Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=...
Balletone-materiaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista nopealla haulla eurooppalaisista kirjastoista. Näitä teoksia (kirjoja, videoita jms.) voi saada kaukolainaamalla, ainakin Yhdysvalloista luulisi löytyvän. Jos teoksia ei löydy Euroopasta, kaukolainaaminen voi maksaa melko paljonkin, mutta koska maksun suuruus riippuu kunkin lähettäjäkirjaston määräämästä summasta, on maksun täsmällistä suuruutta hyvin vaikea tietää etukäteen, siis ennen lainan saapumista noutokirjastoon. Lisää voi kysyä kirjastojen kaukolainapalveluista. Kirjastoille voi jättää hankintatoivomuksia.
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin...
Melankolinen mielenlaatu oli olennainen osa 1900-luvun alkupuolen dekadentin kirjallisuuden estetiikkaa. Pirjo Lyytikäinen on käsitellyt tältä aikakaudelta mm. L.Onervan ja Volter Kilven tuotantoa, joista on löydettävissä malliesimerkkejä melankolisista henkilöhahmoista.
Tämänpäivän kirjailijoista melankolista mielenlaatua ovat käsitelleet ainakin Bo Carpelan, Riku Korhonen, Asko Sahlberg, Juha Siro ja Pasi Jääskeläinen. Näistä mm. Sahlbergin teos "Yhdyntä" sisältää melankoliaan kuuluvaa kohtalonomaista alakuloa ja yksinäisyyttä. Jääskeläinen on tutkinut melankoliaan liittyviä kysymyksiä erityisesti runoissaan ja mutta myös muissa kirjoituksissaan. Anna Hollsten on tutkinut Bo Carpelanin teosten melankoliaa mm. "Kirjallisuus, tunteet ja...
Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija.
Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin:
Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen
http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm
Kulturnät Sverige - bibliotek
http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin:
http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp
Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK...
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
HelMet -kirjastojen kokoelmissa on tosiaan Pekka Töpöhäntä ja Pekka Töpöhäntä Amerikassa dvd-levyt, joissa on vaihtoehtona vain suomenkielinen ja ruotsinkielinen puhe.
http://www.helmet.fi/record=b1083475~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1083316~S9*fin
Valitettavasti kirjasto voi hankkia vain sellaisia dvd-levyjä, jotka jo ovat markkinoilla eli aina ei ole tarjolla sekä ääni- että tekstiversioita.
Kirjasto voi lisäksi hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia kuvatallenteita, joille myyjä/maahantuoja on hankkinut kirjastolainausoikeudet. Tämä rajoittaa huomattavasti kirjastojen mahdollisuuksia hankkia kokoelmiinsa kuvatallenteita.
Vanhoista piirretyistä ei esimerkiksi julkaista uusia dvd-levyjä tai niille ei ole hankittu lainausoikeutta....
Kangasniemen kirjastosta löytyy DVD, jossa opetetaan bassokitaran soittoa alkeista alkaen. Pakettiin kuuluu myös nuottivihko. Se on nimeltään Bass Guitar: The complete step-by-step guide to playing bass guitar. DVD:n tiedoista ei näy, opetetaanko myös sähköbasson soittoa.
http://kangasniemi.kirjas.to/opac/default.aspx
Muualta Suomesta sähköbassonkin soitonoppaita löytyy. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi tällaisia oppaita on:
- Sähköbassokurssi 1 ja 2 / [Esitt.] Alex Nielsen (1978 ja 1981, opas ja kasetti)
- Bass guitar: the complete guide to playing the bass. Book two / Phil Mulford (2009, opas ja cd)
- First lessons: bass / by Jay Farmer (2002, opas, cd ja DVD)
- Bass basics: Steps one & two / by Dale...
Aikaisemmissa koraanisuomennoksissa (Z. I. Ahsen Böre 1942 ja Jussi Aro & Armas Salonen & Knut Tallqvist 1957) on myös käytetty sanaa Jumala Allahin asemesta.
Allah ei ole erisnimi, joten sen kääntäminen on perusteltua. Tiettävästi myös monet kristityt arabit käyttävät sitä.
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen...
Kirjamateriaalia aiheesta ei kirjasto ole pullollaan, mutta jokunen kirja löytyi. Rikhard Tenlén kirjoittaa kirjassaan Vihreä leguaani Iguana iguana (julk. Suomen herpetologinen yhdistys 1998) seuraavasti: ”Elävien kasvien laittaminen tämänkaltaisen matelijan terrarioon tuottaa vaikeuksia. Jos kasvia ei voi syödä, sen päällä voi kiivetä tai maata. Toisaalta kasvit tekevät sisustuksesta näyttävämmän ja tuovat kosteutta. Kirjoittaja on käyttänyt silkki- ja muovikasveja elävien kasvien korvikkeena. Ne kestävät aitoja huomattavasti pitempään, jopa vuosia. …” Mervin F. Roberts kirjoittaa kirjassaan Terrariums for your new pet (T.F.H. Publications 1990) (vastaajan suomennos, kirjaa ei ole suomennettu): ”Kaikkein viihtyisimmissä terraarioissa on...
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Tohtori Sykerö -videoita, mutta Tampereen pääkirjastosta löytyy neljä eri kasettia vuodelta 1991 (Tohtori Sykerö 1, 2, 3 ja 4). Materiaali on mahdollista tilata kaukopalveluna, josta peritään 15 markan maksu/ kappale. Toistaiseksi kaukolainapyynnöt on tehtävä paikan päällä kirjastossa.
Leena Landerista on tietoa mm. teoksessa "Kotimaisia nykykertojia" (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) ja lehtiartikkeleita esim lehdissä:
Kirjastolehti 10/1997 (löytyy myös netissä osoitteessa: http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
Kodin kuvalehti 12/1998
Netissä kannattaa mennä esim. Googleen (http://www.google.com) ja kirjoittaa hakusanoiksi : Lander, Leena.
Näin löytyvät mm. seuraavat sivut:
WSOYn kirjailijagalleria: http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/67…
Kirjatyö-lehden artikkeli osoitteessa : http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
Kunnallislehdessä julkaistu haastattelu:http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
The Garland encyclopedia of world music. Volume 9 : Australia and the Pacific Islands / Adrienne L. Kaeppler and J. W. Love on laaja esitys tuon alueen musiikista. Saatavuuden voit tarkistaa HelMetistä http://www.helmet.fi/.
Otavan Isossa musiikkitietosankirjassa on Oseaniaa koskeva artikkeli, ja kirjaston työasemilla voit käyttää Grove Music Onlinea, jossa on laajat artikkelit Melanesian, Mikronesian ja Polynesian musiikista.
Etelämeren kansanmusiikkia sisältävissä äänitteissä on yleensä paljon tietoa sisältävät tekstiliitteet. Esimerkiksi Helsingin levyt saat esiin HelMetistä valitsemalla hakutavaksi Kirjastoluokan ja kirjoittamalla kohtaan Helsingin luokka 784.74. Saat 41 osumaa, joista voit valita mielenkiintoisimmat.
Kannattaa ehkä...
Kirjasto on yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia, järjestää ja saattaa käyttöön julkaisuja. Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään.
Organisaatioina kirjastot voidaan jakaa tarkoituksensa mukaan tieteellisiin, yleisiin ja koulukirjastoihin, jotka ovat oman koulun oppilaita ja opettajia palvelevia kirjastoja. Kaikissa kirjastoissa on hyviä tietosanakirjoja, joista voi tarkastaa esim., mikä kirjasto on.
