Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Metsälehteä voi Jyväskylässä lukea Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Lehden numeroja voi pyytää varastosta (yleensä aikaisintaan seuraavaksi päiväksi) luettavaksi kirjaston lukusalissa.
Metsälehden piirtäjän Aarno Liuksialan piirroksista on julkaistu myös kirja:
Pekka Virtanen: Kynä käy - Aarno Liuksiala, taiteilija ja metsämies. (Metsälehti Kustannus 2003)
Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille...
Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.htmlMiettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä ruotsalaisesta...
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl....
Kuvaukseen sopii ainakin Meg Rosoffin kirja Poikkeustila. Se on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2005. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Pirkkalan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/poikkeustila.htm.
Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on Margarethe Hauschka-Stavenhagenin teos Taideterapia
Vastaavanlaisia teoksia voi etsiä asiasanoilla taideterapia ja Steinerpedagogiikka tai antroposofia Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi
Näitä ovat mm. Nelly Jurveliuksen Taide parantaa 1993,
Marja Dahlströmin Muodosta minuuteen: piirtäminen voimanlähteenä ja terapiassa 1999, Eve-Lis Dammin Maalaaminen erityislasten kanssa 2009, Johdanto antroposofiseen lääketieteeseen 1995.
Hei,
tyttärelläsi olisi hyvä olla oma kortti Oulunsalon kirjastoon, jos hän lainaa täällä aineistoa itselleen. Sinunkin korttia hän saa luvallasi ja varsinkin mukana ollessasi käyttää, mutta kortti on kuitenkin henkiläkohtainen ja lainaaja on vastuussa kortilla lainatusta materiaalista. Asuinpaikka muualla ei ole este kortin saamiselle. Tyttäresi voi saada kortin käydessään paikan päällä kirjastossa henkilöllisyytensä todistamalla. Tässä linkki Oulunsalon kirjaston käyttösääntöihin.
http://www.oulunsalo.fi/kirjasto/saannot/kirjastokortti/
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Alla olevissa kirjoissa käsitellään mm. vartalon ja kauneuskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suurin osa kirjoista on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, tieto sijainnista näkyy nimen lopussa. Voit kaukolainata kirjan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta tai Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
- Silmän ilot : kauneuden kulttuurihistoriaa uuden ajan alussa / Anu Korhonen (2005)
- Bella donna : kaunis nainen kautta aikojen / Kaari Utrio (2001)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Beauty and the male body in Byzantium :...
Tässä joitakin fantasiakirjoja tai fantasiakirjasarjoja, jotka sopivat 12-vuotiaalle:
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Yllä meren alla kiven aloittaa sarjan, jossa Valon ja Pimeän edustajat etsivät pyhää Graalin maljaa. Sarjan muut osat ovat: Pimeä nousee, Viheriä noita, Kuningas Harmaa, Hopeapuu.
Ursula Le Guinin jännittävät ja tarumaiset Maameren tarinat, joiden näyttämönä on Maameren saaristo. Maameren velho on sarjan ensimmäinen osa, jota seuraavat Atuanin holvihaudat, Kaukainen ranta ja Tehanu.
Paljon suosiota saanut J.K. Rowlingin kirjasarja Harry Potter nimisestä pojasta olisi varmasti ikäisellesi sopiva. Sarjan aloittaa Harry Potter ja viisasten kivi.
Hiukan edellisitä poikkevava...
Nuudelit valmistetaan yleensä vehnästä tai riisistä, mutta toisinaan myös palkokasveista tai muista viljakasveista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankin mukaan nuudelit sisältävät pääosin hiilihydraatteja, ja jonkin verran myös proteiineja ja rasvaa. Pikanuudeleissa on usein mukana myös mm. mausteita ja öljyä. Kannattaa tutkia tuoteselostetta nuudeleita ostaessaan. Myös lisäaineet selviävät tuoteselosteesta.
Alla linkki Finelin sivulle, josta selviää erilaisten nuudelien ja nuudeliruokien ravintoainesisältö:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=nuudelit&foodType=ANY
Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
SAR on lyhenne englanniksi sanoista search and rescue. SAR on yleinen kansainvälinen pelastustoiminnan lyhenne, jota käytetään muun muassa pelastusalusten ja -helikoptereiden kyljessä.TEPA-termipankki https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/meripelastus
1) Matti Kurjensaaren Miekkatanssin kustantaja on Tammi (1957).
2) Erno Paasilinnan aforismi "Toiveet eivät petä... löytyy kirjasta 'Lukemista kaikille', s. 119.
3) Siljon aforismi 'Minulle ei mikään ole liian myöhäistä: siinä vakituinen lohdutukseni. Ja toinen: kun ei takanapäin ole mitään voittoja, ovat kaikki voitot edessäpäin' on ainakin Siljon teoksessa 'Runot ja aforismit', 1. p. 1947, kust. WSOY.
Ensimmäisenä tuli mieleen Clive Cusslerin teos Inkojen kulta (1995), mutta siinä ei puhuta hylystä mitään. Internetin kautta tulee paljon viitteitä inkoja koskevaan kirjallisuuteen, mutta niistäkään en ole löytänyt sopivaa. Olen myös tarkastanut lehtiartikkeleita aiheesta, mm. National Geographic Magazine'n uudempia vsk. ilman tulosta. Valitan!
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
