Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Helle- ja pakkaspäivien määrä vaihtelee kovasti vuosittain. Suomen pituus vaikuttaa siihen, ettei keskimääräisiä lukemia oikein saa annettua. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tilastoja hellepäivistä 1991- 2020 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot Niiden perusteella Etelä-suomessa on 14-16 hellepäivää ja Pohjois-Suomessa 0-8 hellepäivää.
Pakkaspäivien keskimääräistä lukua on vieläkin vaikeampi arvioida. Ilmatieteen laitos ilmoittaakin tilastoissaan vain termisen talven alku ja päättymispäivät tai yhtäjaksoisten pakkaskausien lukumäärät. Talvitilastot ja Pakkastilastot.
Suomen ja Iso-Britannian tilastot eivät ole aivan samalla tavalla laskettuja, joten niiden vertailu voi olla vaikeaa. Päivälämpötilat keskimäärin 2014-...
Tarkoittanet Mia Hansen-Løven elokuvassa Kaunis aamu (Un beau matin, 2022) soivaa Carl Michael Bellmanin laulua Liksom en herdinna (Fredman epistolat, nro 80). Suomeksi laulu on saanut nimen Häämatka. Suomenkieliset sanat on sommitellut P. J. Hannikainen. Laulu alkaa sanoin "On neitonen kaino armainen, mi aamuna sunnuntain...".
https://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4%C3%A4matka
https://www.imdb.com/title/tt13482828/
Petsamon II ms:a edeltävästä ajasta on paljon kirjoituksia, varsinaisesta rikollisuudesta on ilmestynyt Kirsi Kuusikon väitöskirja Laiton Lappi, laiton Petsamo, 1996 (Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944)
Lisäksi kannattaa muistaa Erno Paasilinnan Petsamo-kirjat ja kirjoitukset sekä
historiateos: Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Rovaniemi, Petsamo
seura 1999.
Huom. Liinahamari, ei Lillehammer
kts myös
http://lapponica.rovaniemi.fi
Lapin läänin kirjastojen ja museoitten yhteinen tietopankki ja verkkotietopalvelu
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Kirjastoihin ei valitettavasti ole voitu hankkia kielten ylioppilaskokeita sitten vuoden 1993. Tämän estävät tekijänoikeudet. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on pitkän venäjän pakollisia ylioppilaskokeita seuraavasti: kevät 90, kevät 91, syksy 91, kevät 92, syksy 92 ja kevät 93.
Valmennusta ylioppilaskirjoituksiin saat myös Internetistä, ei kylläkään vanhoja kielten kokeita:
http://portaali.internetix.fi/fi/opinnot/oppimateriaali/01lukio/navi/01… - tänne on rekisteröidyttävä.
http://www.yle.fi/abitreenit/index.shtml - YLEn Abitreenit
Loki-kirjastojen eli Raision, Askaisen, Lemun, Maskun, Merimaskun, Mietoisen, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisen, Ruskon, Rymättylän, Taivassalon, Vahdon ja Velkuan kokoelmissa ei ole portugalinkielisiä lasten- tai nuortenkirjoja. Lähin kirjasto, jossa niitä on, on Turun kaupunginkirjasto. Turustakaan ei löydy portugaliksi tekstitettyjä elokuvia. Kaukolainaksi kirjoja voi pyytää oman lähikirjaston kautta.
Kirja on N.R.Symen "Se on tietysti Petteri" (WSOY, 1960). Kirjan on suomentanut T.J.Kivilahti alkuteoksesta "That must be Julian". Se oli 20.osa WSOY:n "Nuorten toivekirjasto"-sarjassa.
Kirjankansien tietokantaa ei tietääksemme ole olemassa, mutta kotimaisten kirjailijoiden teosten kansia voi käydä selailemassa Sanojen ajan-sivuilla osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Suosittelisin sairauteen, sairastamiseen ja sairaudesta selviytymiseen liittyvää elämäkerrallista kirjallisuutta. Sitä löytyy kokoelmatietokanta Jokusesta kirjoittamalla asiasanaksi jokin seuraavista sairaus sairastaminen tai jonkin sairauden nimi tai jokin muu aiheeseen liittyvä sana kuten esim. sosiaaliset ongelmat. Toiseksi hakuehdoksi kannataa valita valikosta luokka ja laittaa siihen 99.1, joka on elämäkertojen, muistelmien ja henkilöhistorian luokka. Vaihtoehtoisesti voi käyttää näitä asiasanoina. Asiasanoja voi hakea lisää myös YSA-verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html ja löytyneiden teosten asiasanoista. Tarkempia kuvauksia (ja kansikuvia) on vuodesta 2006 lähtien ilmestyneistä kirjoista.
Kertomakirjallisuutta...
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja...
Ilmajoen hymni -nimistä laulua ei löydy. Syksyn myrskyt - niminen laulu löytyi Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=syksyn+myrskyt
En kuitenkaan tiedä, onko kyseessä hakemanne laulu.
Jasba Keramik toimi vuosina 1926-1971. Jonkin verran tietoa toiminnasta ja kuvia tuotanosta ainakin alla olevilta sivuilta. Yrityksen tuotteiden pohjaleimoista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
http://anseta.com/designers/german/jasba.php
http://www.ginforsodditiques.com/wgermanmarks.html
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Talousmatematiikan kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi luokan mukaisella haulla. Helsingin kaupunginkirjastossa käytettävä luokannumero on 675.4.
Viitelistasta esimerkiksi kirjat Pulkkinen, Pekka Talousmatematiikan perusteet ja Karjalainen, Leila Liiketalouden matematiikka näyttää sopivalta. Myös teossarjan Lyhyt matikka osa Matematiikka ja talous käsittelee prosentti- ja korkolaskua. Kirja sijaitsee hyllyluokassa 510, johon sijoittuvat matematiikan yleisteokset.
Asiasanahaku - matematiikka yhtälöt - löytää muutaman julkaisun, joista sopiva voisi olla Pyramidi matematiikan tietokirja 1.
Viimeiseen kysymykseen voisi löytyä apua esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista...
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjasto kysy.fi-palvelussa. Kysymykseen on vastattu näin:
"Lyhenteen historiasta ei ole varmaa tietoa, enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia sitäkin enemmän. Alkuperää on jäljitetty niin länsiafrikkalaisiin orjiin kuin vuoden 1840 yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaseen Martin Van Bureniin, josta käytettiin lempinimeä Old Kinderhook, ja erikielisiin OK:ta äänteellisesti muistuttaviin ilmauksiin. Amerikkalainen kielitieteilijä Allen Walker Read on esittänyt OK:n esiintyneen ensimmäisen kerran painettuna Boston Morning Postissa 1839, jossa sitä käytettiin väännöksenä all correct -fraasista."
Lähteitä ja lisätietoja:
Nevalainen, Terttu (Tiede 3/2001) Mistä tulee...
