Vanhoista rahoista on kysytty aikaisemminkin. Voit selata vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusana: rahat.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2008. Rahojen arvoon vaikuttaa myös se, missä kunnossa ne ovat. Rahoille on määritelty kuntoluokat, jotka löytyvät myös Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Mainitussa teoksessa 5 pennin reikäkolikolle (1941) on määritelty hinta vain korkeimmassa kuntoluokassa, 1 e.
25 pennin kolikon (1939) keräilyarvoksi on määritelty korkeimmassa kuntoluokassa 6 e ja sitä alemmassa 3 e, muissa...
Hiljainen hetki on yhteisesti sovittu tuokio, jonka aikana pysähdytään kunnioittamaan sodan tai yleisesti koskettaneen tragedian uhreja. Hiljaista hetkeä voidaan viettää maanlaajuisesti, mutta se voi myös olla tietyn yhteisön sisällä sovittu muistotapa (esim. työpaikalla työtoverin kuoleman jälkeen). Hiljaisen hetken pituudelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan se sovitaan samalla, kun hetken vietosta päätetään. Usein hetken pituus on minuutti, mutta se voi olla pidempikin. Kun muistohetki vietetään hiljaisuudessa, se ylittää esimerkiksi uskonnolliset ja kielelliset rajat.
Hiljaisten hetkien alkuperästä puhuttaessa viitataan usein ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivään. Kuningas Yrjö V pyysi kansalaisia viettämään...
Kaunis ja sointuva Silja-nimi on peräisin latinasta. Se on ollut Caecilus -suvun nimi.
Sanana caecus merkitsee "sokea".
Samasta latinalaisesta alkuperästä juontavat myös nimet Cecilia, Cecile, Cilia.
Kirjassa Biologinen valomikroskopia, Helsinki 1998,
sivuilla 133-159 artikkelissa Immunohistokemia kerrotaan seuraavasti:"Immunohistokemialla tarkoitetaan antigeenin osoittamista kudosleikkeestä sille spesifillä vasta-aineella. Sitoutumisreaktio tehdään mikroskoopissa havaittavaksi erilaisilla merkkiaineilla liittämällä sellainen joko vasta-aineeseen eli leimaamalla se suoraan tai käyttämällä monivaiheista leimausmenetelmää." Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? :...
Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."...
Tässä muutamia kirjastoista saatavilla olevia kirjoja, joista löytyy vanhoja ja uusia kirjontamalleja:
Hausmann, Aino: Ommeltavia kirjaimia (1950)
Mäkelä, Terttu: Nimikointi (1985)
Norden, Mary: Kaunista kirjomalla (2000)
Aydemir, Johanna ym. (toim.): Käden taidot 1 (2002)
Delage-Calvet, Agnes ym.: Kirjo punaista, valkoista, sinistä (2010)
Maksuttomia kuvia ja kaavoja nimikointikirjaimista löytää myös internetistä esimerkiksi englanninkielisillä hakusanoilla.
”Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi
free cross stitch alphabet
free cross stitch monogram
free cross stitch pattern alphabet
free cross stitch pattern monogram”
kertoo nimimerkki ”googlaava pitseilijä” Suomi24.fi keskusteluissa (20.9.2010) ja antaa muutaman esimerkinkin:
http://www....
Liikkeelle voi lähteä Väestörekisterikeskuksen Omien tietojen tarkastus -palvelusta. Väestötietojärjestelmän perustamista (1971) edeltäviä vuosia koskevien tietojen ja usein vakituista asuinpaikkaansa vaihtaneiden osalta myös vuosien 1971-82 osoitetietojen jäljittäminen vaatii jo turvautumista muihinkin arkistolähteisiin (paikalliset rekisteriviranomaiset).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/omat/Etusivu.aspx
"Tässä Väestörekisterikeskuksen palvelussa voit tarkastaa tietoja, joita Sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään. Voit tarkastaa voimassaolevat henkilötietosi, nimihistoriatietosi sekä mahdolliset kiinteistö- ja rakennusomistuksesi. Voit tarkastaa myös väestötietojärjestelmään tallennetut asuinhistoriatietosi. Muita historiatietoja...
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Perinteisissä suomalaisissa häämenoissa morsian saattoi tosiaan antaa kosintaan myöntymisen merkiksi sukat puhemiehelle, sulhaselle ja toisinaan sulhasen suvullekin ja jakaa sukkia tulevalle suvulleen häissä antimina eli morsiuslahjoina.
Sukka-aiheisia kansanrunoja löytyy esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (SKVR, julk. 1908–1948, 1997). SKVR nykyisin käytettävissä myös internetissä tietokantana(http://www.finlit.fi/skvr/).
Mm. Martti Haavion toimittamassa teoksessa 'Laulupuu: Suomen kansan tunnelmarunoutta' (2. p. WSOY, 1980) on niin ikään joitakin sukka-aiheisia runoja, mutta ne eivät varsinaisesti liity häämenoihin. Sukka-sana esiintyy myös monissa lastenloruissa, esimerkiksi Ulla Lipposen toimittamassa teoksessa...
Kyllä, Tove Janssonin muumikirjat edustavat modernismia. Janssonin muumikirjat olivat ilmestyessään jotakin aivan uutta ja omaperäistä kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Suomeksihan ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät vasta useita vuosia alkukielisen ruotsinkielisen painoksen jälkeen. (Muumipapan urotyötkin ilmestyi suomeksi vasta 1963, vaikka alkuteos oli ilmestynyt jo vuonna 1950.)
Suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa oltiin siis askeleen jäljessä ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kehityksestä. Jos suomenkielisessä maailmassa Janssonin teokset edustivat jotakin uutta ja ihmeellistä, niin suomenruotsalaisissa kodeissa oli luettu jo useita vuosia aikaisemmin ruotsalaisen Astrid Lindgrenin modernia Peppi Pitkätossua.
Jansson...
Taikapähkinän latinankielinen nimi on Hamamelis virginiana. Toivo Rautavaaran "Miten luonto parantaa" -kirjan mukaan "hamamelis on kaunis myöhään syksyllä kukkiva pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Intiaanit osasivat valmistaa sen suurista lehdistä voidetta, jota on käytetty Euroopassakin mm. suonikohjujen ja peräpukamien lääkitykseen. Nykyisin hamamelista käytetään pääasiassa kosmeettisissa ja ihonhoitovalmisteissa. Yhdysvalloissa on kuorista ja lehdistä tehtyä uutetta käytetty monin tavoin, mm. nuhaan, silmätulehduksiin, suonikohjuihin ja ripuliin."
Google-haulla, käyttämällä "hamamelis" -hakusanaa, löytyy verkosta todella paljon tietoa. Sivut ovat valitettavasti vain englannin, ranskan tai saksankielisiä. Esim....
Nuorille tarkoitettu jännitys- ja kauhukirjoja on varsin paljon. Tässäpäs sinulle muutamia suosituksia:
Kauhukirjoja
Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta
Kuolleiden kirja - Paluu Uhriniituntakaiseen
Jaana Ala-Huissi ja Mervi Heikkilä: Verikuu ja muita outoja tarinoita
Neil Gaiman: Hautausmaan poika
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille
Marcus Sedgwick: Miekkani laulaa
Ilkka Auer: Anastasia, Domowik ja Kymnaasi
Salla Simukka: Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita
Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita
Camilla ja Viveca Sten: Synkät vedet -sarja
Darren Shawn: Friikkisirkus.
Darren Shan päättää varoituksista huolimatta mennä salaisen friikkisirkuksen näytökseen parhaan...
Nimi Aapo on kuten itsekin mainitsit Aabraham-nimen kansanomainen muoto. Abraham(hepr. isä rakastaa, pidennys nimestä Abram, isä on korotettu, korkea, muistuttaa myös heprean sanoja, jotka merkitsevät "kansojen paljouden isää" ks. 1. Moos. 17:5) Vanhassa testamentissa Israelin kansan ensimmmäinen patriarkka. Suomen almanakassa Aapo on ollut vuodesta 1929. Aapo nimen käyttöä on aikoinaan lisännyt Seitsemän veljeksen maltillinen, viisas Aapo. Lisää tietoja nimistä saat lähikirjastosi nimikirjoista. Nämä tiedot on otettu Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjasta ja Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."
Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
Kyseinen runo julkaistiin alunperin Aale Tynnin runokokoelmassa "Ylitse vuoren lasisen". Runo on toki julkaistu myöhemmin uudelleen useissa runoantologioissa. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös internetistä osoitteesta: http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Vertasin kyseistä tekstiä Aale Tynnin "Kootuista runoista" löytyvään runoon ja huomasin vain yhden poikkeaman: runon loppupuolella oleva säe menee "he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat". Internetin versiossa lauseesta puuttu sana 'sen'.
Lähteet:
Tynni, Aale: "Kootut runot" (WSOY, 1977)
http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Kaarina on Katariinan ja Katarinan vanha muunnos, joka yleistyi 1920-luvulla ja oli hyvin suosittu 1940- ja 1950-luvuilla. - Katariina on peräisin kreikan Alkatherinee-sanasta, joka merkitsee alati puhdasta (katharós = puhdas, siveä). Latinankielinen muoto oli aluksi Katerina tai Katharina. Monilla kristikunnan pyhimyksillä on ollut tämä nimi. Katarina on almanakassa ensi kerran vuonna 1859 - Katariina esiintyy siellä vasta vuonna 1950. - Kaarinan vanhempi nimiasu Carina, Caarina esiintyy jo 1600-luvun kalentereissa.
Mainitut nimet ovat kristikunnan suosituimpia naistennimiä. Kaarinan kirkosta Turun lähistöllä periytyy myös vastaava paikannimi.
Lähteitä: Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Vilkuna, Etunimet
Täytekakku ilmestyi suomalaisiin kahvipöytiin 1920-luvulla. Kakku oli hillolla täytetty ja koristettu paahdetuilla kaurahiutaleilla, joskus kermavaahdollakin. (Suuri leivontakirja: Kotilieden parhaat leivonnaiset, 1987, s.151)
Historiikissa Kulman takana Elanto! (2005, s.175) kerrotaan että 1960- ja 1970-luvuilla kakkujen ulkonäössä tapahtui muutos värikkäämpään suuntaan. Tyypillisiä kakunpäällisiä olivat esim. marsipaanikoristeet. Eräästä kuvatekstistä käy ilmi, että Elanto usein loi jouluksi erikoisuuksia, esim. käpykakku kuului aina sesongin valikoimaan.
Marsipaani on käytetty vuosisatoja sokerileipurin keittiössä. Dick Harrisonin kirjan Historiebok för kakälskare (2003, s.86) mukaan tämä mantelituote on ollut tunnettu jo 1300-...
