Vedyllä on kolme luonnossa esiintyvää isotooppia, joille on annettu nimet protium, deuterium ja ja tritium. Protium eli tavallinen vesi on näistä yleisin. Sen ytimessä on yksi protoni eikä yhtään neutronia. Deuteriumin ytimessä on yksi protoni ja yksi neurtoni ja tritiumilla yksi protoni ja kaksi neutronia.
Muiden alkuaineiden isotoopeille ei ole annettu erillisiä nimiä.
Lähde:
Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/science/hydrogen
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Latvia instituutin laatima katsaus Latvian historiaan löytyy sivuilta
http://www.li.lv/old/fi/Latvian_historia.htm
http://www.rozentals-seura.fi/index.php?lang=fi&page=lhistory&menu=latv…
Teoksia:
Alenius, Kari: Latvian historia.2000
Mela, Marja: Latvian historia.1997
Tarkista saatavuustiedot HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Kehittämishankkeisiin liittyvät kirjat ovat ainakin yleisissä kirjastoissa enemmänkin tapaustutkimuksia, mutta löytyy niitä oppikirjojakin. Tästä saattaisi kannattaa soittaa kirjastoon ja tehdä varaus: Muutospuhe : muutoksen retoriikka johtamisen ja organisaatioiden arjen näyttämöllä / Pauli Juuti, Heikki Rannikko, Ville Saarikoski, Otava, 2004. Tapaustutkimuksia ym. aiheeseen liittyviä ovat ainakin seuraavat kirjat, näitä saat lähikirjaston kautta:
1
Valkoisenlähteentien tarveselvitys / [julkaisija:] Vantaan kaupunki, kuntatekniikan keskus
KIRJA
2005
2
Kohtaavaa lastensuojelua : lapsikeskeisen lastensuojelun sosiaalityön tilannearvion käsikirja / Tiin
KIRJA
2004
3
Terveyskeskus toimivaksi : kansallisen...
Vaikuttaa siltä, että vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei ole. Komission työ päättyi toukokuussa 2003 eli se toimi vain pari vuotta. Lyhyt toimiaika saattaa olla syy siihen, ettei nimeä ole käännetty.
Lienee parasta käyttää epävirallista suomennosta ja mainita alkuperäinen suluissa, esimerkiksi: YK:n inhimillistä turvallisuutta käsitellyt komitea (UN Commission on Human Security 2001-03).
Komission verkkosivut
http://www.humansecurity-chs.org/index.html
Lastenkirja-ammattilaiset etsivät vastausta kysymykseesi ja totesivat, että kuvakirjoja aiheesta löytyy vähänlaisesti. Näitä kannattaa katsoa:
Parr, Todd: Perhekirja (952-5321-28-2), kustantaja Pieni Karhu
Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset (951-627-488-9), kust. Lasten keskus
Kohonen, Laila: Tuplat ja mustakantinen vihko (951-31-2814-8), kust. Tammi
Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Lintumies-lehteä ei tosiaankaan näytä olevan Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Korkeakoulujen Linda- tietokannan mukaan sitä on varastoituna Helsingin yliopiston Eläintieteen kirjastossa (puh. 191 7363 ma-pe 9-11, 12 15.30), Biotieteiden laitoksen kirjastossa (puh. 191 7331 ma-pe 9-15.30)sekä Viikin tiedekirjastossa (puh 191 58028 ma-pe 9-18).
Muuta lintuaihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta löydät ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä nettiosoitteesta http://www.pori.fi:80/kirjasto/roma/. Hakusanalla linnut löytyy 29 teosta. Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta.
Suomenkielisiä teoksia ei valitettavasti löytynyt.
Kirja 1 löytyy HelMet -lähikirjastosta ja kirjat 2 ja 3 saa kaukolainattua lähikirjaston kautta.
1.TEKIJÄ Minick, Scott TEOS Arts and crafts of China / Scott Minick and Jiao Ping
JULKTIEDOT London : Thames and Hudson, cop. 1996
ULKOASU 128 s. : kuv.
2. Tekijät: Ecke, Gustav
Nimeke: Chinese domestic furniture / by Gustav Ecke
Painos: 9. p.
Julkaistu: Rutland, VT : Charles E. Tuttle Co, 1985
Ulkoasu: [xii], 50 + 161 s. : kuv., 81 kuval.
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: eng
ISBN: 0-8048-0098-7 (sid.)
Asiasana: huonekalut - puutyö - Kiina (ysa)
3. Tekijät: Wang, Shixiang
Nimeke: Classic Chinese furniture : Ming and early Qing dynasties / Wang Shixiang ; translated by Sarah Handler and the...
Wikipedian sivuilla osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Villakoira kerrotaan villakoirien luultavasti olleen olemassa jo satoja vuosia. Niitä kerrotaan hyvin varhain käytetyn erityisesti vesilintujen metsästykseen. Saksan kielen sanaa "pudeln", joka merkitsee loiskuttamista, pidetaankin villakoiran kansainvälisen nimen "poodle" kantasanana.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Mahtaisiko kyseessä olla kansansävelmä Mamman poika se pulska ja nätti?
Laulu alkaa sanoilla:" Mamman poika se pulska ja nätti, poika se on niin pulska ja nätti, hei...
Laulun sävel ja sanat löytyvät Aapeli Vuoriston toimittamasta kirjasesta 104 kitaralaulua. Kirjan on kustantanut Musiikki Fazer vuonna 1952. Se on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. Sijaintitiedot löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kirjoita hakuruutuun sanat 104 kitaralaulua.
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy maistraatista. Aloita etsinnät sieltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. Kuolinilmoituksen etsinnässä emme voi auttaa.
Etelä-Suomen Sanomia löytyy HelMet-tietokannastakin ja myös kansalliskirjastosta. Voit mennä Espoon, Vantaan tai Helsingin pääkirjastoihin ja lukea vuoden 1957 lehdet mikrofilmiltä. Kun oikea uutinen löytyy, voit tulostaa sen paperille.
Kyllä voi. Vuosaaren kirjaston tietokoneilla 10, 13, 14, 15 ja 16 on mahdollisuus käyttää skanneria.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voit varata koneen itse HelMet-palvelusivustolta löytyvästä varausjärjestelmästä (ks. linkki alla).
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nimi Freywid on ilmeisesti vanhempi muoto nimestä Frejvid ja samaa alkuperää. Frejvid on pohjoismainen yhdistelmänimi. Alkuosan merkitys voi viitata germaaniseen sanaan ”frauja”, joka tarkoittaa sanaa ”herra”. Nimi saattaa olla myös peräisin viikinkien hedelmällisyyden jumalan nimestä Frö (Frej, Frey). Loppuosa vastaa muinaista pohjoismaista sanaa "viðr", joka tarkoittaa sanaa "metsä", "puu". Nimi Frejvid on ollut käytössä etupäässä ruotsinkielisessä Suomessa. Nimet Frejvid, Frej ja Freija ovat olleet suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1929, mutta niiden nimipäivä on vuodesta 1995 alkaen ollut samana päivänä eli 6.5.
Lähteet: Brylla, Eva : Förnamn i Sverige : kortfattat namnlexikon (Stockholm : Liber, 2004)
Blomqvist, Marianne :...
