Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana...
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli....
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "...
Kirjastopedagogi on varsin uusi ammattinimike. Tällä nimikkeellä työskenteleviä on löytyy ainakin Espoosta, Keravalta, Lappeenrannasta ja Seinäjoelta.
Tällä hetkellä (6.10.2020) Keravalle haettavan kirjastopedagogin koulutusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto, pedagoginen ja/tai kirjasto-osaaminen ja kokemus luetaan eduksi. Sama soveltuva korkeakoulututkinto on ollut vaatimuksena myös meidän paikkoihimme Espoossa. Kirjastokokemus tai -koulutus on yleensä eduksi, mutta ei siis vaatimus.
Et siis tarvitse välttämättä mitään lisäkoulutusta. Vaatimukset voivat tietysti vaihdella tehtävän mukaan. Seuraa kirjastoalan työpaikkailmoituksia, tervetuloa alalle!
Love Recordsin historiikki sisältää tiedot Love Recordsin tuotannosta Miska Rantanen: Love Records 1966-1979. Tarina, taiteilijat, tuotanto. (Schildt, 2005). Myös Juhani Vallin toimittamasta "Levykatalooki 1966-1989" nimisestä julkaisusta löytyy tietoja tuotannosta.
Etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta teoksia yhdistämällä
hakusanat päivähoito,lastenhoito,esikoulu,lastentarhat,esiopetus, kasvatus ja lastenhoito
hakusanaan historia. Löysin seuraavat suomenkieliset kirjat.
Kankare, Leena
Urpusista mettiäisiin--lastentarhanopettajan elämää
/ Leena Kankare
Lastentarhanopettajaliitto LTOL, [Helsinki], 1997
Itäkeskuksen ja Töölön kirjastot
Finne, Marjatta
Palikat, poikakärryt ja paperkukkaseppel--
lastentarhojen leikkikulttuurista 20-luvulta 60-luvulle
/ Marjatta Finne
Finn Lectura, [Helsinki], 1992
mm. Itäkeskuksen, Töölön ja Kallion kirjastot
Tähtinen, Juhani
Miten kasvattaa pikkulapsia--kasvatusmoraliteetin ja
suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850-198
suomenkielisten kasvatus- ja...
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
Aiheestasi löytyy:
-Kognitiivinen psykoterapia, 2001, toim. Seppo Kähkönen, Irma Karila, Nils Holmberg (skitsofreniaa käsittelevä artikkeli s. 245-261)
- Kivinen, Pirjo: Psykoottisen kokemuksen avautuminen : näkökohtia skitsofreniapotilaan kognitiivisesta terapiasta. Mielenterveyden keskusliitto, 1999.
- Psykoterapian prosessit : tutkimukselliset konstruktiot /Antero Toskala ja Jarl Wahlström, Hki : Suomen psykologien seura, 1996.
- Fowler, D.Robert: Cognitive behavior therapy for psychosis: theory and practice, 1995.
- Cognitive psychotherapy of psychotic and personality disorders /ed. Carlo Perris and Patrick D. McGorry, 1998.
Myös seuraavissa voisi olla jotain:
-Toskala, Antero: Kognitiivisen psykoterapian teoreettisia perusteita ja...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä selviää, että teos on ollut v.2002 lainassa eri toimipisteistä kaikkiaan kolme kertaa, mutta valitettavasti tietosuojasyistä emme voi selvittää lainaajien ikärakennetta.
Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
Jude Watson on kirjoittanut nuorille Science fiction -kirjoja. Hän on amerikkalainen. Watson ei ole juurikaan kertonut henkilökohtaisia asioita itsestään eikä kirjailijamatrikkeleista löytynyt esimerkiksi syntymäaikaa tai tietoja perheestä. Kirjailijalla ei myöskään ole virallisia kotisivuja.
Watsonin kirjoja on julkaistu Amerikassa enemmän kuin Suomessa, Jedioppilas-sarja lopetettiin Suomessa jo osaan 9, mutta Amerikassa sitä on julkaistu useampia kirjoja.
Nyt Watson on kirjoittamassa uutta sarjaa. Löydät internetistä osoitteesta
http://jafd.nsio.net/redirection.html?http://jafd.nsio.net/ja/int_judeQ…
haastattelun, jossa fanit kyselevät Star wars -kirjoista. Siitä saat hieman taustatietoa.
Watsonin lukijat ovat yleensä noin 9-12-vuotiaita...
Kirjassa Sillanpää, Silja: Reissukissa Katti Matikainen (Otava, 2003) on seuraavat sadut:
Kuinka Katti Matikaisesta tuli reissukissa, Sukellusveneseikkailu, Katti Matikainen Afrikassa, Sankaritekoja Satusolassa, Kuka määrää raketissa?, Ei nimi koiraa pahenna, Tarumetsän taikapuu, Kateus vie kalatkin vedestä, Mummunkaipuu, Voi harmi!, Talven taikoja, Jotain muuta, Ahdin apuna, Linnanneitoa pelastamassa, Kärsivällisyys palkitaan, Kotihaltijoiden lomaluola, Liskolaakson hiljaisuus, Prinsessa Hellämieli, Jättiläisen runoradio, Toiveuni
Yleisistä kirjastoista (HelMet-kirjastot) sitä ei löydy.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa lehteä on Helka-tietokannan mukaan varastossa vuodesta 2002 alkaen. Lehtien laina-aika on 7 vrk, lainausoikeus kaikilla Helka-kortin haltijoilla.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/index.htm
Helka-kortti: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Vuosikerta 2002 löytyy myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) pääkirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
sekä Tietotekniikkatalon kirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
TKK:n kirjastot eivät lainaa aikakauslehtiä. Kirjastojen käyttöoikeus on kaikilla.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on yhteinen kokoelmaohjelma. Sen valintaperiaatteissa sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri-ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko ohjelma löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoja on n. 60: reilun 40 kappaleen hankinta ei ole mitenkään poikkeuksellista. Hiukan samanaiheista Timo Hännikäisen Ilman: esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä -kirjaa on hankinttu...
Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Mahdatkohan tarkoittaa "Mitä-missä-milloin"-sarjassa ilmestynyttä "Korttipelikirjaa" (4.p. vuodelta 1994), jonka Ilmo Kurki-Suonio on toimittanut suomeksi? Teoksessa on 246 sivua. Pasiansseista on 1992 ilmestynyt Ursula von Lynckerin "Suuri pasianssikirja", joka sisältää 111 peliä aloittelijoille ja kokeneemmille pelaajille. Tämä teos on 215-sivuinen. Molempia kirjoja on saatavilla Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright…
Kyselemäsi kappale Minä rakastan sinua löytyy ainakin kokoelma-cd:iltä Kauneinta häämusiikkia ja Kauneimmat häävalssit, sekä Matin ja Tepon levyltä Suuret valssisuosikit.
Näiden levyjen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Täältä voit hakea myös muuta häämusiikkia esim. asiasanoilla häävalssit tai häämusiikki.
Ja onnea!
