Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta on varmaakin sinulle tuttu: http://finna.fi Kovin suppeilla hakusanoilla ei löydy paljoakaan, kannattaa selata aineistoa hiukan laajemmin.
Voit ottaa yhteyttä myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastoon: http://www.kotus.fi/kirjasto/
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi tämä tutkielma, josta voisi olla hyötyä.
Peltola, Ulla: Mitä sä kiertelet! Sano suoraan! : pragmaattis-semanttinen tutkimus tahtomusten imperatiivisista puhefunktioista näytelmätekstien dialogeissa. Tampere , 1990
Näissäkin voisi olla aiheestasi - ainakin lähdeluetteloita kannattaa tarkastella:
Andersson, Juha: Konditionaalin käytön tarkastelua. Tampere 1994
Löflund, Juhani: Suomen kirjoitetun yleiskielen...
Lordi Wimsey joutuu auto-onnettomuuteen uudenvuodenaattona ja majoittuu Fenchurch St Paulin pappilaan, jossa lupautuu ottamaan osaa kirkonkellojen soittamiseen koko yön läpi. Diskanttimuunnelmia soitettiin keskiyöstä yhdeksään aamulla. Pääsiäisen maissa Fenchurch St Paulin hautausmaalta löytyy ruhjottu tunnistamaton ruumis. Tapulista löytyy salakirjoituksella kirjoitettu viesti. Kirkkoherra Venables pyytää lordi Wimseytä tutkimaan tapausta. Vainajaa epäillään Crantoniksi, vankilasta vapautuneeksi jalokivivarkaaksi. Mies löytyy kuitenkin hengissä Lontoosta. Varastetut smaragdit löytyvät. Löydetty ruumis paljastuu Geoffrey Deaconiksi. Crantonia syytetään murhasta. Hän kertoo löytäneensä Deaconin kuolleena tapulista. Joulun jälkeen...
Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista.
Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita.
Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä...
Mistään näistä ei ole varmaa tietoa. NBC lopetti The Event -sarjan 1. kauden jälkeen. Neuvotteluja sarjan jatkamisesta on käyty, mutta tällä hetkellä ei ole tulossa. ABC lopetti V-sarjan kahteen kauteen, eikä sillekään ole tällä hetkellä jatkosuunnitelmia. Myöskään mahdollisesta Sims 4:stä ei pelin julkaisija EA Games ole kertonut vielä mitään.
Lähteet:
http://www.ea.com
http://abc.go.com/
http://www.nbc.com/the-event/
Vuonna 2009 Ylen Radioteatteri esitti 26-osaisen sarjan, jossa Eeva-Maija Haukinen luki Mrs Alec Tweedien matkakirjaa "Matkalla Suomessa 1896". Kirjan julkaisi suomeksi Otava vuonna 1989. Kyse lienee tästä kirjasta.
Lähteet:
http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/kanavat/YLE%20Radio%20Suomi/2009/3/1
https://finna.fi
Vaikka oletkin varma, että kyseessä on koivu, voisit silti tarkistaa Elsa Beskowin sadun Prinsessa Sinilei ja hänen veljensä. Satu löytyy kirjasta Satukirja / Elsa Beskow. Sadussa taika muuttaa prinsessan haavaksi (haapapuuksi), joka kasvaa lammen rannalla. Prinsessan prinssiveli murtaa taian ja palauttaa sisarensa prinsessaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1162954?lang=fin
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Uuden suomalaisen nimikirjan (2000) mukaan sukunimi Mörö tulee siitä, että tummatukkaista, isokokoista ihmistä on saatettu nimitellä sanoilla mörkö ja mörö, joilla on tarkoitettu pelottavan ja kummituksen lisäksi myös villieläintä, karhua, sutta tms. Sukunimenä Mörö on kannakselainen, nimenkantajia asui ennen viime sotia etenkin Valkjärvellä ja Kivennavalla.
"Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa.
Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen.
Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti...
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Alf Börskogin kirja on Ruijan Kaiku 1/2004 -lehdessä olleen tiedon mukaan hyväksytty julkaistavaksi ja se on tulossa myös Lapin maakuntakirjastoon, josta sen voi lainata kaukopalvelun kautta. Lapin kirjasto -tietokannassamme teos on näkyvissä pian sen jälkeen kun se on tilattu. - Kveenin kieli on norjalaisympäristössä kehittynyt suomalaisperäinen kieli.
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Kyseessä voisi olla Maantieteilijän käsikirja http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/index.htm
Maantieteilijän Käsikirjassa on fyysisen maantieteen ja kulttuurimaantieteen peruskoulutasoista oppimateriaalia. Käsikirja on jaettu osioihin luonto ja ihminen. Luonto: Avaruus, Maan rakenne, Ilma ja vesi, Maa muutoksessa, Ekosysteemit. Ihminen: Väestö ja asutus, Luonnonvarat, Kulttuuri, Alueiden maa Ilmasto (WSOY Koulukanava)
Lyhyt ja selkeä katsaus antiikin teatteriin löytyy mm kirjoista: Antiikin kulttuurihistoria (WSOY, 1981) s. 152-158. Harris, Nathaniel: Antiikin Kreikka (Gummerus, 2001) s. 166-171 ja Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa (WSOY 3. p. 1995) s. 194-198. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Jos haluat löytää Joensuun kokoelmista laulujen sanoja, voit hakea Jokunen-tietokannasta artistin nimellä aineistolajina nuotti: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
Nuotit sisältävät myös laulujen sanat. Voit saada haluamasi nuotin lainaksi.
Hakupalvelusta: http://www.makupalat.fi/ löytyy aihealue musiikki, josta voit hakea sanoituksia ja artistien kotisivuja.
Myös artistien kotisivuilta voi löytyä heidän laulujensa sanoja, Google:n avulla hakemalla artistin nimellä pääset niihin: http://www.google.fi/ .
Lainaamiseen tarvitset pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-kortin. Saat sen käymällä paikanpäällä jossain Helsingin, Vantaan, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteessä ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Kirjastokortin saa kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Voit myös pyytää Nurmijärven kirjastoa tilaamaan Mikko Perkoilan LP:n sinulle kaukolainaksi. Kaukolaina Nurmijärvellä maksaa 5 euroa.
Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
Kirjastot poistavat yleensä vuodenvaihteessa ne edellisen vuoden tai edellisten vuosien lehdet, joiden säilytysaika päättyy. Nämä poistetut lehdet myydään kokonaisina vuosikertoina tai muunlaisina nippuina alkuvuodesta. Helsingin kirjastoissa varsin yleiseksi lehtien myyntipäiväksi on vakiintunut Lainan päivä 8.2., jolloin monissa kirjastoissa järjestetään vanhojen lehtien myyntitapahtumia. Alkuvuodesta kannattaa siis seurailla ilmoittelua kirjastojen kotisivuilla tai kysyä suoraan kirjastoista tarkempia tietoja myynnistä.
On tietysti mahdollista, että jossakin kirjastossa olisi joitakin poistettuja lehtiä satunnaisesti myynnissä muinakin aikoina, mutta mitenkään yleistä se ei ole. Asiaa voi kysellä yksittäisistä kirjastoista.
Lehtiä on...
Käpylän kirjasto on ollut pitkään remontissa ja auennut vasta pari päivää sitten. Remontin aikana varaukset eivät ole siirtyneet Käpylän niteisiin. Soitin Käpylään, ja siellä luvattiin etsiä äänikirja: aineistoa kun on vielä remontin jäljiltä varastolaatikoissa. Jos äänikirjaa ei löydy etsimisestä huolimatta, Käpylästä ilmoitetaan sinulle.
Toinen kappale äänikirjaa on ollut Tikkurilan kirjastossa, mutta nide on nyt syystä tai toisesta korjattavana.
Kysytty laulu taitaa olla Juhani Pohjanmiehen säveltämä "Jouluaatto". Sen alkusanat ovat juuri "Se riemussa enkelten laulavain".
Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta vanhemmasta kokoelmsta, jotka molemmat löytyvät ainakin HelMet-musiikkivarastosta Tikkurilasta (olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssäkin).
1) Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi (WSOY 1933) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1564047~S9*fin
Tämä löytyy myös Tampereen kokoelmista, mutta oli lainassa.
2) Pohjanmies: Kootut joululaulut (Gummerus 1956) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1458794~S9*fin
Tämäkin löytyy Tampereelta, mutta molemmat kappaleet olivat lainassa. PIKI-kirjastoista tämä löytyy myös Akaalta ja Mäntästä.
Pohjanmies on vielä...
