Päiväkerhotyö alkoi virallisesti Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuonna 1966. Teoksessa Seurakunta kasvavassa Jyväskylässä mainitaan tämän tiedon lisäksi myös nuoriso-ohjaaja Helga Pärssisen aloittama ensimmäinen päiväkerho Vanhalla seurakuntatalolla vuonna 1951 (ks. kuva ensimmäisestä päiväkerhosta teoksen sivulla 39).Jyväskylän maaseurakunnan pyhäkoulutoimikunta muutettiin vuonna 1974 lapsityötoimikunnaksi, jonka piiriin kuului myös voimakkaasti kasvava päiväkerhotyö. Päätoiminen lapsityönohjaajan virka perustettiin maaseurakuntaan samana vuonna.Maaseurakunnassa oli vuonna 1970 kaksi päiväkerhoryhmää, vuonna 1972 kahdeksantoista ja vuonna 1975 jo 28. Tämän tarkempaa alkuajankohtaa Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotoiminnalle ei...
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin Lilian Kallion teosta Ugudibuu. Kirja on julkaistu jo vuonna 1975. Voisikohan olla tämä? Vai osaisiko joku palvelumme seuraajista ehdottaa jotakin muuta teosta?Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Alkoholin tarjoaminen on aina ollut reiluuden osoitus. Tarjoamalla viinaa osoitettiin ystävyyttä – ryyppy oli entisaikaan samanlainen hyvätapaisuuden ja luottamuksen osoitus kuin kädenpuristus. Alkoholin juomiseen voi ajatella liittyvän myös sosiaalisia velvoitteita: alkoholia ei ole tarkoitettu nautittavaksi yksin; juomisen luonteeseen kuuluu yhteisyys ja ystävällisyyden vaaliminen molemmin puolin – tarjoaja osoittaa ystävyyttä tarjoamalla juomaa, vastaanottaja hyväksymällä tarjotun juoman.Lähteet ja kirjallisuutta: Ari Turunen, Humalan henki, eli, Juomatapojen tarinaKustaa H. J. Vilkuna, Juomareiden valtakunta : suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850 Satu Apo, Viinan voima : näkökulmia suomalaisten kansanomaiseen...
Kyseessä voisi olla sarja Jessi ja Janni - etevät etsiväkaksoset (Lexi & Lottie). Ks. sarjan tiedot Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4362678Mikäli tämä ei ollut etsimäsi sarja, kannattaa kysyä asiaa vielä suoraan Yleisradiolta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Allergeeneiksi kutsutaan aineita, jotka voivat aiheuttaa allergia- tai yliherkkyysreaktioita. Ne ovat siis ruoan luonnollisia osia, jotka aiheuttavat ongelmia osalle ihmisistä, ja siksi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säätelevässä laissa määrätään niiden ilmoittaminen pakolliseksi.Tuoteselosteessa mainittavia allergeenejä ovat seuraavat:gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis, ohra, kaura ja niistä valmistetut tuotteetäyriäiset ja äyriäistuotteetmunat ja munatuotteetkalat ja kalatuotteetmaapähkinät ja maapähkinätuotteetsoijapavut ja soijapaputuotteetmaito ja maitotuotteet (laktoosi mukaan lukien)pähkinät ja pähkinätuotteetselleri ja sellerituotteetsinappi ja sinappituotteetseesaminsiemenet ja seesaminsiementuotteetrikkidioksidi ja...
Vaikka kyseessä ei mitenkään erityisesti nuorille suunnattu kirja ole, kysymyksen juonikuvauksen perusteella ehdottaisin kuitenkin Philip José Farmerin Jokimaailma-sarjan ensimmäistä osaa Elämän ja kuoleman virta (WSOY, 1988).Elämän ja kuoleman virta | Kirjasampo
Tähän on vastattu aieminkin, runsas kuukausi sitten. Helsingissä syyslukukausi alkoi maanantaina 18.8.1975. Muistelen päivän olleen sateinen, kun aloitin tuolloin lukukauden.Lähde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivana-koulu-alkoi-helsingissa?from=term/201827&language_content_entity=fi
Jos varaus on hyllyssä jossain aukiolevassa kirjastossa, saa varauksen lähikirjastoon noin viikon odottelulla. Lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kirjaston kuormat eivät kulje.Jos varattuun aineistoon on jonoa, saattaa odottelu kestää hyvinkin pitkään. Joskus varatun teoksen voi löytää lähikirjaston bestseller hyllystä.Varauksen viipyessä kannattaa kysellä viiveen syytä kirjaston asiakaspalvelusta. Omatoimikirjaston tapauksessa lähimmästä isosta kirjastosta.
Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Kirkes-kirjastoon. Palautettaessa ei tarvita kirjastokorttia. Esineet, liikuntavälineet ja soittimet pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.Lähde: Kirkes-kirjastot: Asiakkaalle https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#palautukset
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
Toni Nieminen ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä 200 metrin rajan Sloveniassa Planican lentomäessä maaliskuussa 1994. Hypyn pituus oli 203 metriä.Lähde: Urheilutieto: urheilun vuosikirja [16], Vuosi 1995 (1995)
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
