"Nainen käyttää yleensä syvää surupukua kuukauden päivät. Sen jälkeen hän vaihtaa pitkän huntunsa suruharsoon ja käyttää sitä n. kolmen kuukauden ajan kevyempää surupukua, so. mustaa pukua ilman suruharsoa, jolloin jo voidaan käyttää vaaleita sukkia. Yleensä on sääntönä, ettei suruharson kanssa voi käyttää muuta kuin mustia sukkia ja kenkiä."Elmgren-Heinonen : Käytöksen kultainen kirja 3.p. Wsoy 1956 s. 223-237 Kuolemantapaus ja hautajaisetPuolison, lapsen, vanhempien tai appivanhempien kuoltua käytettiin ennen kokomustaa surupukua vuoden ajan, sisarten, veljien kälyjen tai lankojen kuoltua puoli vuotta tai vain lyhyen aikaa. Pitkää tiheää suruharsoa naiset käyttävät vain aivan läheisten omaisten kuoltua,...
Ursula K. Le Guinin novellikokoelmassa Pimeälipas ja muita kertomuksia (suom. Johanna Vainikainen, Kirjava, 2005) on novelli nimeltä Jotka Omelasista poistuvat.https://louna.finna.fi/Record/louna.a354fb51-b1a4-43a0-99c1-9259e80c724…
Elonetin mukaan Kuoleman enkeli (1988) on esitetty MTV1:llä 5. ja 12.1.1991. Sydänyön tuolla puolen (1977) on esitetty MTV1:llä 23.10.1989.Rage of Angels (1983) on ollut videolevityksessä nimellä Enkelten raivo, mutta televisioesityksestä ei ole tietoa.
Ilta-sanomien vanhoja vuosikertoja voit lukea mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Iltalehti on ilmestynyt vuodesta 1980.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600468?sid=5233803424https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Saimme tiedon kommentoijaltamme: Tämä on Matti Rossin runosta "Leikit", joka on julkaistu hänen kokoelmassaan Leikkejä kahdelle (1966) ja on mukana myös Jarkko Laineen toimittamassa kokoomateoksessa Runoja rakkaudesta (1979).
Ylen arkistomyynti vastaa keskitetysti Ylen sisältöjen luovutuksesta yhtiön ulkopuoliseen käyttöön. Ylen arkistomateriaalia yksityis- tai tutkimuskäyttöön voi tiedustella tämän lomakkeen kautta:
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
Teoksessa Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (ed. Robert Armstrong ; with poems of tribute and drawings by Robert Armstrong, 1975) on englanninnos Summer night Aaro Hellaakosken runosta Kesäyö. Runo on sivulla 19.
Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation | Helka-kirjastot | Finna.fi
Pääkaupunkiseudulla teosta on vain Kansalliskirjastossa ja SKS:n kirjastossa, joista kummastakaan teosta ei saa kotilainaan. Teoksen saatavuuden Suomen muissa kirjastoissa voit tarkistaa Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Harjavallan sivuilta löyty tieto:"Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä." Onkohan tämä kysymyksen paikka?
Harjavalta.fi
Lisätietoja harjavallan historiasta löytyy Finna haulla
Kyllä vain. Hakunilan kirjaston remontin aikana varaukset noudetaan Tikkurilan kirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto/Ju…
Bergamon Basilica di Santa Maria Maggioren virtuaalikierros löytyy verkosta, ehkä siinä näkyy myös tuo etsimänne teos, https://www.fondazionemia.it/it/basilica/visita/tour-virtuale
Bergamon kirkkoja esittelevällä sivulla on myös kuvia, https://www.itinerari.bergamo.it/basilica-di-santa-maria-maggiore-berga…
Lombardian kulttuurisivuston kuvia kirkosta, https://www.lombardiabeniculturali.it/architetture/schede/BG020-00508/?…
Kaupungin turistisivuilla ei näy kuvia Santa Maria Maggioren sisältä, https://www.visitbergamo.net/en/
Bergamon kirkoista tai ylipäätään kaupungista ei löydy yleisestä kirjastosta eikä oikein Helsingin yliopiston kirjastostakaan kirjallisuutta.
Nicola Malinconicosta en löytänyt kirjallisuutta...
Sotavuosien jälkeen kirkon sosiaalista työtä tehostettiin. Seurakunnissa perustettiin esim. kylä- ja korttelitoimikuntia sekä diakoniapiirejä. Seurakunnissa oli toiminnassa 1950-luvun alussa n. 5000 diakoniapiiriä.
Lähde: Suomen kirkon historia 4, 1995
Lastenkirjaa Puppe metsäretkellä löytyy monista kirjastoista, mutta valitettavasti sitä ei enää ole Helmet-kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Finna.fi:stä.
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Kyseessä lienee Hilja Valtosen teos Nykyhetken tyttölapsi (1. painos 1937). Siinä ylioppilaskirjoituksissa reputtanut Anja Utria viettää kesää tätiensä huvilalla Saimaan saaressa, koska hänen vanhempansa ovat lähteneet matkoille. Saaren uusi omistaja Tuomas ei halua nuoria naisia saarelleen petyttyään rakkaudessa, joten parikymppisen Anjan täytyy teeskennellä itseään nuorempaa, noin 14-vuotiasta. Saaren yhteisössä sattuu kaikenlaista pitkin kesää, mutta kaikki päättyy kuitenkin hyvin.
Veikko Huovisen teoksen nimi on Joe-setä : aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3293800?sid=2910562510
Teoksia tietokantaa luetteloitaessa tiedot tulisi ottaa nimiösivulta, siis sivulta, josta käytit nimitystä otsikkosivu. Nimiösivulla oleva virhe teoksen nimessä on näin ollen luetteloitu myös Suomen kansallisbibliografiaan Fennicaan joidenkin painosten kohdalla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3588948?sid=2910562510
