Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen...
Milloin keskiaika alkaa? Euroopan keskiajaksi rajataan tavallisimmin ajanjakso 400-1400. Mutta kuten Hartvig Frisch Euroopan kulttuurihistorian II-osassa toteaa: "On mahdotonta ilmoittaa tarkka vuosiluku. Koulukirjojen historianjaottelut ovat kaikki jonkin verran mielivaltaisia. Kulttuurihistoriallisesti renessanssin suorittama viilto on ainakin yhtä syvä kuin kansainvaellusten tekemä."
J.C.Revill kirjoittaa Maailmanhistoria -teoksessaan: "Kautta koko keskiajan roomalaiskatolisella kirkolla ja paavilla oli ainutlaatuinen asema. Euroopassa vallitsi ankara nurkkakuntaisuus ja sen johdosta talouselämä oli varsin alkeellista. Tästä syystä ihmiset etsivät ja löysivät vastapainoksi yhtenäisyyttä kirkosta, jolle silloisissa oloissa ei päässyt...
Talo-nimistä kappaletta en löytänyt Hectorin tuotannosta, voisiko kyseessä olla kappale "Jäi talo tyhjilleen"? Tämä löytyy Hectorin levyltä Lapsuuden loppu (1991), sekä kokoelmalevyltä "14 iskelmää" (1970, vinyyli). Toinen talo-aiheinen Hectorin kappale löytyy levyltä Salaisuuksien talo (1994). En saanut varmennettua Riisuminen-elokuvan tunnusmusiikkia mistään (kansallisfilmografia päättyy jo vuoteen 1970). Sinun kannattaisi ottaa yhteys Suomen elokuva-arkiston kirjastoon (sähköposti: kirjasto@sea.fi, ja kysyä heiltä varmistus tunnusmusiikista.
Lainaa vain-kappale löytyy seuraavilta Maaritin cd-levyiltä:
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Laakson liljasta metsän tyttöön: kaikki parhaat. Ilmestynyt 2002.
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Maarit. Ilmestynyt 1990.
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)...
Tässä tiedot HelMet-aineistohausta:
Tekijä Kavén, Pertti
Teos 70 000 pientä kohtaloa : Suomen sotalapset / Pertti Kavén
Julktiedot Helsinki] : Sahlgren, 2004
Painos [Uud. laitos]
Ulkoasu 191 s. : kuv. ; 22 cm
ISBN 951-9016-35-X (sid.)
Uuden laitoksen julkaisija on siis Sahlgrens Förlag AB ( http://www.sahlgrensforlag.fi/ ).
Runoa ei valitettavasti ole toistaiseksi löydetty.
Se on ollut haettavana myös valtakunnallisella tietolistalla, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt.
Jatkamme yhä hakua ja vastaamme, jos teksti löytyy.
Hei!
Kannattaa vierailla ohjelmaa esittävän Sub-tv:n sivustolla osoitteessa: http://www.sub.fi/ohjelmat/index.shtml/ohjelmat?599477
Jaksot ovat katsottavissa Subin Netti-tv:ssä seitsemän päivän ajan ensilähetyksestä televisiossa. Ohjelmasta löytyy myös keskustelupalsta.
Riippuu tutkimuksesta miten itäsuomalaiset on määritelty. Löysin netiltä uutisen ”Maakuntien geeniperimät poikkeavat jyrkästi toisistaan” vuodelta 2008, jossa kerrotaan, että ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maakuntien+geeniperim%C3%A4t+poikkea… . Uutisen alareunassa on linkki itse tutkimukseen PLoS ONE – tiedelehdessä ja sieltä löytyy kartta, johon on merkitty tutkimuksessa käytetty Etelä-Suomi ja Itä-Suomi. Itä-Suomeen kuuluu Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Geneettinen rajavyöhyke halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle. Seuraavassa viitteessä on tutkijoiden yhteystietoja, joista voi kysellä...
Suomen Lääkärilehden arkistosta löytyi neljä artikkelia, joissa ortodeksia on mainittu:
KATSAUSARTIKKELIT:
- Vanhusten aliravitsemus ja syömishäiriöt, Pirkko Hiltunen, SLL 42/2009, s. 3551 - 3554
Syömishäiriöt ja nuoruusiän kehitys, Jaana Ruuska, Päivi Rantanen, SLL 48/2007, s. 4527 - 4532
- Enemmän elämää vuosiin, ei enemmän vuosia elämään, Merete Mazzarella, SLL 41/2005, s. 4161 - 4163
NäKöKULMA:
- Nuorten terveys on sidoksissa sosiokulttuurisiin ryhmiin, Anne Puuronen, SLL 11/2009, s. 1002 - 1003
Muita artikkeleita aiheesta:
- Pyykkönen, Emilia: Pakko ajoi lenkille, Anna 47(2009): 40, 38-41
- Peura, Virpi: Pakko syödä terveellisesti, Jade 2008: 9, 96-98
- Santala, Elsi: Sairaan terveellistä - ortoreksia nuorten verkkokeskusteluissa...
Aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David Reubenin "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä "(2000) tai Gilbert Tordjmanin "Kahden kesken - opas rakkauteen ja seksuaalisuuteen." (1998)
Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Haulla erotiikka tai seksuaalisuus löytyy mm. seuravaanlaista kaunokirjallisuutta. Alanne, Outi: Neiti N:n tarina Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia Groult, Benoite: Rakastajatar Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa Nedjma: Manteli: intiimi kertomus. Joitakin klassikkoja Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja...
Olette aivan oikeassa: PIKI-verkkokirjaston haku ei toimi Googlen tapaan, ja toki mekin olemme siitä tietoisia.
Googlen ominaisuuksiin kuuluu, että se hakee annettujen hakusanojen lisäksi automaattisesti myös tietyllä valikoimalla sanan synonyymejä ja erilaisia muotoja (esim. palauttamalla monikolliset sanat yksikkömuotoon). Tällainen hakutapa yksinään laajentaisi hakutulosten määrää valtavasti ja tuottaisi paljon asiaankuulumattomia tuloksia käyttäjän selattavaksi. Googlessa se kuitenkin toimii, koska hakutulokseen vaikuttavat samaan aikaan myös muut Googlen ominaisuudet, erityisesti periaate, jolla se pyrkii järjestämään tuloksen niin, että hyödyllisimmät ja keskeisimmät sivut nousevat listan kärkeen. Nämä ns. hakualgoritmit eli haussa...
Elokuvan tietoihin oli tullut virheellisesti merkintä, että kyseessä olisi ollut tieto-DVD eikä elokuva. Korjasin virheen, ja elokuvan pitäisi löytyä nyt myös elokuvarajauksella. Tällaisia inhimillisiä erehdyksiä saattaa sattua aina joskus, koska luetteloijatkaan eivät ole sentään täydellisiä. Kiitos ilmoituksesta!
Lainausoikeus menee vasta, kun laina on ollut myöhässä 28 päivää tai maksuja on kertynyt kortille 10 euroa tai enemmän. Jokaisesta päivästä, jonka kirja on ollut myöhässä, tulee 0,20 euroa myöhästymismaksua, joten kadonnut kirja kannattaa uusia, jos ei ehdi korvaamaan sitä heti kirjastossa.
Kun kadonnut kirja on korvattu, lainausoikeus palautuu saman tien, jollei sinulla ole liikaa maksuja tai muita myöhässä olevia kirjoja. Tietokonejärjestelmä puolestaan on lainauspuolesta hiukan erillinen järjestelmänsä, joten maksut tai myöhässä olevat kirjat eivät vaikuta suoraan sinne.
Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa HelMet-sivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa.
Kyseessä on varmaan Bertin päiväkirja-sarja (Jacobsson, Olsson, joka sopisi ehkä paremmin vähän vanhemmalle pojalle. Sarja on myös aika vanha, eikä sitä välttämättä ole enää saatavilla kaikissa kirjastoissa.
Tässä olisi muita sarjoja, jotka sopisivat 10-vuotiaalle:
Parvela, Timo: Kepler62 (scifi)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani (jännitys)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät (jännitys)
Larry, H.I.: Zac Power (jännitys)
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja (koululaishuumori)
Bastis, Stephan: Timi Möhläri (koululaishuumori)
Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Helle- ja pakkaspäivien määrä vaihtelee kovasti vuosittain. Suomen pituus vaikuttaa siihen, ettei keskimääräisiä lukemia oikein saa annettua. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tilastoja hellepäivistä 1991- 2020 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot Niiden perusteella Etelä-suomessa on 14-16 hellepäivää ja Pohjois-Suomessa 0-8 hellepäivää.
Pakkaspäivien keskimääräistä lukua on vieläkin vaikeampi arvioida. Ilmatieteen laitos ilmoittaakin tilastoissaan vain termisen talven alku ja päättymispäivät tai yhtäjaksoisten pakkaskausien lukumäärät. Talvitilastot ja Pakkastilastot.
Suomen ja Iso-Britannian tilastot eivät ole aivan samalla tavalla laskettuja, joten niiden vertailu voi olla vaikeaa. Päivälämpötilat keskimäärin 2014-...
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Kirjastoihin ei valitettavasti ole voitu hankkia kielten ylioppilaskokeita sitten vuoden 1993. Tämän estävät tekijänoikeudet. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on pitkän venäjän pakollisia ylioppilaskokeita seuraavasti: kevät 90, kevät 91, syksy 91, kevät 92, syksy 92 ja kevät 93.
Valmennusta ylioppilaskirjoituksiin saat myös Internetistä, ei kylläkään vanhoja kielten kokeita:
http://portaali.internetix.fi/fi/opinnot/oppimateriaali/01lukio/navi/01… - tänne on rekisteröidyttävä.
http://www.yle.fi/abitreenit/index.shtml - YLEn Abitreenit
