Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
Lastenrunokokoelmissa Pikku Pegasos ja Suomen lasten runotar on omat osastonsa
kirjoja, lukemista ja oppimista käsitteleville runoille. Pikku Pegasoksessa osaston nimi on Riisin raasin rusina, kirjoja on tusina (s.163-174) ja Suomen lasten runottaressa Opi sinä kirjaimet (s.145-160). Kari Aronpuron teoksessa Kirjaimet tulevat on upea runo lukemaan oppimisesta: Nyt on ylevä hetki.
Lemminkäisen äidillä, kuten monella muullakaan Kalevalan hahmoilla ei ole erisnimeä. Lemminkäisestä itsestään käytetään usein määrettä lieto, joka tarkoittaa pehmeää, mutta myös kevytmielistä. Lemminkäinen kuvataan sotaisana naistenmiehenä, joka ryöstää Saaresta itselleen kauniin morsiamen Kyllikin, jonka kuitenkin pian jättää ja lähtee kosimaan kauniiksi kuvattuja Pohjolan neitoja.
Lemminkäisen äiti on kaiken kärsivän, mutta rakastavan äitihahmon arkkityyppi. Lemminkäisessä itsessään yhdistyy yleismaailmallisia myyttejä esimerkiksi vuodenkierrosta (kuolema ja uudelleen syntyminen).
Kirjailija Eino Kemppainen antaa kansanrunoteoksessaan Sankari väkevä (1918) Lemminkäisen äidille etunimen Lemmi, mutta tätä nimitystä ei tosiaankaan...
Tampereen kaupunginkirjastossa noudatetaan seuraavanlaista käytäntöä:
"Jos palautat lainasi muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, joudut maksamaan 1 € kuljetusmaksun. Kirjastoautoista lainatun aineiston voit palauttaa maksutta muihin toimipaikkoihin. Lainasta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluvasta kunnankirjastosta, peritään 2 € seutukuljetusmaksun."
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.
Aava-nimeä en löytänyt Lempiäisen kirjasta (en myöskään Vilkunan tai Kiviniemen teoksista). Ava-nimen Lempiäinen kuitenkin mainitsee: ilmeisesti lähtöisin muinaissaksilaisesta sanasta aval, mutta germaanisilla kielialueilla ja Venäjällä nimi on myös monien etunimien kuten Avelinen(ransk.pähkinäpuu tai kelttil....
Tietoa Somaliasta on mm. teoksissa:
- Maailmalla: Afrikka ja Oseania
- Dowden: Afrika, framtidens kontinent
- Somalia : taival suvun ja valtion varjossa
Helena Hallenberg on kirjoittanut teoksen Ruokakulttuuri islamin maissa. Tässä on tietoa myös somalialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi maaseudun yleinen perusruoka on keitetty puuro, soor, joka on valmistettu jauhetusta maissista tai durrasta. Kulttuuri pohjautuu paimentolaisuuteen, jossa liha on tärkeä ruoka-aine, etenkin lammas ja vuohi, mutta myös nauta ja kameli. Etelä-Somaliassa syödään myös spagettia tomaattipohjaisen kastikkeen kera. Hallenbergin kirjassa on tietoa myös uskonnollisista ja vuosittaisista juhlista.
Sosiaaliportti sivustossa on sosiaalialan ammattilaisille...
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Termi depolarisoiva (de- latinaksi pois + polus latinaksi kiertopiste, napa) tarkoittaa polarisaatiota poistava, esim. impulssin kulkuun liittyvä, hermo- tai lihassolun solukalvolle ominainen lepopotentiaalieron hävittävä lyhyeksi ajaksi. Lähde: Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. uud. p. Helsinki, 1999.
Termistä nondepolarisoiva (non- latinaksi ei) on runsaasti tietoa teoksessa Anestesiologia /toim. Per Rosenber et al.) 2. uud. p. Helsinki, Duodecim, 2006, ss. 140-149.
Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa.
Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0)
mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
rivinteeraus = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus. Katso reveteeraus.
reveteeraus eli rivinteeraus [ruots. revetering] = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus.
reveteerata, rivinteerata = peittää, verhota.
Lähteenä Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista / Erkki Helamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2004. - Lähdeteos antaa myös esimerkkilauseet sanojen käytöstä. - Mainittakoon, että esimerkiksi Nykysuomen sanakirja ei tunne näitä sanoja.
Pystyin tarkistamaan kolme eri painosta Sylvi Kekkosen aforismikokoelmasta Kiteitä, jossa kysymäsi aforismi on julkaistu niin kuin epäilitkin. Tarkistamani painokset ovat vuosilta 1949 (1. p.),1964 (toinen, uusittu painos) ja 1990 (kolmas painos). Näissä kaikissa aforismi on muodossa 1) Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa.
Suomen Aforismiyhdistyksen blogissa on esitelty juuri tätä kokoelmaa osoitteessa http://www.aforismi.vuodatus.net/blog/551764
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyi Pauliina Peltokorven Helsingin Sanomissa 20.5.2007 julkaistu artikkeli. Artikkelissa kerrotaan mm., että sana "haava ilmauksessa ´tällä haavaa´ on samaa alkuperää kuin ihon pinnan vioittumasta käytettävä haava." Haava sana on alunperin tarkoittanut iskua, joten sanaa "on alettu käyttää paitsi merkityksessä ’iskun jälki’ myös merkityksessä ’kerta, tietty hetki, jolloin jotakin tapahtuu’". Lue koko artikkeli osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2270
2000-luvun runouden kenttä on varsin moniääninen ja kiinnostava: on niin sanottua language-runoutta ja googlerunoutta kuin keskeislyriikkaakin, sekä roolirunoihin keskittyviä teoskokonaisuuksia. On ilmestynyt uusia pikkukustantamoja, kuten ntamo, jotka julkaisevat kokeellisempaa runoutta, suurempien kustantajien keskittyessä ehkä vähän ”kansantajuisempaan”, mutta ehdottomasti hyvin laadukkaaseen runouteen. Se millaisesta runoudesta kukakin sitten pitää, on tietysti hyvin henkilökohtainen juttu. Mutta mikäli Risto Ahti on liian korkealentoista ja Risto Rasa taas liian pelkistettyä, niin kokeilepa esimerkiksi alla olevaa listausta!
Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen (Wsoy, 2000)
- ihmisyyden eri puolia koskettavasti ja humoristisesti...
Niina on toisaalta venäläinen hellittelymuoto Annasta toisaalta gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä. Suomen almanakassa Niina on 26.10.
Itäinen kirkollinen perinne tuntee Christiana Gruusialisen, jota on sanottu "Gruusian valistajattareksi" 330-luvun lopulta. Legendan mukaan hän oli Jerusalemin patriarkan veljentytär, joka 300-luvun vainojen aikana joutui pakenemaan Armeniaan ja sieltä Gruusiaan, jossa evankeliumia ei vielä tunnettu. Hän lienee toiminut siellä yli 30 vuotta. Ortodoksisessa kalenterissa Niinan päivä on 14.1. Päivä viittaa apostolienvertaiseen...
Kuntien- ja kaupunginkirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koostettu yhtä yhteistä tilastoa. Myöskään tilastoa kaikkien aikojen lainatuimmista kirjoista Suomessa ei ole saatavilla. Jotkut kirjastot saattavat julkaista listoja lainatuimmista ja/tai varatuimmista teoksista. Kaikki kirjastot eivät näin kuitenkaan tee. Kirjastojen varatuimmat teokset ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät teokset, jotka löytyvät Kirjakauppaliitto ry:n Mitä Suomi lukee -listauksesta: https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee/
Tässä listassa on tutkittu myydyimpiä ja uudelleen painetuimpia teoksia vähän pidemmältä ajalta: Myydyimmät teokset (2000-luvun alku):http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030307/113620426400…...
Värssy ei itse asiassa taida juuri tuon pidempi olla. Käsillä olleet värssykirjat tarjoavat tällaista muotoa:
Onnea, onnea, onnea vaan,
punainen tupa ja perunamaa.
Lähteet:
Joka kodin värssykirja (Notte, 1993)
Säkeitä jokaiseen juhlaan (SR-Kustannus, 1994)
Harakka huttua keittää ja muita suomalaisia lastenloruja (Satukustannus, 2001)
Jerry on englantilaisella kielialueella käytetty muunnos Jeremia -nimestä. Hepreaksi nimi on Jirmeja ja merkitsee Jahve korottaa, Jahve on korkea. Jeremia on yksi Vanhan Testamentin suuria kirjaprofeettoja. Hän eli n 650-585 eKr. Suomen almanakassa nimen kreikkalainen muoto Jeremias on ollut 1705-1928 ja uudelleen v:sta 1980. Lyhentymiä ovat mm. Jere, Jeremi, Jerkko, Jero, Jermi, Jermo ja Jerri, muuntumia Jarmo ja Jorma. Jeremiaa on pidetty Vanhan Testamentin Valitusviersien kirjoittajana ja hänen nimestään on siksi muovattu kaikenlaisten valittelujen ja voivottelujen nimitys jeremiadi.
Ulrika on Ulrikin sisarnimi, joka tuli Suomessa suosituksi Kaarle XI:n tyttären Ulrika Eleonoran (1688-1741) myötä. Ulrik on lyhentymä germaanisesta...
Aleksandraa on kysytty aiemminkin, joten vastaus löytyy myös arkistostamme:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Kirkollinen perinne tuntee kuusi Aleksandra-marttyria 200- ja 300-luvuilta. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksandraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Olga on tiettävästi venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä...
10. sotasairaala sijaitsi Tampereella. Sen käytössä oli Tampereen yleinen sairaala, Hatanpään sairaala, Keski-Hämen parantola ja myöhemmin vielä osa Tampereen keuhkotautiparantolaa. Sairaalassa oli paikkoja yhteensä 720 sotilaalle ja 216 siviilille.
Tampereen sotasairaalasta löytyi melko niukasti tietoa. Yllämainitut tiedot ovat Tamperen kaupungin Koskesta voimaa-verkkojulkaisusta,jota pääset lukemaan täältä:
http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/valta/1918-40/talvisot…
Lisäksi Jussi Koivuniemi on kirjoittanut kirjan Sotasairaalatoiminta Nokialla 1940-1944, mutta en osaa sanoa missä määrin siinä käsitellään 10. sotasairaalaa, sillä sitä ei löydy Kouvolan kirjastoista. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainana halutessaan....
