"Uuden suomalaisen nimikirjan"(Otava 1988) ja Kustaa Vilkuna: "Etunimet" (Otava, 1990) mukaan nimi on englantilais-saksalaisen Aline -nimen latinalainen asu. Nimen alkuosa viittaa muinaissaksaan, athal= jalosukuinen. Nimi oli yleinen Englannissa jo 1100-luvulla, Aline oli alkuaan Adeline. Alina otettiin Suomessa almanakkaan 1872 muodossa Aliina. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" (WSOY 1999) todetaan nimelle olevan useita juuria, se voi olla lyhentymä Adelinasta. Kantasana voi olla myös Helena tai Helene tai nimi voi olla Alin sisarnimi saksalaisten nimitutkijoiden mukaan. Suomen ortodoksisen kalenterissa Alina on muunnos Akylina-nimestä.
Ota yhteyttä Kymen vaalipiirilautakuntaan, jonka tehtäviin kuuluu mm. laskea vaalien tulos vaalipiirinsä alueella.
Kymen vaalipiirilautakunta
Kanslia:
postiosoite: PL 301, 45101 Kouvola
käyntiosoite: Salpausselänkatu 22, Kouvola
puhelin: 040 740 0907
telefax: 05 311 9110
Puheenjohtaja: Aila Potinkara, puh. 0400 657 713; aila.potinkara@aststo.fi
Sihteeri: Mika Viskari, puh. 040 590 3652; mika.viskari@luukku.com
Lue tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivulta: http://vaalit.fi/index.htm
Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri.
Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta.
Haverin alussa oleva h...
Samu on Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Samuelin kutsumamuoto ja se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1984, 20.8. Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin saman nimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Gabriel on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumalan taistelijaa' tai 'Jumala on voimakas'. Raamatussa Gabriel on sen arkkienkelin nimi, jonka tuli ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille.
Rafael on heprealainen nimi, joka tarkoitaa 'Jumala parantaa'. Rafael on Raamatun yksi seitsemästä pääenkelistä ja kuuluu niiden...
"Root beer" on useista eri kasveista ja yrteistä valmistettu makeutettu hiilihapotettu juoma, jossa on käytetty ainesosana myös joidenkin kasvien juurimehua. Se on amerikkalainen, lähinnä lasten suosima virvoitusjuoma. Lisäksi on olemassa alkoholipitoisia juurioluita, joita usein myydään nimellä "root ale", koska "ale" tarkoittaa voimakasta, usein tummaa ja kitkerää olutta. On myös olemassa sellainenkin tuote kuin "root cider" eli juurisiideri. "Juurioluen" kehitti philadelphialainen apteekkari Charles Elmer Hires, joka häämatkallaan eräässä maalaistalossa vuonna 1875 keitteli sitä nuorikolleen. Mausteina hän käytti kuuttatoista eri luonnonkasvia, niiden juurta sekä marjoja (mm. sassafras-puun juuren kuorta, sarsaparillaa ja katajanmarjoja...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” sanotaan näin:
Jonna on yksi Johannan monista lyhentymistä ja täten senkin taustalta löytyy Johannes ja merkitys ”Jumala on armollinen”. Suomenkieliseen almanakkaan Jonna otettiin vuonna 1984. Jonna oli Suomessa erittäin harvinainen nimi 1960-luvulle saakka. 1970-luvulla nimi yleistyi nopeasti.
Kristiina on suomalainen kirjoitusasu nimestä Kristina, latinan Christiana. Nimet ovat naispuolisia vastineita miehen nimelle Kristian, jonka pohjana ovat kreikan ja latinan ”kristittyä” tarkoittavat sanat. Nimen sukulaisia ovat esim. suomen Kirsi, Kirsti, saksan Christa, Christel ja Krista, englannin Christine ja Chris sekä skandinaaviset Kerstin, Kirsten,...
Antero Järvisen teoksessa Maakuntalinnut on artikkeli Uudenmaan maakuntalinnusta mustarastaasta ja siihen liittyvistä uskomuksista. Kirjan saatavuuden näet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Internetistä löytyy tietoa muiden maiden mustarastasperinteestä, joka on rikkaampaa kuin omamme. Englanniksi on paljon viitteitä. Laitan tähän yhden osoitteen malliksi: http://www.google.fi/search?q=cache:tzQxR-1HEEMJ:www.ernest-charles.com… .
Kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen - kuten esimerkiksi öljyn ja viinietikan - seosta kutsutaan emulsioksi. Emulsiossa on useimmiten toisena faasina pooliton ja toisena polaarinen neste. Salaatinkastikkeen tapauksessa öljy on pooliton ja etikka polaarinen.
Emulsion muodostumisen kannalta on olennaista, että ainekset sekoitetaan voimakkaasti keskenään. Jos halutaan saada aikaan pysyvä emulsio, rasvaa lisätään vähitellen muihin aineksiin samalla voimakkaasti sekoittaen. Lisäksi tarvitaan pienten rasvapisaroiden ja nesteen toisiinsa sitovaa ainetta, emulgaattoria. Kastikkeiden valmistuksessa käytetään tavallisesti kananmunaa, joka sisältää lesitiiniä. Emulgaattoreita ovat myös proteiinit, tärkkelys, sinappi, hienojakoiset...
Väki-sanan alkuperäinen merkitys on ollut voima. Tässä merkityksessä se on mm. väkivalta-sanassa, ja myös joissakin muissa yhdyssanoissa ja sanonnoissa, vaikkapa väellä ja voimalla, väkijuoma ja väkivasara. Sana on useimmissa suomen sukukielissä. Suomen, inkeroisen ja karjalan kielissä pääsi myöhemmin vallalle sen nykyinen ihmisjoukon merkitys. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Nimi on latinaa, alkuaan se on äännetty suurinpiirtein luuna eli pitkä u. Paitsi kuuta ja kuutamoa sillä on nimitetty roomalaisten tarustossa kuun jumalatartakin, "Kuutarta". Tämä jumaluus on lainattu kreikkalaisilta, joilla oli Selene (Σελήνη, merkitys myös kuu). Luna oli myös kaupungin nimenä Italian luoteisosissa meren rannalla. Venäjän kielessä kuun nimenä on Luna (луна, paino päätteellä eli lunaa), minkä vuoksi useita neuvostoliittolaisia avaruusaluksia nimitettiin tällä sanalla. Tunnettuja Luna-nimisiä en löydä. Ulottuvillani olevista pyhimyskalentereista (http://www.heiligenlexikon.de/, http://kirchensite.de/index.php?cat_id=8157, http://www.catholic.org/saints/stindex.php?lst=L, http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/...
Molemmista nimistä on kerrottu jo aiemmin tässä palvelussa. Ne löytää kirjoittamalla arkistohakuun sanat 'niina etunimet' tai 'maarit etunimet'.
Tässä kuitenkin vielä tietoa nimistä.
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se...
Mm. seuraavista nuottijulkaisuista kappale löytyy. Ensimmäinen on kuoropartituuri, joten jos haluat opetella soittamaan kappaleen, suosittelen mieluummin Suurta toivelaulukirjaa 14. Se löytyy suurimmasta osasta kirjastoja.
Sekakuorolauluja. III / Toimituskunta Titta Lampela, Hanna Remes, Marjukka Riihimäki, Rita Varonen, Reijo Kekki
Julktiedot Helsinki : Sulasol, c2006
Huomautus Partituuri. Kuoropartituuri.
Suuri toivelaulukirja. 14 / Toimittanut Heikki Uusitalo ; nuottitoimitus ja -grafiikka Olli Heikkilä ; taitto ja kuvitus Pirkko Huttunen
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 2002
Painos 2. p.
Kuksan teko-ohjeita löytää: Internetistä, osoitteesta http://gamma.nic.fi/~niny/Kuksa1.html ja kirjoista, esim. teoksesta Köhn: Vuoleminen sekä lehdistä (Taito 3/1996 ja Jahti 3/2002 esimerkkeinä). Pahka on syytä irrottaa ja kuoria keväällä tai kesällä, jolloin puuaines on kosteaa ja notkeaa. Jälkikäsittelyyn löysin useitakin ohjeita: öljyäminen,vahaaminen ja suolavedessä marinointi. Suolavedessä liottaminen ei siis ole aivan välttämätöntä.
Tässä muutamia runo- ja muistolausekirjoja, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kirjoja on monissa kirjastoissa.
- Päivänlasku / toim. Hannu-Pekka Lappalainen
- Kiitos eilisestä / Eeva Kilpi
- Aika on jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun / toimittanut Katarina Yliruusi
- Surun sisar on lohdutus / Maaria Leinonen
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja / toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki
- Surun sylissä: lohduttavia ajatuksia / toimittanut Merja Pitkänen
Kuolinilmoituksissa on myös muistettava noudattaa tekijänoikeuksia, kirjallisuudesn käyttöön kuolinilmoituksessa voi hakea lupaa Sanastosta, https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että nimi ”Viro” on ollut alun perin nykyisen Viron koillisen maakunnan Virumaan nimitys, joka on siirtynyt merkitsemään koko maata. Samalla tavalla sanalla ”Suomi” on viitattu muinoin nykyiseen Varsinais-Suomen alueeseen, kunnes se on vakiintunut viittaamaan koko maahan.
Sanan ”Viro” alkuperästä ei ole Häkkisen mukaan täyttä varmuutta, mutta nykyään sen arvellaan olevan germaaninen tai balttilainen laina. Sen merkitys olisi ollut ’mies’. Liettuassa vastine voisi silloin olla sana ”vyras” ja latviassa ”virs”. Mahdollinen olisi myös kantagermaanin rekonstruoitu muoto ”wiraz”. Vanha teoria liittää ”Viron” vanhoihin ruotsalaisiin vesistönnimiin, jotka pohjautuvat...
Pikaisella haulla löysin tällaisen sivuston:
https://auctionet.com/
Se on ruotsalainen ja näyttäisi kattavan myös Norjan, Saksan ja Puolan alueita.
enemmän rakennusalaan liittyviä osoitteita ovat
http://www.klaravik.se/
https://psonlineauktioner.se/
http://www.tradera.com/bygg-verktyg-32
http://www.maskinplatsen.se/ads/forsale/auksjon-dekk_JmM5OTE5JmEy.htm?L…
http://www.retrade.no/
https://www.netthandelen.no/
Kaikille näistä nimistä ei välttämättä löydy varsinaista alkuperää tai "merkitystä": osa vaikuttaa selvästi ns. analogisilta uudismuodosteilta eli nimiltä, jotka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan - esimerkiksi Jelmerin esikuvana lienevät Jalmari ja Elmeri, Janrik taas voisi olla vastaavasti johdettu Janista ja Henrikistä.
Jaron lienee johdettu nimestä Jaro. Senkään syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Jaroa voitaneen pitää esimerkiksi lyhennöksenä Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, joissa 'jaro' tarkoittaa 'kevättä'. Väestörekisterikeskuksen nimirekisteristä löytyy alle 50 Jaroa, joista suurin osa on poikia. Nimi on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.
Jason on englantilainen muunnos...
1. Serge ja Anne Golonin kirjoittamassa "Angelika"-sarjassa on ilmestynyt yhteensä 12 kirjaa. Seuraavassa listassa on sarjan kaikki kirjat ilmestymisjärjestyksessä; suluissa on kirjan alkuperäinen ranskalainen ilmestymisvuosi.
- Angelika, 1960 (ilmestyi kahdessa osassa 1957 ja 1958)
- Angelika ja kuningas, 1961 (1959)
- Angelika ja sulttaani, 1962 (1960)
- Angelika kapinoi, 1963 (1961)
- Angelika ja rakkaus, 1964 (1961)
- Kreivitär Angelika, 1967 (1964)
- Angelikan kiusaus, 1969 (1966)
- Angelika ja demoni, 1972 (1972)
- Angelika ja varjojen salaliitto, 1976 (1976)
- Angelika uhmaa kohtaloa, 1981 (1980)
- Angelika ja toiveiden tie, 1984 (1984)
- Angelikan voitto, 1986 (1985)
2. Serge ja Anne Golonin tuotantoon kuuluu sarjan ohella myös...
