Heititpä pahan kysymyksen humanistille! Materiaalitekniikka näyttää olevan laaja termi ja käytössä monella alalla, mm. auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, graafinen teollisuus ja prosessi- ja kemianteollisuus. Et kerro minkä alan tietoa tarvitset, mutta vaikka kertoisitkin, asiantuntevamman vastauksen saat varmasti omasta oppilaitoskirjastostasi tai jostakin teknillisen alan kirjastosta. Esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://lib.hut.fi/ löytyy muutamia viitteitä hakusanoilla vetoko? ja kovuusko? (?=katkaisumerkki). Lahden kaupunginkirjaston aineistohausta http://nettikirjasto.lahti.fi/ löytyy joitakin materiaalitekniikkaan liittyviä kirjoja hakusanalla materiaalitekn (käytössä on automaattinen katkaisu). Sama hakusana (...
Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka.
Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös:
RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985.
Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva:
AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001.
Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta:
ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä.
ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...
Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Varausmaksu peritään aikuistenosaston aineistosta, jos varaaja on vähintään 18-vuotias. Alle 18-vuotiailta ei mene lainkaan varausmaksuja, eikä aikuisenkaan tarvitse maksaa niitä lasten- tai nuortenelokuvista. Jos samaa kirjaa on sekä aikuisten- että lasten- tai nuortenosastolla, myöskään aikuistenosaston kirjasta ei peritä varausmaksua, koska varaaja ei voi itse valita, miltä osastolta hänen varauksensa tulee.
Varausmaksu on HelMet-kirjastoissa 50 senttiä jokaisesta varauksesta. Se maksetaan, kun varaus noudetaan kirjastosta. Jos siis aikuinen on varannut vaikkapa kymmenen aikuistenkirjaa, hän maksaa niistä varausmaksuja 10 x 0,50 euroa eli 5 euroa.
HelMet-kirjastojen maksuista löytyy tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Haukkateorian (Falkentheorie) kehittäjä on - aivan oikein - saksalainen kirjailija Paul von Heyse. Hän esitteli teoriansa teossarjansa Deutschen Novellenschatzes esipuheessa vuonna 1871. Tästä teoksesta ei tietääkseni ole käännöksiä muille kielille.Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta näyttää löytyvän Heysen kirjoitusten koottu saksankielinen laitos (Gesammelte Werke), jossa tuo esipuhe on mukana.Suppeahko suomenkielinen kuvaus haukkateoriasta löytyy Marja-Leena Palmgrenin toimittamasta teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen, s.226 (WSOY, 1986). Myös Rafael Koskimiehen teoksessa Novellin teoria ja muita tutkielmia (1958)käsitellään aihetta. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Heyse ehti hahmotella...
Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirjan mukaan Nimrod oli Kuusin poika, maailman
ensimmäisiä hallitsijoita, suurmetsästäjä, muinaisbabylonialaisten ja assyrialaisten kaupunkien ja valtakuntien perustaja. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, sen 10. luvussa, jakeissa 8-12 puhutaan hänestä.
Suuren metsästyksen, sodan ja myrskyn jumalan nimi Ninurta tai Nimurta muistuttaa kielellisesti Nimrodia. Vielä nykyään viittaavat paikannimet vanhan kertomuksen sankariin. Sellaisia ovat Nimrud (Kelah) Niiniven lähellä ja Birs Nimrud (Borsippa) Baabelin luona.
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Käytössämme olevasta Aleksi-tietokannasta löytyi yksi lehtiartikkeli Nina Hukkisesta ja Tapani Kalliomäestä: Tuppurainen, Marjaleena: Hovimäki sarja alkaa TV 2:ssa 10 maaliskuuta, Ninan ja Tapanin sukellus historiaan. ANNA 1999 numero 10, sivut 36-38. Tämä lehti on Lahden kaupunginkirjaston varastossa ja sen saa kotilainaksi. Helsingin sanomien arkiston tietokannasta löytyneet lehtiartikkelit olivat kaikki teatteriarvosteluja näytelmistä, joissa Nina Hukkinen ja Tapani Kalliomäki
ovat olleet mukana.
Kuikka Koposesta on kirjoitettu useampia kirjoja. Tämä vastaus perustuu Aini Rössin kirjaan "Kuikka Koponen, konstikas kujeilija".
Kuikka Koponen syntyi, eli ja vaikutti Savossa 1800-luvulla ja tuli kuuluisaksi silmänkääntäjänä sekä kansanparantajana.
Mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä värikkäimmiksi hänestä kerrotut tarinat käyvät. Valokuvia hänestä ei ole.
Hänen oikea nimenä oli Abel Koponen. Abel syntyi 1833 ja kuoli 1890.
Lempinimestä on monia eri versioita.
Kansanperinteen valossa hänen useimmille tempuilleen näyttää olevan jonkinlainen hyväksyttävä motiivi. Itseoppineena kansanparantajana hän liikkui paljon.
Henkilö on olemassa, osa tarinoista on muuttunut legendoiksi
Tässä osoitteessa on värssypankki netissä, josta voi valita runoja eri tilaisuuksiin. http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
Aforismit ja muistolauseet ovat kirjastossa luokassa 10.8
Kaunis muistolausekirja on esim. teos:
Sanat kultaa: säkeitä iloon ja suruun, toim. Eila Jaatinen.
Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Voit hakea laulua sen alkusanojen mukaan Tampereen kaupunginkirjaston musiikin tiedonhaun sivulla:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findm&sesid=1147083650&ulang=fin
Kirjoita alkusanat nimeke-hakulaatikkoon ja klikkaa hae-painiketta (rajauksia ei kannata tehdä). Saat luettelon äänitteistä ja nuoteista, joissa hakemasi laulu on.
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi löytynee kiinnostavia teoksia. Kirjoita hakukenttään "lapset viestintä**"
Alla olevat saattavat olla kiinnostavia. Seuraavat saa oman kirjaston kautta:
1.
Tekijä Mickos, Annica
Teoksen nimi Kielitaito puhkeaa kukkaan : kieltä rikastuttavia leikkejä 3 - 6-vuotiaille lapsille, 2006
2.
Tekijä Alahuhta, Eila
Teoksen nimi Leikin ja puhun, liikun ja luen : puhe-lukivaikeudet ja perusvalmiuksien harjoittaminen, 1990
3.
Tekijä Krantz, Margareta
Teoksen nimi Luova leikki / Margareta Krantz, 1973
4.
Teoksen nimi Musiikkikäsikynkkä-käsikirja : vanhempien ja lasten yhteinen harrastus : kasvatuksellinen kuntoutusryhmä / Kyllikki Kerola ... [et al.] ; kuvitus: Rita-Marie Kharibi
Julkaisutiedot Joensuu...
Lainattavia esineitä ei valitettavasti voi varata, eikä niitä myöskään toimiteta noudettaviksi toiseen kirjastoon. Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin ne kuuluvat, ts. siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pentti Lempiäinen kertoo teoksessaan Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1978), että itse asiassa Johanneksen nimipäivä oli vuoteen 1972 asti 27.12. Se viittasi kahteen Johannekseen: evankeliumin kirjoittajaan ja apostoliin, jotka ovat Lempiäisen mukaan useimpien tutkijoiden mielestä eri henkilöitä. Vuoden 1973 almanakassa Johannes oli siirretty Jussin päivälle eli Johannes Kastajan syntymäpäiväksi 24.6.
Lempiäinen ei kerro tarkempia perusteluja siirrolle, mutta historiallisesti Johanneksen nimipäivä on tosiaan voinut olla kumpana päivänä tahansa.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla kehitysvammaiset ja ikääntyminen.
Kuntoutuksesta tukea ikääntyvien kehitysvammaisten arkeen / Riitta Heikkinen, Päivi Hyrkkö Heikkinen, Riitta Fysioterapia 2005, nro 3, sivu 18-22
Ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojekti käynnistyi : kohti parempaa vanhuutta Hyväri, Hanna Ketju 2004, nro 4, sivu 40-41
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Sosiaaliturva 2000, nro 3, sivu 18-20
Yksi kaikkia ja kaikki yhtä tukien : iäkkäät kehitysvammaperheet ja kotona asumisen tukeminen Jokinen, Keijo Ketju 2000, nro 1, sivu 27-29
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Ketju 1999, nro 5, sivu 59-61
"Semmosta...
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Jalmari Finnen arkistoa säilyttää Tampereen kaupunginarkisto, jonka sivustolla kerrotaan arkiston asiakaspalvelusta seuraavaa:
"Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja asiakkaat saavat niitä arkiston tutkijahuoneessa käytettäväksi.
Tarkemmat tiedot kokoelmista selviävät arkistoluetteloista. Lisäksi tiedonhakua helpottavat useat muut erilaiset kortistot ja luettelot.
Asiakirjoja lainataan vain viranomaiskäyttöön ja eräin rajoituksin kaukolainaksi Kansallisarkistoon, maakunta-arkistoihin ja joihinkin erikoisarkistoihin.
Vastaavasti tutkija voi tilata näiden arkistojen asiakirjoja kaupunginarkistoon omaan käyttöönsä. Tilaukset tekee kaupunginarkisto. Kaukolainapalvelu on maksullista. "
Tarkemmat tiedustelut kannattaa osoittaa suoraan...
