Kyseinen kappale on nimeltään Leningrad ja sitä on esittänyt ainakin Topi Sorsakoski ja Agents. Säveltäjäksi/säveltäjiksi mainitaan Solovjev-Sedoi ja suomalaiset sanat ovat Jukka Itkosen. Kappale löytyy ainakin Sorsakosken levyltä Half and half. Nuotit ja sanat löytyvät julkaisusta Pop tänään, vol. 39.
Helsingin kaupunginkirjasto säilyttää ja mikrofilmaa vain pääkaupunkiseudun kuntien sanomalehtiä. Borgåbladet-lehteä säilytetään Helsingin kaupungin pääkirjastossa vain kolmen kuukauden ajalta. Kannattaa siis ottaa yhteys esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjastoon http://www.porvoo.fi/lib/kirjasto/ ja tiedustella asiaa sieltä. Luultavasti vielä varmempi paikka saada kyseinen artikkeli käsiinsä on Helsingin yliopiston kirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/ , joka Suomen kansalliskirjastona säilyttää suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771 asti. Mikrokuvatut sanomalehdet ovat luettavissa sanomalehtisalissa, käytetyimmat sen käsifilmistössä, muut toimitetaan tilauksesta. Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelun tavoittaa sähköpostitse...
A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Löysin ennakkotiedon Fennicasta:
Sailola, Sakari, ennakkotieto Teoksen nimi: Kunnaita kulkien Julkaistu: Kaarina : S. Sailola, 19990228 (Paino-Kaarina) Huomautus: ENNAKKOTIETO CIP/BO Aineisto: kirja ISBN: 952-91-0755-2 (sid.)
- Teos näyttää olevan omakustanne, en pystynyt paikantamaan sitä mistään kirjastosta.
Haverin kaivoksia käsitteleviä kirjoja tai aikauslehtiä ovat mm. seuraavat:
Leppälä, Tuula : Haverin kultakaivosalueen matkailulliset mahdollisuudet kultuurihistoriallisena kohteena (2002)
(Lainattavissa Hämeenkyrön kirjastossa).
Lisäksi Tampereen kirjaston Pirkanmaa-kokoelmaan kuuluvat seuraavat teokset, joita voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin:
-Haverin kaivosmiljöö ja Viljakkala / [julkaisija:] Viljakkalan Haveri ry (2000)
- Kultahippuja : Viljakkalan Haveri ry:n julkaisu
Viljakkalan Haveri (yhdistys) (aikakauslehti)
-Haverin kultauutiset (1986) (aikakauslehti
- Lupander, K: The Haveri mine / K. Lupander, W. K. Räisänen (1954)
Näiden kirjojen lisäksi mielenkiintoinen Haverin kaivoksia käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta...
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
Kokonaista kirjaa hänestä ei näytä olevan. Kirjassa Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) hänestä on artikkeli. Hänen suunnittelemastaan Mäntän kirkosta on tehty pro gradu työ:
Mäntän kirkko 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ilmentymänä / Elina Pöykkö (1993)
Joitakin artikkeleita löytyy:
- Savolainen, Katja, W. G. Palmqvist ja arkkitehtuurin jykevä tyyli
(Tekniikan vaiheita, 2000, nro 3, s. 5-23)
- Palmqvist, Henry, Kukon kortteli - kulttuurikortteli (Muoto, 1986, nro 2, s. 126-129)
Wikipediasta löytyy hänestä artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Palmqvist
Netin ilmaiset kääntäjät eivät ole kovin hyviä kääntämään muista kielistä suomen kielelle. Google Translator kääntää esim. ruotsin kielestä englantiin melko hyvin, mutta suomen kieltä sekään ei kovin hyvin käännä. http://translate.google.com/#
Oikeustieteen termistöä löytyy jonkin verran ilmainensanakirja.fi:stä
http://ilmainensanakirja.fi/
Katso myös Makupalojen listaamat sanakirjat:
http://www.makupalat.fi/fi-FI/Hakutulokset/?QueryString=sanakirjat
Ajantasainen lainsäädäntö ruotsiksi:
http://www.finlex.fi/sv/
Lähde:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=dbc48c3f-27a…
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on...
Husaarin nuha on epäilemättä sama asia kuin huovintauti, joka on yksi kupan eli syfiliksen slangi- ja kansanomaisista synonyymeistä. Muita ovat esimerkiksi Ranskan tauti, sotilaantauti ja espanjantauti. Nämä ja runsaasti muita epävirallisia sukupuolielämään liittyviä ilmauksia löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Jussila, Raimo, Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja. Prometheus, 2010
Popp, Outi & Björkenheim, Päivi, Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi. Ajatus, 2008
Tarkoittanet perskännit? Aiheesta on kysytty - ja vastattu - Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa vuonna 2006. Tässä lainaus:'Sanonta tullee käännöksenä englanninkielisestä termistä 'Bottom's up' (eli samasta aihiosta kuin 'perseet olalla') ja tarkoittaa a) toivotusta voimakkaan humalatilan hankkimiseen (hieman samalla tavoin kuin kotoinen 'Pohjanmaan kautta) ja b) tilaa, joka toivotuksen kuuliaisesta noudattamisesta seuraa.
Jarvan / Nurmen kirjassa "Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja" (Gummerus 2006) annetaan englanninkieliseksi vastineeksi "extreme drunkenness ".'
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Suuren etunimikirjan mukaan Arimo on alkuperältään epäselvä. Aikaisemmin on ajateltu, että kyseessä olisi muinaissuomalainen nimi tai laajentuma nimestä Ari. Kumpikaan ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Suomenkielinen sana arimo merkitsee luonnosta tai konseptia.
Arimo on sekä etu- että sukunimenä suhteellisen harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan vuosien 2010–2019 välillä ainoastaan 37 poikaa sai nimekseen Arimo.
Digi- ja väestötietovirasto (vrk.fi)
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1997)
Reine Rimon: Variationes horatianae iazzicae / es. Reine Rimon Eiusque Papae Fervidissimi. Julkaisija YLE 1993. Saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta CD:nä ja kasettina.
Ammondt, Doctor: The legend lives forever in latin. Julkaisija K-tel International Finland (1995?).
Ammondt, Doctor: Tango triste finnicum. Julkaisija Musiikkilaiho Oy 1993.
Ammondtin levyt saatavissa CD:nä.
Levyt löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-haulla, kun vain muistat kirjoittaa esittäjät kohtaan "Tekijä tai esittäjä". Lisäksi on hyvä muistaa,
että Jukka Ammondtin taiteilijanimi, silloin kun hän esiintyy laulajana, on Doctor Ammondt. Tällä tekijällä löydät molemmat levyt, Jukka Ammondtilla vain toisen. Habeas horas bonas cum musica linguaque latina!
Tieteellisten kirjastojen historiasta voi löytää tietoja kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla TIETEELLISET KIRJASTOT (kaksiosainen asiasana), YLIOPISTOKIRJASTOT, HISTORIA.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy asiasanayhdistelmällä TIETEELLISET KIRJASTOT / HISTORIA esim. seuraavia kirjoja:
HÄKLI, Esko: Tieteellisen kirjaston synty Suomessa ja Savossa; 1988
BIBLIOTHECA academica: Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto; 2001
JOKIPII, Mauno: Jyväskylän tieteellinen kirjastotoimi 85 vuotta; 1997
Asiasanahaussa termillä TIETEELLISET KIRJASTOT löytyy enemmän teoksia, esim.
MÄKINEN, Ilkka: Puoli metriä mietintöjä: tieteellisten kirjastojen ja informaatiopalvelujen suunnittelun kehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeen...
Suomen laki I -kirjan alussa annetaan "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa". Kohta yhdeksän kuuluu seuraavasti:" Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ .Kirjoita hakuruutuun sanat suomen laki 1 ja hae. Uusin painos on viimeisenä. Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla linkkiä. Kirja näyttää olevan käsikirjastossa mm. Kallion, Itäkeskuksen, Arabianrannan, Jakomäen, Etelä-Haagan, Kallion ja Herttoniemen kirjastoissa, joissa voit käydä sitä tutkimassa. Lainattavia kappaleita on useita, mutta ne kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää...
Sir Arthur Conan Doyle kirjoitti kaikkiaan 56 novellia ja neljä romaania. Sherlock Holmes -tarinoita on suomennettu useaan kertaan eri nimillä. Olen koonnut tähän tiedot kahdesta teoksesta; Haasio, Ari: Ulkomaisia dekkariklassikoita 1 (jossa on lueteltu yksittäiset novellit) ja Kukkola, Timo: Dekkaristin käsikirja.
Teokset:
Punaisten kirjainten arvoitus (myös nimillä Kosto, Kostaja, Vainottu)
Neljän merkit
Sherlock Holmesin seikkailuja / Sherlock Holmesin seikkailut 1-3 (useita eri suomennoksia)
Baskervillen koira (myös nimellä Kamala öinen kummitus)
Kauhun laakso
Hänen viimeinen tervehdyksensä (myös nimellä Viimeinen tervehdys)
Sherlock Holmesin muistikirja
Lisäksi löytyy teos:
Sherlock Holmesin parhaita
Voit katsoa saatavuustiedot täältä...
Lapsille sopivia runo- ja lorukirjoja ovat mm.
Tiitiäisen tarinoita ja Tiitiäisen satupuu (Kirsi Kunnas),
Kuono kohti tähteä (Tuula Korolainen),
Tuuliviiri-Siirin tuttavapiiri (Tittamari Marttinen),
Pallerokirja (Kaarina Helakisa),
Kuukernuppi (toim. Ulla Lipponen),
Västäräkki Vääräsääri (toim. Mervi Koski),
Iloinen lorukirja (Martti Haavio),
Aarteiden kirja -sarja,
Hanhiemon loruja, Hanhiemon runoja, Hanhiemon iloinen lipas ja
Lasten kultainen riimikirja.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mitään kirjallisuutta tai tietoa sukunimestä Maronen. Kehottaisin sinua kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) puoleen. Kielitoimiston neuvontapuhelin (09)7014991 päivystää maanantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista perjantaihin klo 9–14. Lisätietoja on KOTUKSEN sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kemin seudun kirjastoissa on tietysti tuon alueen paikallishistoria-aineistoa, joten niihinkin voi ottaa yhteyttä. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi löytyvät kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot ja monien kokoelmiin pääsee myös tuon sivuston kautta.
