Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Kyseessä on maorilaulu eli se on peräisin Uuden-Seelannin alkuperäiskansan parista. Suomalaisille tutuin versio lienee nimellä I-buu-i-tai Fröbelin Palikoiden lastenlevyltä Hui Hai (2009)
Alunperin laulu oli nimeltään He Puru Taitama ja sen teki muusikkosuvun vesa Kingi Te Ahoaho Tāhiwi vuonna 1909 kosintalauluksi. Sanoituksessa nuori mies kehuu omaa vahvuuttaan ("Olen oikea nuori sonni!"):
He pūru taitama e
He pūru taitama hoki!
He pūru taitama
He pūru tukituki
He pūru taitama e
(I'm) a strong young man!
A real young bull!
A vigourous lad!
A rampaging bull!
A husky young man
Kappale levisi Eurooppaan 2. maailmansodan aikana maoritaustaisten sotilaiden mukana. Sotilaat...
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Sitä edelsi syksyllä 2022 julkaistu Kätketty medaljonki ja keväällä 2022 julkaistu Vaarojen kesä. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
.
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).
1950 painetun Shakespearen Koottujen mukaan Puckin repliikki on viidennen näytöksen lyhyen toisen kohtauksen lopussa ja kuuluu kokonaisuudessaan Cajanderin suomentamana näin:
Puck: " Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks' suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiset näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, -
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Tässä ehdotuksia:
Vuorenpää, Eeva: Kotkansilmän perintö. Kotkansilmän kartanosta kertovan trilogian toisessa osassa päähenkilö Riitta naisarkkitehtinä raivaa tiensä merkittäviin tehtäviin.
Paksuniemi, Petteri: Maailman napa. Arkkitehti alkaa suunnitella temppeliä Väinämöläisille.
Paksuniemi, Petteri: Ammattimies. Novellikokoelmassa Ammattimies on novelli Maisteri Bakunin, jossa työtön arkkitehti törmää kaupungilla Maisteri Bakuniksi kutsuttuun anarkistiin, joka arvostelee arkkitehtien työtä ja kaavoitusta.
Jalonen, Olli: Yhdeksän pyramidia
Jenny Erpenbeck: Kodin ikävä. Yksi henkilöistä on arkkitehti. Myös arkkitehdin työtä sivutaan jonkin verran.
Romaaneja...
Seuraavissa kirjoissa on käsitelty 1960-luvun nuorisokulttuuria:
Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kai Häggman ( WSOY, 2006)
Ilkka Heiskanen: Lättähatuista punkkareihin ( Otava, 1985)
James päällä joka säällä ( Heinolan kaupunginmuseo, 2011)
Mikko Vienonen: Koit nyt rauhoittu: tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin ( Teos, 2009)
Katja-Maria Miettunen: Menneisyys ja historiakuva : suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoi-den rakentamana ajanjaksona ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009)
Pop- rauha- rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki (Lahden taidemuseo, 2008)
Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus:
"Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan.
Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23.
Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/
Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907
http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… "
Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne...
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivulta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Kun valitsette käännöksen kieleksi arabian, löydätte 9 teosta.
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Kirjastoissa oleva kielten opetusmateriaali cd-levyillä keskittyy "perusruotsiin", matkailuun, sosiaali- ja terveysalaan ja liike-elämään. Kysymääsi liikuntaruotsia ei löydy Suomen kirjastoista.
Kannattaisi kysyä vaikka urheiluopistoista tai Ruotsin suurlähetystöstä suoraan. Esim. Pajulahden urheiluopisto kouluttaa liikunnanohjaajia ja heillä voisi olla sisäistä opetusmateriaalia
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Lainausoikeus menee vasta, kun laina on ollut myöhässä 28 päivää tai maksuja on kertynyt kortille 10 euroa tai enemmän. Jokaisesta päivästä, jonka kirja on ollut myöhässä, tulee 0,20 euroa myöhästymismaksua, joten kadonnut kirja kannattaa uusia, jos ei ehdi korvaamaan sitä heti kirjastossa.
Kun kadonnut kirja on korvattu, lainausoikeus palautuu saman tien, jollei sinulla ole liikaa maksuja tai muita myöhässä olevia kirjoja. Tietokonejärjestelmä puolestaan on lainauspuolesta hiukan erillinen järjestelmänsä, joten maksut tai myöhässä olevat kirjat eivät vaikuta suoraan sinne.
Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa HelMet-sivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa.
