Siina ja Sina ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lyhentymiä siina-loppuisista nimistä (esim. Aleksina, Eufrosina, Fransiina, Rosina ym.) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka lyhentymänä sitä voidaan pitää.
Sinaida on legendan mukaan 1. vuosisadalla elänyt marttyyri, Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä on 11.10.
Perinneruokien keittokirjoissa selostetaan erilaisia maidonhapatustapoja - sehän se näiden ruokien taustana on. Esimerkiksi Hilkka Uusivirran kirjassa Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja kerrotaan että "Idässä piimä sai hapantua itsekseen, jolloin se kokkaroitui." Samassa kirjassa on ohje perinteisen viilin valmistukseen:
4 tl hyvää pohjapiimää taia viiliä
8 rkl kermaa
8 dl maitoa
Otetaan neljä astiaa, kuhunkin rkl pohjapiimää & 2 rkl kermaa & 2 dl maitoa. Hapatetaan sekoittamatta vuorokauden ajan viileässä paikassa.
Valion sivuilla kerrotaan että "viili valmistetaan pastöroidusta maidosta maitohappokäymisen avulla " ja "jogurtti on valmistettu maidosta jogurttihapatteella."
Aiheesta, vaikkapa kokkelipiimän ja rahkan...
Voimassa oleva perintökaari on saatavilla internetin kautta Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ -> Lainsäädäntö -> Ajantasainen lainsäädäntö. Hakuruutuun voi kirjoittaa perintökaari tai lain voi hakea suoraan numerolla 40/1965.
Kyseessä on tosiaan juhlaraha, ei normaaliin rahaliikenteeseen tarkoitettu kolikko. Sen arvo ei kuitenkaan näytä juuri ajan myötä nousseen, pikemminkin päin vastoin. Tutkimissani verkkokaupoissa sen myyntihinta on yleensä 5-10 euron tietämissä (ks. esimerkiksi http://www.antiikinvuoksi.fi/product/15501/juhlaraha-50-markkaa-1981--p…, http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=19237, http://www.jncoins.com/product/7/50-markkaa-1981--presidentti-uk-kekkon…-). Kolikon hintaa selittänee sen suuri painosmäärä, peräti puoli miljoonaa kappaletta.
Heikki Poroila
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Teoksessa Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)kerrotaan, että: Asser on hepreaa ja sen merkitys on "minä onnellinen". Nimi on tuttu Raamatusta, jossa Asser oli patriarkka Jaakobin poika. Asseria on tavattu Suomessa etunimenä jo 1600-luvulla ja almanakassa se on ollut vuodesta 1995. Nimestä tavataan myös harvinaisempi, suomalainen muoto Asseri. Asser ei ole maassa kovin yleinen nimi, sillä sen sai viime vuosisadalla n. 3600 poikaa. Eniten vetovoimaa nimellä oli 1920-30-luvuilla. 2000-luvun alkuvuosina se on annettu parikymmentä kertaa vuosittain. Lempinimiä: Ake, Asko, Asse, Assi.
Kyseessä on Otto Mannisen runo "Kiiski ja lohi". Runo löytyy mm. runokokoelmista "Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja" (WSOY, 1994) ja "Pieni aarreaitta 3 - runoaitta" (WSOY, 1993).
Soliman (Süleyman) II Suuri (1494 - 1566), eräiden tulkintojen mukaan Soliman I Suuri hallitsi osmanien valtakuntaa 1520-1566. Tunnetaan myös turkkilaisten keskuudessa lisänimellä Soliman Lainsäätäjä. Hänen isänsä oli sulttaani Selim I.
Soliman II Suuren aikana osmanien valtakunta kohosi suurimpaan kukoistukseensa, jolloin mm. siviilioikeuden alalla tehtiin merkittäviä uudistuksia ja valtakunnan hallintokoneistoa kehitettiin voimakkaasti.
Hänen hallintokaudellaan osmanivaltakunnan valvonnassa olivat silloisen maailman tuottoisimmat kauttakulkukaupan reitit. Keski-Idästä Kaksoisvirranmaasta otettiin haltuun alueita aina Persianlahden rantaan saakka. Euroopassa turkkilaiset valloittivat Belgradin unkarilaisilta 1521 ja etenivät 1529 Wienin...
Happamuus on toisaalta henkilökohtainen makuaistimus, mutta toisaalta happamuudella voidaan tarkoittaa happoisuutta, joka voidaan objektiivisesti todeta. Makea valkoviini ei maistu happamelta, vaikka siinäkin on happoja. Happamia juomia ovat erilaiset mehut ja virvoitusjuomat sekä myös monet alkoholijuomat. Katso lisää esim. tästä: http://www.koff.fi/fi/kuluttajapalvelu/usein_kysytyt.html
Seuraavaa kirjaa saa kirjastoista: Alkoholi : biolääketieteellinen käsikirja.
Perunkirjoituksen kaavamalleja on Aulis Aarnion kirjassa Perunkirjoitusopas. Samoin kirjasta Asiakirjamalleja, löytyy malliperukirja. Varsinaisia perunkirjoituslomakkeita myyvät kirjakaupat.
Perukirjamalleja ja perunkirjoitustietoa on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Myös seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013)
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Marjo on alkuaan ollut Marjan hellittelymuoto, jolla on tarkoitettu "pientä Marjaa". Samaa alkuperää ovat nimet Marju ja Marjut. Erikoiseksi Marjon tekee se, että yleensä vierasperäisten nimien suomalaisissa kirjoitusasuissa o-loppuiset ovat olleet miestennimiä ja a-loppuiset naistennimiä. Naistennimissä Marjon lisäksi esimerkiksi Pirjo ja miestennimissä Jorma ja Kuisma tekevät poikkeuksen tähän sääntöön.
Virallisena etunimenä Marjoa on tavattu viimeistään 1900-luvun alussa, joskin se pysyi todella harvinaisena vuosisadan puoliväliin saakka. Almanakkaan Marjo otettiin vuonna 1964, ja suosituimmillaan se oli 1960-70-luvuilla, jolloin sen sai hieman yli 7000 tyttöä. 2000-luvun alussa Marjo oli harvinainen nimivalinta. (Anne Saarikalle,...
Sanakirjoista Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan tuoteperhe, selitys: tuoteperhe toisiinsa liittyvistä tuotteista. Sanaa tuotesarja em. sanakirja ei tunne.
Kauppakorkeakoulun Helexon.MIX -tietokanta antaa huomattavasti enemmän ja tuoreempia osumia sanalla tuoteperhe (artikkeleja ja graduja).
Selasin hyllystä löytyneitä markkinoinnin julkaisuja. Näissä kirjoissa ei käsitteitä tuoteperhe- tai sarja käsitelty. Leena Raatikainen kirjoittaa kirjassaan Asiakas, tuote ja markkinat, että tuotemerkki on tavaran tuottajan omaisuutta, josta syntyy brändi. Tuotemerkkien käytössä on kysymys ihmisten kokemuksista. Kuluttajalla on taipumusta valita yleensä ennestään tuttuja tuotteita. Tunnepohjaiset mielikuvat määrittävät yhä useammin kuluttajien...
Hei,
Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto julkaisee Suomessa julkaistun
kirjallisuuden nimekemääriä perustuen Kansalliskirjaston tilastoihin.
Tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa julkaistiin
painettuja kirjoja (nimekkeitä) 11513 kpl. Luvussa mukana myös pienpainatteet (5-48 sivua), joita julkaistiin 1309 kpl.
Vastaava luku esim. vuodelta 2011 oli 11404 ja vuodelta 2010 oli 12017.
Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen verkkosivulta Kulttuuritilastosta.
Tilaston kotisivu:
https://www.tilastokeskus.fi/til/klt/index.html
Taulukot vuodelta 2012, jossa nämä taulut:
Kirjat: Suomessa julkaistu kirjallisuus aihepiireittäin 1980-2012
Kirjat: Julkaistu kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus 1980-2012
taulukot ovat sivulla:
https://...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy pitkä juttu viis-sanasta osoitteessa
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Elias Lonnrot on jo käsitellyt sanontaa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1880 viisi-nimisessä artikkelissa. Sen mukaan suomen kielen viisi on ruotsalaisessa käännöksessä seitsemän.llmeisesti viis veisaan sopii saman alkukirjaimen takia hyvin yhteen. Eli hän vertailee suomen ja ruotsinkielistä ilmaisua. Artikkelissa on pajon tietoa, muttei valitettavasti sanonnan alkuperästä. En löytänyt myöskään muualta tietoa, missä tilanteessa sanonta viis veisaan on syntynyt.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta.
Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’).
”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi.
Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima...
Matkatoimiston perustamiseen vaikuttaa luonnollisesti yritystoimintaa yleisesti säätelevä lainsäädäntö. Keskeisin niistä on laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919). Elinkeinon harjoittamiseen liittyy lisäksi muitakin yleislakeja mm. kaupparekisterilaki, kirjanpitolaki jne. Matkailuyritysten perustamista ja toimintaa säätelee ennenkaikkea laki valmismatkaliikkeistä sekä –asetus. Lisäksi yritystä perustettaessa pitäisi tutustua markkinointia, kuluttajansuojaa, tuotevastuuta yms. sääteleviin lakeihin sekä työlainsäädäntöön.
Matkailualaa säätelevää lainsäädäntöä esitellään mm. Ulla Huovisen teoksessa Matkailun lainsäädäntö. Teosta on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa (http://www.helmet.fi). Lait ja asetukset löydät...
Useimmat hyttyslajit eivät pysty lentämään kovin korkealla. Yleistäen voidaan sanoa, että lentokorkeus jää noin kahdeksan metriin. Poikkeuksia tietysti on. Singaporessa on löytynyt mm. hyttysiä jopa kerrostalon 21. kerroksen asunnosta.
Lähteet:
http://www.northlineexpress.com/outdoor-patio/mosquito-control/mosquito…
http://www.mosquito.org/faq
http://www.ask.com/answers/27381801/how-high-do-mosquitos-fly-do-they-g…
Näyttää kirvalta ja Googlen kuvahaku ehdotti salaattikirvaa. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Suomessa on muitakin samannäköisiä kirvoja mm.ansarikirva ja iso ruusukirva. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Torjunnaksi ehdotetaan mäntysuopa- tai nokkosvettä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/18/kirvojen-havittaminen
Kosher salt on karkeaa suolaa, joka on yleensä kaivettu suolakaivoksista. Siihen ei myöskään yleensä lisätä mitään lisäaineita, kuten jodia. Rakenteensa vuoksi kosher-suolassa on ilmeisesti vähemmän natriumia kuin muissa suolatyypeissä. Kosher-suolaa käytetään lähinnä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa se ei ole kovinkaan yleistä. Euroopassa käytetään laajemmin merisuolaa, jolla kosher-suolan voinee useimmissa resepteissä korvata.
Lähteet:
Seasalt.com - What is Kosher Salt, katsottu 1.8.2022
Tastecooking.com - The Kosher Salt Question, katsottu 1.8.2022
