Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Merenkulkuhallituksen (nyk. Merenkulkulaitos), julkaisusta, "Viitoitusjärjestelmä A, Yhdistetty kardinaali- ja lateraalijärjestelmä", todennäköisesti vuodelta 1977, löytyy seuraavaa historiatietoa A- ja B-viitoitusjärjestelmistä:
Vuonna 1975 oli maailmassa käytössä yli 30 erilaista viitoitusjärjestelmää, joista monet olivat keskenään täysin ristiriitaiset.
Erimielisyys koski ensinnäkin valotunnusten käyttötapaa. Eräät maat käyttivät punaista valoa väylän vasemmalla puolella ja toiset sen oikealla puolella.
Toinen erimielisyys koski sitä, minkä periaatteen mukaan merimerkit tulisi asettaa osoittamaan väylää. Useimmat valtiot olivat omaksuneet lateraalijärjestelman, jonka mukaan merkit osoittavat väylän oikeata ja vasenta puolta, sovitun...
Kallion kirjaston remontti etenee hyvin ja se aukenee helmikuussa, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Venetsiasta löytyy Lonely Planet matkaoppaita aika mukavasti, englanniksi vain ei ranskaksi.
Tässä tulokset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=matkaoppaat**+venetsia**+lonel…
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
Kuvallisella henkilöllisyystodistuksella on mahdollista lainata varaus jos kirjastokortti on unohtunut jonnekin. Uusi kirjastokortti maksaa 2.10€ jos vanha kirjastokortti on kadonnut. Nyt on huomattava ettei varausten nouto ole mahdollista 5 - 8.3.2018 kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi. Tänään olemme auki 9-20 ja huomenna 9-15. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaamiseen.
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba....
Ensimmäistä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin, ja vastaus löytyy arkistosta esim. hakusanalla oikeuslaitos. Linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4286&arkisto=true#H…
Teoksissa Paholaisen liittolaiset : noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712) / Antero Heikkinen, Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla / Marko Nenonen, Timo Kervinen ; toimittanut Anne-Riitta Isohella ja opinnäytteessa Blåkulla, helvetti ja manala / Satu Vuoksenturja käsitellään noitavainoja ja niihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Internetistä tätä asiaa en löytänyt.
Helsingissähän on hyvä ja kuvauksellinen teollisuusalue jo aivan kantakaupungissa, nimittäin Kvaerner Masa-Yardsin telakka ja Munkkisaaren alue. Myös Tattarisuolla, Herttoniemessä ja Sompasaaren sekä Arabian ympäristössä on paljon pien- ja vähän isompaakin teollisuutta, mukavasti jo vähän rähjääntynyttäkin. Vanhankaupunginlahdella tekniikanmuseona (www.tekniikanmuseo.fi) toimiva vanha voimalaitos on miljöönä mitä hienoin, tosin ehkä jopa jo liiankin siistiksi kunnostettu.
Kirjallisuutta helsingin teollisuusalueista löytyy jonkin verran, parhaiten Pasilan pääkirjaston Helsinki-kokoelmasta. Mene sivulle www.helmet.fi, valitse sanahaku ja kirjoita teollisuusalueet and helsinki, niin saat useammankin hakutuloksen. Etenkin...
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy. Saat luettelon koreankielisistä kirjoista Helmetin Tarkennetusta hausta näin: laita hakusanan kohdalle *-merkki, valitse aineistoksi kirja ja kieleksi korea. Tuloksena on tällä hetkellä 75 kirjaa, joista voit halutessasi vielä valita vasemmanpuoleisesta valikosta kaunokirjat, joita on 60. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa. Alla haku valmiiksi tehtynä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Akor__…
Korean kielen oppikirjoja löydät kirjoittamalla hakuruutuun kielikurssit tai oppikirjat (lisää hakuoperaattori tai) ja valitsemalla kieleksi korean. Tässä tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kielikurssit%20%7C%20opp…
Venäjänkielen taitoinen henkilö ehdotti seuraavaa syntymäpäivärunoa. Runon lopussa lukee hyvää syntymäpäivää venäjäksi.
От души хочу поздравить
С днем рождения тебя,
Пожелаю в этот праздник
Много радости, добра.
Жизнь твоя пусть будет яркой,
Будь с улыбкою всегда.
Ты иди по жизни смело,
Не волнуйся никогда.
Пусть мечты твои и цели
Все сбываются всегда.
Напоследок пожелаю
Я здоровья и тепла.
С днем рождения !!!!
Sakari eli Zacharias Topeliuksen runoista on sävelletty varsin monia. Tässä muutamia: En etsi valtaa, loistoa, Kesäpäivä Kangasalla, Sylvian joululaulu, Vaasan marssi, Roineen rannalla, Sinun maasi (Laps Suomen, älä vaihda pois), Aamulaulu (Tuhanten rantain partahalla). Tunnettuja lastenlauluja ovat mm. nämä: Pikku Lauri (Maailma on niin lavea), Varpunen jouluaamuna, Rekiretki (Soios, sorja tiuku, illan hämyssä), Varpunen (Varpunen lentää, kylmä on sää) ja Vuodenajat. Lisäksi on sävelletty ja levytetty Sylvian paluu (myös ruotsin kielellä Sylvias återkomst, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=sylvian+paluu&ID=d20c6a1d-0e…. Virsikirjasta löytyvät mm. Totuuden henki, Ei valtaa, kultaa loistoa ja Oi etkö, ihminen,...
Kirjastojen tietokannoista löytyi vain pari tätä merkkiä käsittelevää korjaus- ja huolto-opasta:
Walker, Mick : Moto Guzzi twins restoration : all Moto Guzzi V-twins, 1965-2000 (ISBN:1-85532-679-5)
Darlington, Mansur: Moto Guzzi 750, 850 and 1000 V-twins: owners workshop manual (ISBN: 0-85696-339-9)
Näiden kirjojen saatavuuden kirjastoissa voi tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm .
Alfamer-kirjakaupan www-sivulta http://www.alfamer.fi/ voi katsoa, mitä alan kirjoja on ostettavissa.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kinkkinen tarkoittaa vaikeaa, hankalaa, tukalaa, kiperää, ongelmallista, pulmallista, visaista ja myös kiinalaista.
Sana kinkkinen on ehkä johdos sanasta kinkki ’mutkikas, vaikea’. Se voi olla myös johdos kiinalaista halventavassa mielessä merkitsevästä sanasta kinkki.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kinkkinen?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sanat löytyvät Raili Malmbergin runokokoelmasta Riekonmarjat, sen viimeisen runon Ylistyslaulu elämälle lopusta.
http://www.helmet.fi/search*fin/triekonmarjat/triekonmarjat/1%2C1%2C2%2…
Kyseessä on kansanlaulu, joka tunnetaan nimellä Mamma se lähti torille. Lauluun liittyy myös leikki. Laulusta on erilaisia versioita. Se muunnelma, jossa kysytään, että "mitkä sillä on jalassa" ja vastataan, että "vanhat tuohivirsut vaan", löytyy ainakin nuottijulkaisusta Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017).
Teos näyttää kuuluvan lähikirjastonne kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017)
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/rontynen/leikit
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Lealiisa Kivikarin Maria sytyttää tulen rannalle -runokokoelman ja Mirkka Rekolan Ilo ja epäsymmetria -kokoelman runoissa Neitsyt Marialla on merkittävä rooli
Oiva Paloheimolla on runo Neitsyt Marian kehtolaulu, joka on myös sävelletty:
http://www.sirkat.fi/neitsytmariankehtolaulu
Paloheimon runo löytyy mm.kirjasta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut 1. Tästä kirjasta, kuten myös sen toisesta osasta löytyy useita runoja Neitsyt Mariasta.
Suomalaisessa kalevalamittaisessa runoudessa on paljon Neitsyt Mariaan liittyviä runoja. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa otsikolla Neitsyt Maria perinteessä:
http://www.kirjasto.oulu.fi/NeitsytMaria/slide15.html
Alla myös linkki Runosto-sivuston...
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976).
