Tällaista tiedostoa ei tiettävästi ole olemassa. Arkistolaitoksen sivuilta löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto:
(http://kronos.narc.fi/menehtyneet/)
Tietoja Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä suomalaisista. Tietokannasta löytyy yli 95 000 henkilöä, joita voitte etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai vaikkapa kunnittain. Palvelu mahdollistaa tietojen hakemisen myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan.
Lisätietoja sotiamme koskevasta verkkoaineistosta saa mm. Makupalat -Talvisota - jatkosota 1939-1945.
(http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3755aa43-82e8-4adb-bf34…)
Painettuna löytyy melko laaja kirjasarja: Suomen rintamamiehet 1939-45. Pääosin divisioonittain jaotellusta...
Sanonta on alunperin ollut "herrainen aika", "ei herraiseen aikaan" tarkoittaa "ei pitkään aikaan". Herrainen on sama kuin herraskainen.
Tästä on tullut huudahdus ja päivittely "herranen aika".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja 3
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta.
Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’).
”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Meidän kirjastotyöyhteisössämme on ainakin hyviä kokemuksia sekä Google-kalenterin käytöstä, että Doodlesta.
Google-kalenteri:
https://accounts.google.com/ServiceLogin?service=cl&passive=1209600&con…
Doodle:
http://doodle.com/?locale=fi
Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi.
Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima...
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:
Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Karjalan kunnailla -sarjan musiikista on tehty cd-levy: Karjalan kunnailla: musiikkia Markku Pölösen TV-sarjasta. Kappaleet ovat säveltäneet Vesa Mäkinen ja Heikki Hela. Ilmeisestikin siis sarjan kaikki musiikki on sävelletty sarjaa varten. Ainakin Sarastaa-nimisen kappaleen laulaa naissolisti nimeltä Teija Kontio (Lähde: Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/Default.aspx)
Ylen Areenan kautta osaa 30 ei pääse enää katsomaan, joten sitä kautta asiaa ei voi enää tarkistaa. Mutta levyn saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy pitkä juttu viis-sanasta osoitteessa
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Elias Lonnrot on jo käsitellyt sanontaa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1880 viisi-nimisessä artikkelissa. Sen mukaan suomen kielen viisi on ruotsalaisessa käännöksessä seitsemän.llmeisesti viis veisaan sopii saman alkukirjaimen takia hyvin yhteen. Eli hän vertailee suomen ja ruotsinkielistä ilmaisua. Artikkelissa on pajon tietoa, muttei valitettavasti sanonnan alkuperästä. En löytänyt myöskään muualta tietoa, missä tilanteessa sanonta viis veisaan on syntynyt.
Espanjan suurin järvi on Zamoran maakunnassa sijaitseva Sanabria (El lago de Sanabria). Sen pinta-ala on 3 187 500 neliömetriä ja keskisyvyys 35 metriä.
http://www.limnetica.com/Limnetica/Limne08/L08u049_The_Sanabria_lake.pdf
http://www.spain.info/en/reportajes/el_lago_de_sanabria_el_embrujo_de_l…
Ranskankielisen alkuperäiskappaleen nimi on "Eva". Se julkaistiin Ranskassa singlenä huhtikuussa 1959. Alkuperäisversion esitti ja sanoitti ranskalainen Jacques Vér(r)rièrs. Säveltäjäksi on merkitty Suomessa syntynyt alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari Benedict Silbermann. Virran versio äänitettiin lokakuussa 1959, ja Suomen äänitearkiston mukaan sen toiseksi säveltäjäksi on merkitty Van Ale(n)da, joka oli ilmeisesti belgialaisen Jacques Klugerin ja hänen poikiensa Jean ja Roland Klugerin kollektiivisesti käyttämä nimimerkki. Alkuperäisversion tekijätiedoissa mainitaan vain Vérrièrs ja Silbermann.
https://www.discogs.com/ko/Jacques-V%C3%A9ri%C3%A8res-Eva/release/12792899
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Toukkien tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Suomen perhoset sivulla voi tutkia perhosia ja niiden yhteydessä on kuvia myös toukista, mutta sieltä ei näytä saavan erikseen haulla toukkia näkyviin, https://www.suomen-perhoset.fi/.
Ötökkätiedon toukkakuvista tuo näyttäisi muistuttavan eniten neitoperhon tai suruvaipan toukkaa.
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta hyönteisten ja toukkien tunnistamiseen, joten voin vain esittää arvauksen, että kyseessä voisi olla joku juoksu- tai kaksoisjalkainen. Voit itse yrittää tunnistaa toukan tarkemmin alla olevien sivustojen avulla.
Sisätilojen tuholaiset: Tuhatjalkaiset https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset/muu…
Suomen lajitietokeskuksen laji.fi (on myös foorumi, jossa voi kysyä)
Ötökkätieto.fi
Mikäli käytät Facebookia, sieltä löytyy Kysy luonnosta -ryhmä: https://www.facebook.com/groups/jyrki.makela/
Laulu on nimeltään Kaunein ruusu ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Timo Vuori.
Laulun sanat löytyvät vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 10, sivulta 25.
Tuulikki on peräisin Kalevalasta. Kansanrunoissa se esiintyy Tapion tyttärien nimenä, Tellervon kanssa vaihdellen tai rinnan. Elias Lönnrot käytti Tuulikkia jo 1840-luvulla. Ristimänimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja on ollut 1930-1960 luvulla yleisimpiä naisen nimiämme.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Suomen viimeinen aikataulun mukainen höyryveturin vetämä juna lähti 22.5.1971 kello 8.15 Pieksämäeltä kohti Kouvolaa. Postijunaa numero 772 veti vuonna 1957 valmistunut nuorin Ukko Pekka -veturi (Hr 1)
numero 1021.
Lähteet:
Suomen Rautatiemuseo
Valtionrautatiet 1962-1987. Suomen rautateiden 125-vuotisen toiminnan kunniaksi julk. Rautatiehallitus (1987).
http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/hoyry.htm
Viikon aloituspäivää muutettiin vuonna 1973, jolloin maanantai vahvistettiin viikon ensimmäiseksi päiväksi.
"Kansainvälinen standardisoimisliitto ISO hyväksyi viikolle ja viikkonumeroinnille uudet standardit, jotka Helsingin yliopisto päätti ottaa käyttöön suomalaisissa kalentereissa vuoden 1973 alussa. Viikko tarkoittaa aina seitsemän päivän ajanjaksoa (kun aikaisemmin vuosi oli saattanut alkaa vaikkapa kaksi- vai viisipäiväisellä 'viikolla'). Viikon ensimmäinen päivä on aina maanantai." - Heikki Oja, Aikakirja 2013 (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013)
Isänpäivän vietto nykymuodossa alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1908. Päivän historiasta on olemassa erilaisia versioita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#United_States
Vuonna 1949 ruotslaiset kauppiaat ehdottivat, että isänpäivää alettaisiin viettää kaikissa Pohjoismaissa. Nykyään päivä on yleinen liputuspäivä.
Lisää tietoa eri maiden isänpäivistä löydät oheisista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/ajankohtainen/juhlat/…
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#Other_dates
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#History
