Kai Hyttisen v. 1972 levyttämä Dirlanda löytyy useana linkkinä Youtubesta ääniraitana, mutta saman ajan videokuvaa ei niissä ole - jos kappaleesta sellaista on koskaan kuvattukaan. Sen sijaan tämän käännöshitin esikuvan video löytyy kyllä.
Laulun perustana on alkujaan kreikkalainen kansansävelmä Darla Dirlada, josta lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti oman versionsa 1969. Muissa Euroopan maissa huomattiin kappaleen hittipotentiaali ja useita versioita julkaistiin parin vuoden sisällä.
Hyttisen käännösversion sovitus seurailee 1971 "Loop di Love" -nimellä julkaistua englanninkielistä versiota, jonka levytti Juan Bastós. Hollantilaissyntyisen Bastóksen (oikealta nimeltään Rudolf Steitz) raspikurkkuinen tulkinta oli hitti useissa...
Alfred Kolehmaisen Suomalainen aitta -teoksessa on kuvailtu erityyppisiä aittoja ja sivulta 37 löytyy piirros aitan sisustuksesta. Albert Hämäläisen Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjasssa puhutaan aittojen käyttötavoista (esim. s. 176). Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri sisältää jaksot asuinrakennuksista ja kodin sisustuksesta. Kansanomaista sisustuskulttuuria käsittelevät myös esim. Merja Isotalon Ryijy ja renessanssituoli (jossa on hyvä kirjallisuusluettelo), Timo Niirasen Miten ennen asuttiin ja Sirkka-Liisan Rannan Tupa.
Frederick Herzbergin teosta "The motivation to work" ei valitettavasti löydy suomennettuna.
Löysin kuitenkin seuraavanlaisen opinnäytetyön, jossa todennäköisesti on tietoa tästä kahden faktorin teoriasta:
Ketola, Maarit:
Raision kaupungin työntekijöiden työtyytymättömyys ja henkinen väsymys Herzbergin motivaatioteorian valossa / Maarit Ketola, Anne Linna.
Turku : TuKKK , 1995.
Opinnäyte : Turun kauppakorkeakoulu , Hallinto.
Lisäksi internetistä löytyy tietoa teoriasta hakukone Googlen avulla, käyttämällä hakulauseketta "kahden faktorin teoria" ks. linkki:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=%22kahden+fa…
Helmet-hausta löytyy ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia haulla ravintolat historia. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ravintolat+historia&searchscop…
Hakuun tulee paljon yksittäisten ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia, mutta myös yleisteoksia kuten:
Huvia ja herkkuja - helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn
Ravintolaelämää - kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen
Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet / Yrjö Soini
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyy myös ravintolahistoriaa käsitteleviä teoksia. Kokoelmahaku löytyy osoitteesta http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&…...
Morsiuskruunun käyttö on vanha pohjoismainen tapa, josta on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Kruunun käyttö viittasi Neitsyt Mariaan, taivaan kuningattareen, joka esitettiin usein vanhoissa patsaissa kruunupäisenä. Kruunu korosti morsiamen siveyttä, ja sen perusteettomasta käytöstä seurasi jopa rangaistus: jos pari sai lapsen kovin pian häiden jälkeen, he joutuivat maksamaan sakkoa. Morsiuskruunut olivat kirkon omaisuutta ja morsian sai sen lainaksi seurakunnalta.
Kruunun käytöstä luopuivat ensimmäisinä säätyläismorsiamet 1700-luvulla. Talonpoikaismorsiamilla tapa säilyi kauemmin, mutta kruunut vaihtuivat kalliista arvometalliesineistä halvemmiksi "helykruunuiksi". Länsi-Suomessa perinne säilyi pisimpään, ja siellä kruunuhäitä vietettiin...
Kysymykseen R.L Stinen Goosebumps- sarjan suomennetuista kirjoista on vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71089e46-6e87-476… Vastauksessa kerrotaan, että R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset: Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000) Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000) Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach,...
Dylan Thomasin runon "Fern Hill" suomennos löytyy useammastakin teoksesta.
Tuomas Anhavan suomennoksena runo sisältyy mm. seuraaviin teoksiin:
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (toim. Maunu Niinistö, WSOY , 1967)
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim Jarkko Laine, otava, 1991)
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (toim. Helena ja Martti Anhava, Otava, 2003)
Aale Tynnin suomennos sisältyy kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa" (WSOY, useita painoksia)
Saat runon Tuomas Anhavan suomennoksena kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan nuotit on julkaistu alkuperäisen levytyksen pianosoolon mukaisena versiona useassa kokoelmassa: esimerkiksi Ihanimmat ikivihreät (F-kustannus, 2013), Musiikkia maestrot (F-kustannus, 2015). Tässä muodossa kappale ei ole kuitenkaan kovin helppo eikä melodiaa kahdentaessaan välttämättä sovellu säestämiseen - ellei ole tarkoitus säestää yhteislaulua.
Jos on tarkoitus säestää laulajaa tai muuta solistia esim. kitaralla tai pianolla, ja jos vapaa säestys onnistuu, helppolukuisin on pelkän melodian ja sointumerkit sisältävä nuottiversio. Sellainen löytyy ainakin kokoelmasta Suomen toivelaulut (F-kustannus, 2017). Kappale on siinä alkuperäisessä a-mollissa.
Toinen vastaava nuotti on...
Valokuituverkon välityksellä toimivista laajakaistayhteyksistä, saatavuudesta ja hinnoista saa tietoa niitä tarjoavien yrityksien verkkosivuilta. Ainakin Soneralla ja Elisalla on tarjolla ko. tekniikalla toimivia yhteyksiä.
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Taloyhti%F6ille/Laajakaista+taloyhti%F…
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Laajakaista+kotiin/Extra
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_kiinteistokuitu.php
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_super.php
Tampereen kaupungin internetsivuilla kerrotaan, että kouluavustajan tehtäviin ei vaadita koulutusta eikä aiempaa kokemusta, kun taas koulunkäyntiavustajilla on oltava KKA-tutkinto tai muuta vastaavaa koulutusta tai muuten hankittua riittävää pätevyyttä sekä kokemusta KKA-tehtävistä.
Sivuilla annetaan myös ohjeita hakeutumiseen sekä kouluavustajaksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/kouluavustaja/index.html) että opettajan sijaiseksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/opettaja/index.html), joten niiden kautta pääset asiassa eteenpäin.
Runo on nimeltään Variksen pesä ja on kirjoittanut Arvid Lydecken Wilhelm Buschia mukaellen. Runosta löytyy tuo siteeraamasi alkupätkä Aukusti Salon Uudesta Aapisesta. Vähän pidemmässä muodossa se löytyy Pääskynen -nimisestä lastenlehdestä 2/1915. Pääskynen -lehteä näyttäisi olevan Oulun kaupunginkirjaston harvinaiskirjavarastossa. Kannattaa kysellä joko omasta lähikirjastostasi tai Oulun kaupunginkirjastosta suoraan.
Laulu on nimeltään "Sua hyväilen", ja sen on levyttänyt Seppo Hanski. Laulun on säveltänyt Roberto Livraghi ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion. Laulun alkuperäinen nimi on Quando cade un fiore, joissakin lähteissä myös Quando cadu un fiore. Laulu alkaa: "Niin kuin linnun hennon rikkoutuneen lennon".
Laulun esitys löytyy "20 suosikkia" -sarjan cd-levyltä Hanski, Seppo: Dona, dona (Fazer Records, 1996) ja myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Pi5zbjJdOwE). Suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta : 72: 2 - 1967. Nuottia en onnistunut löytämään.
Laiskanryijyjä (= ryijypoppana, hapsuseinävaate, pikaryijy) on tehty 1980-luvun lopulta. Kirjoista ei vielä löydy ohjeita, mutta Mallikerta lehti on useassa eri numerossa julkaissut ohjeita/malleja mm. 1990:2, 1990:4, 1991:1, 1991:3, 1991:4, 1992:1, 1992:3, 1994:3, 1995:2, 1996:1, 1996:2. Ohjeita ja neuvoja saa myös paikallisista käsityökeskuksista.
Tuntemattoman sotilaan huumori on niin laaja aihe, ettei sitä ole mahdollista selostaa tämän vastauksen puitteissa kuin esimerkinomaisesti. Esimerkiksi sotamies Honkajoki lukee humoristisen rukouksen, jossa rukoilee Jumalaa suojelemaan eri tahoja – ja erityisesti Suomen herroja lyömästä päätänsä ”Karjalan mäntyyn”. Petroskoissa taas Vanhala väittää upseerille heidän olevan ”Kuopion potkukelkkapataljoonasta”. Koko ajatus moisesta yksiköstä on kerrassaan naurettava ja absurdi, ja se huvittanee sekä kirjan hahmoja että lukijaa.
Tuntematon sotilas on täynnä humoristisia kohtia, joten niitä ei ole mahdollista listata. Suosittelen lukemaan teoksen, niin sieltä niitä voi helposti toimia.
Stressiin Linnan romaanissa on varmasti monenlaisia...
Lähdin etsimään runojen englanninkielisiä versioita Helmet-haulla. (sukunimi, etunimi ja rajaukset aineisto ja kieli)
Claes Anderssonilta löytyi kaksi englanniksi käännettyä runokirjaa. What became words ja Poems in our absence. Niistä voisi löytyä sopiva runo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sandersson%20claes__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Eeva kilvellä voi myös olla mukavia runoja. Helmetistä löytyy englanniksi hänen kirjansa A landscape blossoms within me. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2193418__Skilpi%20eeva__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%...
Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen sivuilta Johdatus tieteenfilosofiaan ja rationaaliseen ajatteluun löytyy paradigman määritelmä, http://www.helsinki.fi/teol/steol/opetus/materia/y11tent.htm
Paradigma sisältää jonkin tieteenalan hyväksytyt teoriat, metodit, työskentelytavat, sovellutukset sekä tiedeyhteisön yleiset näkemykset tieteestä, maailmasta, arvoista jne. Normaalitiede on se kehityksen
vaihe, jossa vallitseva paradigma määrää tutkimuksen suunnan, hyväksyttävät tulokset ja metodit. Normaalitiede voi joutua kriisiin, kun sen eteen kasautuu kysymyksiä, joita ei voida enää ratkaista ko. paradigman puitteissa.
Selkeä diskonfirmaation määritelmä on Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian verkko-opintojen sivulla...
Naarasvuohia eli kuttuja on sekä sarvettomia (nupoja) että sarvellisia. Kutun sarvet ovat paljon pienikokoisemmat kuin urosvuohen. Ennen ensimmäistä poikimista naaraspuolista vuohta kutsutaan ensin kiliksi, sitten nuorvuoheksi. Ensimmäisten kilien myötä naarasvuohta aletaan kutsua kutuksi ja laumassa elävää aikuista urospuolista vuohta pukiksi.
Tänä vuonna ilmestyy myös uusi painos Uma Aaltosen teoksesta Kuttu ja kutunpito : pieni käsikirja vuohesta, sen hoidosta, maidosta ja juustosta. Otava 2005. Sieltä löytyy vuohitietoa.
Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin,
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
