Hynttyyt on muoto monikkomuotoisesta murresanasta hyntteet, jota käytetään pukineista, tamineista tai muusta vaatetavarasta. Joissakin murteissa sitä käytetään myös muista tavaroista, eli merkityksessä kamppeet, vehkeet, kimpsut. Sana on laajalle levinnyt, se tunnetaan monilla eri murrealueilla. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: neljäs osa: huka-iätön)
Sanontaa hynttyyt yhteen käytetään yhteen muuttamisesta, eli silloinhan muuttajien tamineet ja kamppeet yhdistetään samaan asuntoon.
Hei!
Jyväskylän seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Jotta hautapaikka selviää, vainajasta pitää nimen lisäksi tietää syntymäaika. Tietoja hautapaikkarekisteristä voi kysyä puhelimitse. Yhteydenotot hautauspalveluihin seurakunnan vaihteen kautta p. (014) 636 611.
Tässä linkki hautaustoimen sivulle: http://rakenneuudistus.jklmaasrk.fi/yhteystiedot/hautaustoimi/
Historia-lehden mukaan kyse on käännöslaina venäjän Belorussija-nimityksestä, jota Venäjällä on käytetty 1600-luvulta lähtien.
Mitä valkoisuudella tarkoitetaan, on epäselvää. On arveltu, että se viittaisi asukkaiden vaaleaan ihoon, tai että alue olisi ollut tuntematon ja sellaisena valkoinen läntti kartalla tai siihen, että valkoinen on idässä lännen symboli. Myös maan omakielinen nimi tarkoittaa Valko-Venäjää.
Iines/Ines/Inez on alkuaan espanjalaista alkuperää ja Suomeen (kalenterissa vuodesta 1908) se on tullut Ruotsin kautta. Espanjalainen nimi on latinan kautta (Agnes) tullut muunnelma kreikkalaisesta nimestä Agne Άγνή , joka tarkoittaa ’siveä, puhdas’. KIRJALLISUUTTA: //// Marianne Blomqvist: Dagens namn. – 2002 ////, //// Kustaa Vilkuna, toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ////.
Nimeä Emili ei löytynyt etunimikirjoista. Internetistä Baby names -sivulta http://www.thinkbabynames.com/ löytyi seuraava tieto: Emili on muunnelma nimestä Emily, merkitykseltään kilpaileva, työteliäs, innokas. Nimen mainitaan olevan harvinainen. Nimi Emily tulee roomalaisen suvun nimen Aemilius feminiinistä muodosta Aemilia. Suvun nimen pohjana on latinan aemulus, merkitykseltään kilpaileva.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväsivuilta löytyvät nimipäivät, http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/
Haussa käytetty suomalainen ja ruotsalainen nimipäiväluettelo ovat vuoden 2010 viralliset täydelliset luettelot, jotka ovat muuttumattomina voimassa vuoden 2014 loppuun asti.
Aurora viettää nimipäiväänsä 10. maaliskuuta. Saagalle ei...
Voimassa oleva perintökaari on saatavilla internetin kautta Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ -> Lainsäädäntö -> Ajantasainen lainsäädäntö. Hakuruutuun voi kirjoittaa perintökaari tai lain voi hakea suoraan numerolla 40/1965.
Hei vaan, vinkkaan aluksi rakkaustarinoita, jotka varmaan vastaavat melko tarkasti toiveitasi.
Orvokki Annala:
Donwennan lähde. (kelttipapittaren ja roomalaisen sotilaan rakkaustarina 300- ja 400-lukujen Britanniassa)
Sulkakäärme (norjalainen viikinki rakastuu haltiasukuiseen neitokaiseen)
Lallinkartanon Kerttu (1150-luvun pakanallisesta Suomesta)
Marja-Leena Lempinen: Pohjantähden valtakunta (kreikkalaissyntyinen Elena seuraa viikinkimiestään kaukaiseen Pohjolaan; on tosin nuorten romaani)
Marita Salomaa: Taivaanrannan tuolla puolen (kertoo nykyajan naisesta ja islantilaisesta viikinkineidosta, joka matkaa miehensä mukana pohjoiseen Amerikkaan)
Marjatta Savolainen:
Mantunainen
Velhomatka (edellisen jatko-osa; itäsuomalaiseen mytologiaan...
Oulun Numismaattinen Kerho r.y.:n varsin mallikkailta www-sivuilta löytyy tieto, että käyttämättömän vuoden 1963 Å-sarjanumeroisen markan setelin arvo olisi noin 1 - 1,50 euroa.
Tieto löytyi mainitun sivuston Usein kysytyt kysymykset (FAQ) -sivulta.
http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq2.htm#arvomarkka
Hellaakoske runo Dolce far niente löytyy kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928.
Myös Lauri Pohjanpäällä on tämänniminen runo Dolce far niente
"Hauki se makasi kaislikossa
--
suloisen kuumassa ruohon rinnassa,
toinen silmä vain auki."
Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
(Vastausta korjattu kommentin pohjalta 16.11.2009)
Perunkirjoituksen kaavamalleja on Aulis Aarnion kirjassa Perunkirjoitusopas. Samoin kirjasta Asiakirjamalleja, löytyy malliperukirja. Varsinaisia perunkirjoituslomakkeita myyvät kirjakaupat.
Perukirjamalleja ja perunkirjoitustietoa on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Myös seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013)
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Savolaisia ovat ainakin Rahikainen, Mielonen ja Sihvonen, pohjalaisia Mäkilä ja Salo. Hämeestä on lähtöisin useampikin kirjan henkilöistä kuten Lehto, Lahtinen, Honkajoki ja Koskela. Lisää tietoa Tuntemattoman sotilaan henkilöistä löytyy Jyrki Nummen kirjassa Jalon kansan parhaat voimat WSOY 1993 sekä Olli Helenin Tunnetko Tuntemattoman Kustannus Oy Aamulehti 2005 ja tietenkin lukemalla kirjan tulevat murteet tutuksi.
Yksinäistalon, kantatilan ja maakirjatalon määritelmät löytyvät sukututkimussanastoista ja sanakirjoista.
Yksi ja sama tila voisi ilmeisesti periaatteessa olla sekä yksinäistalo, kantatila että maakirjatalo, kontekstista riippuen.
Yksinäistalo on tila, joka muodostaa oman kylänsä. Ruotsiksi yksinäistalo on enstaka tai enstaka hemman (hemman utan underlydande torp), ks. Sointula "Sanasto sukututkijoille" ja Andersson: "Ordbok för släktforskare".
Termi kantatila on maanmittaussanastoa ja se liittyy ositukseen. Kantatila on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "tila joka lohkomisessa on jäänyt emätilasta jäljelle, päätila". Nykysuomen sanakirjan mukaan kantatilalla tarkoitetaan toisinaan myös "Viipurin läänin lahjoitusmailla isossajaossa...
Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu...
Sitaatti on Sinuhe egyptiläisen yhdennentoista kirjan (Merit) kuudennesta osasta. Se on osa Sinuhen repliikistä keskustelussa prinsessa Baketatonin kanssa.
"' -- Elämä on kuuma päivä, Baketaton, kenties kuolema on viileä yö. Elämä on matala poukama, Baketaton, kenties kuolema on kirkas, syvä vesi.'" (s. 492-493)
Ole Torvaldsin ruotsintamana tämä kohta kuuluu seuraavasti:
"' -- Livet är en het dag, måhändä är döden en sval natt. Livet är en grund vik, Baketa[t]on, måhända är döden ett klart djupt vatten.'"
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Edelfeltin maalauksessa nähdään kuningatar Blanka Namurilainen laulamassa pojalleen prinssi Hookanille laulua hänen tulevasta morsiamestaan. Aivan kuten kysymyksessä arvellaan, tämä kohtaus on Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja.
"Olipa kuninkaan hovissa monta ylhäistä rouvaakin ja suloista neitoa, mutta kaunein ja ylväin kaikista oli kuninkaan puoliso kuningatar Blanka, pikku Hookan-prinssin äiti. Hän istui kerran purppuraan puetussa huoneessaan kuninkaan linnassa, pikku prinssi sylissä. Poika ratsasti äitinsä polvella, niinkuin lasten on tapana, ja silloin lauloi kaunis kuningatar:
Aja, aja, aja,
Blankan ratsastaja...
Olihan se kauniisti tehty, että niin ylväs kuningatar suostui olemaan pikku sydänkäpysensä hevosena."...
Jännityskirjallisuus-sanalla voidaan luonnehtia kirjoja, jossa on jännittävä juoni. Toisin sanoen lukija seuraa tapahtumia odottaen tapahtumaketjun saavan (yleensä onnellisen) lopun. Tavallisimmin ja nykyisin jännityskirjallisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan :
- agentti- ja vakoiluromaaneja (Ian Fleming, John Le Carre, Robert Ludlum, Ilkka Remes)
- kauhuromaaneja, kauhukertomuksia ( Mary Shelley, Edgar Allan Poe, H. P. Lovegraft, Stephen King, Dean R. Koontz)
-salapoliisi- ja poliisiromaaneja (Agatha Christie, Ellery Queen, John Dickson Carr, Mika Waltari, Reijo Mäki, Sujata Massey)
-rikosromaaneja ja kovaksikeittettyjä rikosromaaneja (Raymond Chandler, James Ellroy, Reijo Mäki)
.-seikkailukirjallisuus (Jack London, James Fennimore...
Kyseessä on Otto Mannisen runo "Kiiski ja lohi". Runo löytyy mm. runokokoelmista "Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja" (WSOY, 1994) ja "Pieni aarreaitta 3 - runoaitta" (WSOY, 1993).
Matkatoimiston perustamiseen vaikuttaa luonnollisesti yritystoimintaa yleisesti säätelevä lainsäädäntö. Keskeisin niistä on laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919). Elinkeinon harjoittamiseen liittyy lisäksi muitakin yleislakeja mm. kaupparekisterilaki, kirjanpitolaki jne. Matkailuyritysten perustamista ja toimintaa säätelee ennenkaikkea laki valmismatkaliikkeistä sekä –asetus. Lisäksi yritystä perustettaessa pitäisi tutustua markkinointia, kuluttajansuojaa, tuotevastuuta yms. sääteleviin lakeihin sekä työlainsäädäntöön.
Matkailualaa säätelevää lainsäädäntöä esitellään mm. Ulla Huovisen teoksessa Matkailun lainsäädäntö. Teosta on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa (http://www.helmet.fi). Lait ja asetukset löydät...
Teosta ei löydy Fennicasta, http://finna.fi . Etsin sukututkimusseuran sivuilta tietoja tästä kirjasta, mutta en löytänyt muuta kuin maininnan siitä, että Jaakko Hirvonen on tehnyt aiheesta pienimuotoisen monisteen. Tämä mainitaan Heikki Vuorimiehen artikkelissa (Genos 67, 1996, s. 12-18, 46-47). Artikkelissa mainitaan, että moniste on "tekijän hallussa oleva pienimuotoinen sukuselvitys, joka käsittelee Johan Storckoviuksen sekä Laukaan Monthan-suvun varhaispolvien ja Laukaan Vuorimiessuvun nuorimman haaran välistä sukulaisuussuhdetta". Voisit ehkä tiedustella Suomen sukututkimusseurasta tai etsiä sivustosta http://www.genealogia.fi , löytyisikö sieltä Vuorimiehen yhteystietoja, tai lähettää tiedustelun monisteesta Suomen...
