Sari Hartosen kirja Sää ympäri vuoden (Kirjapaja 2008) tuntee termit sumu ja utu. Sumussa näkyvyys on alle yhden kilometrin ja ilman suhteellinen kosteus yli 90 prosenttia. Sumu on väriltään valkoista tai vaaleanharmaata. Udussa näkyvyys on 1-10 kilometriä ja ilman suhteellinen kosteus vähintään 70 prosenttia. Utu on väriltään vaaleanharmaata. Usvalle ei ole meteorologista määritelmää. Useimmiten sillä tarkoitetaan pintasumua tai utua.
Laskiaispulla on peräisin keskiajalta Saksasta 1600-luvulta paastonaikaan kuuluvana ruokana. Tuolloin pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla ja korinteilla. Mantelimassainen pulla tuli tutuksi Ruotsissa 1700-luvulla. Suomessa laskiaispullaan tutustuttiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja...
Keltavuokko on monivuotinen, Suomessa alkuperäinen kasvi, joka kukkii valkovuokon tavoin aikaisin keväällä. Keltavuokko ei ole suomessa rauhoitettu mutta Ruotsissa on.
Rauhoitetuista kasveista ja eläimistä on luettelo Ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=72990&lan=fi
Sekä vielä
http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/
Internetistä löytyi sivusto, johon on kerätty erilaisia hyönteisiin liittyviä ennätyksiä. Urospuolisen paarman (Hybomitra hinei) huippulentonopeus on sivuston mukaan 145 km/h.
Sivuston alaosassa on taulukko eri hyönteislajien lentonopeuksissa. Diptere/tabanidae-ryhmän alta löytyy muidenkin paarmalajien nopeuksia. Taulukossa lentonopeudet on ilmaistu metriä/sekunnissa, joten km/h-muodossa olevan lukeman saat kertoimella 3,6.
Linkki:
http://ufbir.ifas.ufl.edu/chap01.htm
Samaa on kyselty aikaisemminkin, Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -verkkotietopalvelussa. Vastauksessa arvellaan, että sanonta juontaisi juurensa englanninkieliseen sanontaan "Let it burn Frank": http://www.kysy.fi/kysymys/anna-palaa-frank-kaikille-tutun-sanonnan-juuria-kun-ei-loydy
Sanat ovat laulusta nimeltä "Muista joka päivä", säv. Väinö Viitasalo, san. Oke Peltonen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Lasten toivelaulukirja (ISBN: 951-757-093-7) ja Lasten virsi (951-627-126-X).
Kenties helpoin ja halvin tapa löytää osoitteita on käyttää osoitteesta http://www.fonecta.fi löytyvää Fonectan hakupalvelua. Toinen ja varmaan kattavampi mutta maksullinen palvelu on Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu osoitteessa https://dvv.fi/osoitepalvelu. Perinteinen puhelinluettelo on aivan ilmainen mahdollisuus löytää osoite, mutta sen kattavuus ei ole enää järin hyvä.
Helsingin Sanomien Aikakoneessa ovat luettavissa digitoidut vanhat lehdet vuosilta 1889 - 1997. Aikakoneen hakutoiminnolla löytyvät myös kuolinilmoitukset.
https://www.hs.fi/aikakone/?ref=nav
Jimi, Jim ja Jimmy ovat englantilaisen James -nimen muunnoksia. James taas on muunnos Jaakobista, joka on peräisin Raamatusta. Raamatussa esiintyy useita Jaakobeja. Vanhassa testamentissa on patriarkka Iisakin toinen poika Jaakob. Uudessa testamentissa Jaakobeja ovat mm. apostoli Jaakob, yksi Jeesuksen opetuslapsista. Nimen merkityksestä on useita tulkintoja. On arveltu sen olevan mm. lyhennys nimestä Ja´akob´el "Jumala suojelkoon". Suomessa nimi esiintyi almanakassa vuodesta 1705 eri muodoissa, esim. Jacobus, Jacob. Suomalaistettu muoto Jaakko tuli almanakkaan v. 1890.
Eri kielissä Jaakobista on lukuisia muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää käännöstietokantaa, jossa ovat suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1979 http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan käännösten hakutulos: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Seuraavat kielet löytyvät: islanti, englanti, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, kroatia, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, tanska, tsekki, unkari, venäjä, viro, mari, espanja.
Tämä tekee yhteensä 24 kieltä.
Lajien tunnistamista voi tehdä esimerkiksi LuontoPortin tietojen avulla, https://luontoportti.com/?search=true. Myyrä-haulla saa näkyviin myyrien piirroskuvia, lajeja on monia, samoin saa rotan kuvan sekä sen kuvauksen, https://luontoportti.com/t/3160/rotta. Myyrän ja rotan tunnistamisessa neuvotaan katsomaan hännän pituutta. Minusta näyttäisi, että kuvassa olevalla eläimellä on pitkä häntä, joka viittaisi siihen, että se on rotta. Me kirjastossa emme ole luonnontieteen ammattilaisia, joten tunnistusta voi pyytää Suomen Luonto -lehdessä ja etenkin heidän Facebook-palstallaan, johon löytyy linkkaus lehden kysy-sivulta, https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/. Suomen luonnolla on tunnistusvisa, jossa tunnistetaan myyriä ja...
Monikielinen väestötieteen sanakirja (Suomi - first edition 1962), verkossa (http://fi-i.demopaedia.org/wiki/Etusivu) määrittelee näin: Vanhemmat ja heidän lapsensa muodostavat yhdessä biologisen perheen 1. Veljistä 2 ja sisarista 3 käytetään yhteisnimitystä sisarukset 4. Mikäli lapsilla vain toinen vanhemmista on yhteinen, he ovat toisilleen velipuolia 5 ja sisarpuolia. Myös perintökaaressa katsotaan, että sisar- ja velipuolia toisilleen ovat sekä eri isän että eri äidin lapset riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on yhteinen. www.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Anu on lyhennelmä nimestä Anna. Anna on kreikkalainen muoto hebrealaisesta sanasta hannah, joka merkitsee armoa.
Neitsyt Marian äidin nimi oli Anna.
Anna on kristikunnan eniten käytettyjä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia. Anu on nimen karjalainen muunnos.
Uskonnonhistoriassa Anu -nimellä on aivan toinen merkitys: Anu oli muinaisten babylonialaisten taivaan, myrskyjen ja aaltojen jumala.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja,WSOY 1999
Spa-nimen alkuperästä liikkuu seuraavanlainen kansanetymologia. Sen väitetään perustuvan latinan sanoihin ”sanus per aquam” tai "sanitas per aquam", joka tarkoittaa ”terveyttä vedestä”. Todellisuudessa näyttää siltä, että Spa-nimitys on levinnyt belgialaisen kylpyläpaikkakunnan nimestä englannin kieleen, jossa se jo 1600-luvulla sai yleismerkityksen kylpylä, kylpyläpaikkakunta. Nykyään Spa-sanaa käytetään kansainvälisesti merkitsemään kylpylää. Nämä tiedot sanan alkuperästä löytyvät ruotsinkielisestä artikkelista, jossa tutkitaan myös ruotsin kielessä esiintyvä Spa-sanan etymologiaa. Kirjoittaja on englannin kielen professori Arne Olofsson, "Makten över etymologin. Några fallstudier", teksti löytyy tästä osoitteesta http://hum.gu.se/...
Huugo on harvinaisempi muoto Hugo-nimestä. Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja nimeä on tehnyt tunnetuksi myös ranskalainen kirjailija Victor Hugo (1802-1885).
Hugo oli...
Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska veteraaneja ei ole erikseen luetteloitu sotien mukaan. Joulukuussa 2019 Suomen Sotaveteraaniliiton tiedottoja Ariela Säkkinen on arvioinut talvisodan veteraanien määräksi noin 1300. Yhteensä rintamalisän saajia oli tuolloin 8500. Vuoden 2021 alussa veteraanien määrä oli enää 6000.
Talvisodan veteraaneihin sisältyvät arviossa myös myöhemmässä vaiheessa palvelukseen astuneet. Luku riippuu myös siitä miten alusta asti mukana ollut määritellään.
Lähteitä:
https://veteraanit.fi/ukk/
https://www.mantsalanuutiset.fi/paikalliset/1212395
https://www.verkkouutiset.fi/veteraaneja-on-taas-2500-vahemman-kosketta…
Kyseessä on Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Jäähyväiset". Nuotti löytyy ainakin kirjoista:
-Simojoki, Pekka: Tänään Häneen uskon : kootut laulut
Suomen Lähetysseura, 1996.(sointumerkit)
-Nuoren seurakunnan veisukirja 2005. 8.laitos. Helsinki :
Nuorten keskus : Lasten keskus, 2005.
(kitaran sointuotteet)
-Laulutuuli Toim. Jari Kovalainen. Helsinki : Lasten
keskus, 2003.(sointumerkit)
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www....
