Presidentti Tarja Halonen myönsi Eila Rimmille sosiaalineuvoksen arvon 15.6.2007.Lähde: Seppo Aho (toim.), Tasavallan presidenttien 1926–2007 naisille myöntämät arvonimet
Kyseessä on George Sidneyn ohjaus Jupiter's Darling vuodelta 1954. Pääosaa elokuvassa esitti näyttelijä ja uimari Esther Williams, jonka erikoisuutena olivat taitouintinumeroihin perustuvat musikaalit. Hannibalia elokuvassa esitti Howard Keel.Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa lainkaan tallenteena eli alkuperäisen teatterilevityksen jälkeen elokuva on ollut mahdollista nähdä vain TV2:lla 26.10.1985 ja TV1:llä 3.5.1996. Elokuvaa voi yrittää etsiä kaupallisista suoratoistopalveluista, mutta niissä on yleensä varsin suppea valikoima tämän ikäluokan elokuvia. Lisätietoja elokuvan levityksestä Suomessa löytyy Elonetin sivuilta osoitteesta https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_771284
Voisiko kyseessä olla Yle TV 2 -kanavalla 1999-2000 esitetty Hui Hai hiisi tai 2003-2005 esitetty Syrhämä?Täältä näet listauksen 1990- ja 2000-luvulla esitetyistä suomalaisista lastenohjelmista:Wikipedia: 1990-luvun suomalaiset lastenohjelmatWikipedia: 2000-vuosikymmenen suomalaiset lastenohjelmat Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa, mistä sarjasta on kyse?
Etsin erilaisilla aiheeseen sopivilla hakusanoilla sekä suomeksi että englanniksi netistä, Helmet-verkkokirjastosta, Finna.fi-palvelusta ja Kirjasamposta, mutta ihan vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.Tunnistaisiko joku palstan lukijoista kyseisen kirjan?
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa."
Onnenkauppaa-kirjassa kääntämättä jätetyt ilmaukset ovat joruban kieltä. Seuraavassa haastattelussa Adébáyò kertoo joruban käytöstä romaanissaan: Ayọ̀bámi Adébáyọ̀ interview: 'Whenever my mother was in the UK, she'd return with a Booker-winning book' | The Booker Prizes
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
Ensimmäiset toista planeettaa kiertävät kuut löysi Galileo Galilei kaukoputkellaan vuonna 1610. Hän havaitsi neljä Jupiterin kanssa liikkuvaa tähteä. Nämä Jupiteria kiertävät kuut ovat Io, Europa, Kallisto ja Ganymedes.
Evankelis-luterilaisen kirkon sivulla kerrotaan rippikoulun historiasta, joka ulottuu ensimmäiselle vuosisadalle ja alkoi muotoutua kristityksi aikovien aikuisten opetusta varten kasteopetusinstituutioksi, ns. katekumenaatiksi, https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/rippikoulu/konfirmaatio/ri…
Muslimit käyttävät kuukalenteria, jossa vuosi on lyhyempi kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna islamilaisten juhlapäivien ajankohta siis vaihtelee noin 11 päivän verran vuosittain. Juhlien alkamispäivään ja kestoon vaikuttavat myös kuun vaiheiden havaittavuus eri alueilla sekä vallitsevat perinteet. Vuonna 2015 pyhän ramadan-kuukauden päättymistä juhlistava, yhdestä kolmeen päivään kestävä id al-fitr vietettiin 17. heinäkuuta alkaen. Mekkaan suoritettavan pyhiinvaelluksen ajankohta hajj, kestoltaan viisi tai kuusi päivää, oli 21.–26. syyskuuta. Hajjin yhteydessä juhlistetaan islamilaisen vuoden päättymistä eli id al-adhaa, jota vietettiin 24. syyskuuta alkaen neljän päivän ajan.
Lähteet:
https://...
Bergamon Basilica di Santa Maria Maggioren virtuaalikierros löytyy verkosta, ehkä siinä näkyy myös tuo etsimänne teos, https://www.fondazionemia.it/it/basilica/visita/tour-virtuale
Bergamon kirkkoja esittelevällä sivulla on myös kuvia, https://www.itinerari.bergamo.it/basilica-di-santa-maria-maggiore-berga…
Lombardian kulttuurisivuston kuvia kirkosta, https://www.lombardiabeniculturali.it/architetture/schede/BG020-00508/?…
Kaupungin turistisivuilla ei näy kuvia Santa Maria Maggioren sisältä, https://www.visitbergamo.net/en/
Bergamon kirkoista tai ylipäätään kaupungista ei löydy yleisestä kirjastosta eikä oikein Helsingin yliopiston kirjastostakaan kirjallisuutta.
Nicola Malinconicosta en löytänyt kirjallisuutta...
Valitettavasti Rantsun eli Rantavitikan yhteiskoulun historiikki odottaa vielä tekijäänsä.
Juhani Lassila väitöskirjassaan käsittelee lyhyesti myös Rantavitikan yhteiskoulun historiaa.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf
Emme valitettavasti ole onnistuneet löytämään tekijää tälle runolle. Kuolinilmoituksissa on yleistä lainata ja muunnella runoja aika vapaasti, tai sitten ovat omaisten itsensä kirjoittamia
Oletan, että tarkoitat Helmet-palvelun omissa tiedoissasi olevaa ohjetta. Varauksen "tila" voi olla joko Matkalla, Noudettava viimeistään (jolloin varaus odottaa noutoa) tai Varaus (silloin varaus on vielä varausjonossa eikä siis noudettavissa).
Helmet : ohjeita
