Koirahullun päiväkirja -sarjan ainakin toistaiseksi viimeinen osa on Pentukuumetta (2005). Edeltävät osat ovat Koiran kokoinen kesä (2000), Koirista parhain (2001), Enkelikoira (2002), Tottelemattomuuskoe (2003) ja Viittä vaille voittajaluokkaa (2004).
Lisäksi Meripaasi on kirjoittanut oman sarjansa Koirahullun päiväkirjoissa esiintyvän Kissen ympärille. Sen osat ovat Elämäni frettinä (2006), Pöllöhilloa (2007) ja Koppakuoriaiskevät (2008). Sittemmin Meripaasi on kirjoittanut Irin kennel -sarjaa.
Oulun tuomiokapitulista tiedustelun tuloksena sain hiipalle seuraavan selityksen:
- hiippa on Pyhän Hengen symboli
- kirkon perinteessä piispan tunnus
- hiipan muoto ja kuvio kuvaavat Pyhän Hengen liekkiä
- alunperin katolisessa kirkossa Rooman piispan, paavin päähine
Aiheesta lisää teoksessa:
ORNATUS Episcoporum: Suomen piispojen liturginen asu. Suomen kirkon hiippakunnat [... et al.], 2000.
s. 22-26, 30-31
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Uusista kirjoista joskus löytyvät epämiellyttävät hajut johtuvat painamisessa käytetyistä kemikaaleista. Mistä kemikaal(e)ista tarkalleen on kyse, ei selvinnyt, mutta joka tapauksessa hajut ovat vaarattomia ja häviävät melko nopeasti.
Runo on Tommy Tabermannin Hiljaisuusvalssi. Se alkaa: "Kun hiljaisuus tempaa viulunsa ja yksinäisyys alkaa soitella." Se löytyy ainakin kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978). Kirjan ovat toimittaneet Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tämä runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Antti Laaksonen ja Kyösti Haatanen. Haatasen sävellys kuuluu hänen laulusarjaansa Matkalla, jonka hän on säveltänyt sekakuorolle eri runoilijoiden runoihin ja josta on julkaistu nuotti (Modus Musiikki, 1994). Nuotissa ovat myös laulujen sanat.
Kirjastonhoitajan työhön kuuluu erilaisia tehtäviä riippuen siitä, millaisessa kirjastossa työskentelee - kunnan- tai kaupunginkirjastossa, tieteellisessä kirjastossa tai erikoiskirjastossa. Myös kirjaston koko vaikuttaa työnkuvaan: mitä suurempi kirjasto, sitä erikoistuneempia työnkuvat saattavat olla, kun taas pienessä kirjastossa sama henkilö voi hoitaa kaikenlaisia asioita. Isossa kirjastossa on erillisiä osastoja, kuten aikuisten-, lasten- ja musiikkiosasto, ja kaikissa niissä työ on hieman erilaista.
Suuri ja tärkeä osa työstä on asiakaspalvelu. Silloin etsitään vastauksia asiakkaiden kysymyksiin. Kysymykset vaihtelevat tietyn kirjan saatavuuden tiedustelusta aina monimutkaisiin tiedontarpeisiin asti - lueskelemalla tämän verkossa...
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta.
Hercule Poirot esiintyy 33 romaanissa ja 16 novellikokoelmassa.
Miss Marple esiintyy 12 romaanissa ja viidessä novellikokoelmassa.
Mm. Helsingin kaupunginkirjastossa on suomennettu painos saksalaisesta Volgswagen Transporterin korjausoppaasta, joka käsittelee autoja mainitsemaltasi ajalta.
Teoksen muita tietoja:
Nimeke: VW Transporter korjausopas, 1981-1990 (dieselmallit), 1983-1993 (bensiinimallit)
Julkaisutiedot: Helsinki, Alfamer, 1995
ISBN: 951-9153-83-7
Kieli: fin
Alkuteoksen kieli: ger
Yleisiä tietoja: Saks. alkuteokset: VW Bus und Transporter/-Syncro 60/78/90/95/112 PS 10/82 to 8/90 ; VW Bus und Transporter with Diesel 50-70 PS 11/80 to 12/90.
Muut tekijät: Mauno, Esko
Helsingin luokka: 624.8
Selkänimeke: VW Transporter 1981-1990. - Opas kattaa 1.9- ja 2.1-litraisilla vesijäähdytteisillä bensiinimoottoreilla sekä 1.6.- ja 1.7-litraisilla dieselmoottoreilla...
Kirjojen kustannuspäätöksistä päättää kustantaja eli tässä tapauksessa Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ainakaan ensi syksynä ei ennakkotietojen mukaan ole suomennoksia tulossa. Viimeisin suomennos on vuodelta 2005: Lisa ja äitienpäivän yllätys ja kyseessä on kirjasarjan 24. osa. Voit tietysti lähettää toivomuksesi Tammen asiakaspalveluun osoitteella asiakaspalvelu@tammi.fi.
Saat sen selville Helmet-verkkokorjaston kautta (www.helmet.fi). Kun kirjoitat Helmetiin Teoksen nimi -kohtaan hakemasi kirjan nimen ja klikkaat Hae-painiketta, saat luettelon kirjastoista, joiden kokoelmissa kirja on. Sivulla näkyy kymmenen kirjastoa, mutta jos kirjoja on enemmän kuin kymmenen, saat loput näkyviin klikkaamalla Näytä kaikki sijainnit -painiketta. Laskemalla kirjastojen lukumäärän selviää myös kirjojen määrä. Huomaa, että joistakin kirjoista on kirjastoissa useita painoksia. Myös mahdolliset äänikirjaversiot kirjasta ovat omana tietueenaan.
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
Kirjastot poistavat aineistoa silloin, kun
- se on kulunut korjauskelvottomaksi tai pahoin likaantunut
- se on sisällöltään vanhentunut
- se on jäänyt "seisomaan hyllyyn"
- kokoelmia kehitetään ja tuoreutetaan
Ennen kuin kirja poistetaan, arvioidaan kuitenkin varastointitarve. Kirjasto varastoi kaikkia kotimaista alkuperää olevia kirjoja 1-3 kpl ( ks. http://www.lib.hel.fi/virkku/varastointiperiaatteet.htm ). Kirjoja voidaan myös siirtää toimipisteestä toiseen.
Poistopäätös on aina tapauskohtainen, ja siinä on mukana arviointia monelta kannalta. Esimerkiksi arvokas klassikko pidetään kokoelmissa, vaikka se olisi likaantunutkin tai vaikka sitä lainattaisiin vähän.
Poistoja tehdään vain kirjaston omista periaatteista lähtien, eikä...
Kuninkaallinen säädös vuodelta 1569 edellytti, että ruotsalaisissa taistelulipuissa tuli olla kultainen tai keltainen risti. Pian tämän jälkeen suunniteltiin Ruotsin kansallislippu, joka on saanut vaikutteita Tanskan lipusta. Värit ovat peräisin kansallisvaakunan (kuninkaan vaakunan) keltaisesta rististä ja sinisistä kentistä. Vaakunakilven ja sen värien historia juontaa juurensa 1100-luvulle. Kerrotaan, että kun kuningas Erik Pyhä teki ristiretken Suomeen, hän tältä matkalta palatessaan näki keltaisen ristin kuvastuvan sinistä taivasta vasten.
Lähteet:
Brian Johnson Barker, Maailman liput
Maailman lippukuvasto
Helsingin kaupunginkirjaston kesäaukioloajat alkavat kesäkuun alussa ja päättyvät elokuun puolessa välissä.
Pasilan kirjaston kesäaukioloajat ovat seuraavat:
ma-to klo 10-20, pe 10-18, la suljettu.
Helsingin kaupunginkirjaston ajankohtaiset aukioloajat voi tarkistaa kaupunginkirjaston etusivun (http://www.hel.fi)vasemmasta laidasta kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot .
Helsingin kaupungikirjaston toimipisteiden aukioloajat poikkeavat toisistaan, siksi aukioloajat tulee tarkistaa jokaisen kirjaston kohdalta erikseen.
Ilta-Sanomien jutun mukaan https://www.is.fi/viihde/art-2000005897469.html Valion Tahdon tosimiehen -niminen piimämainos pyöri televisiossa vuonna 1993.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt teosta, joka käsittelisi venäläisiä seinäkellojen koristemaalareita. Khokhloma folk painting (1974 ja 1980) -teoksesta löytyy kuvaus kyseisestä tekniikasta ja vähän tietoa koristemaalareista, mikäli kyseessä olisi juuri tällä tekniikalla tehty koristelu.Teoksessa ei kuitenkaan ole kuvia kelloista, vaan astioista ja koriste-esineistä. Oheisella sivulla esimerkki Khokloma-kellosta (sivun alalaita vasemmalla): http://www.russianlegacy.com/en/go_to/shopping/img/clocks_01.htm
Mikäli teillä itsellänne on seinäkello, josta haluaisitte tietoa, on myös mahdollisuus turvata asiantuntijoihin. Avotakka -lehdessä on Antiikki ja vanhat tavarat -palsta lehden lopussa, jolle voi lähettää vanhoja esineitä ja...
Voit hakea aiheesta tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haulla kirjoittamalla sanahakuun asiasanat "kauneudenhoito AND historia" tai "kauneudenhoito AND kulttuurihistoria" tai "kosmeettiset aiheet AND historia".
Ohessa muutama esimerkki Helmet-kirjastoista löytyvistä aiheeseen liittyvistä teoksista:
Rusoposkia, huulten purppuraa : kosmetiikka ja nainen kautta aikojen / [teksti Kaari Utrio, Una Nuotio, Taina Heikkilä], Tekniikan museon julkaisuja, 1995.
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit ja hiusväriaineet / toimittanut Lotta Ehrnrooth , Kuluttajavirasto, 1994.
Kerro kerro kuvastin : kauneudenhoidon käsikirja / Una Nuotio, Otava, 1997.
Lisäksi Turun yliopistossa on tehty muutama aiheeseen liittyvää historian alan pro...
Kirjastot.fi on kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden portaali. Se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi . Sieltä saa tietoa Suomen kirjastojen palveluista. Jos haluat etsiä tietyn kirjailijan teoksia niin maakuntakirjastojen aineistojen monihaku on ehkä kätevin, se löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Useimpien kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät kaupunkien ja kuntien kotisivuilta (www.kaupunginnimi.fi - ilman ä:tä ja ö:tä ja niiden tilalle a ja o, esim. www.hyvinkaa.fi). Kaukolainapyynnön voi tehdä mihin tahansa kirjastoon ja saada näin haluamansa teos lainaan, mikäli sitä ei kirjaston kokoelmissa ole.
Kaipaamasi runo on osa Shakespearen Miten haluatte -näytelmää ja on sen lisäksi luettavissa mm. teoksesta Maailman runosydän (1998), s. 514 - 515. Käännösrunojen tietoja voi yrittää etsiä esim. seuraavasta tietokannasta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
