Lukemasi kirja "Matkalla kotiin" on poikkeuksellisen hyvä, mutta hyviä ovat myös Natalie Gordimerin "Rakkaus kielletty", klassikot Doris Lessingin "Ruoho laulaa", James Baldwinin "Mene ja kerro se vuorilla" sekä Richard Wrightin "Pitkä uni".
Lauseen alkuperästä on esitetty useita teorioita, mutta varmuutta asiasta ei vaikuta olevan. Jake Remington ei itse ilmoittaudu lauseen keksijäksi. Tšingis-kaanilta se ei ole peräisin. Variaatioita siitä on viime vuosina esiintynyt esim. Mission: Impossible - Fallout -elokuvassa ja Game of Thrones -sarjassa sekä lukuisissa verkkomeemeissä. Lause ei nähdäkseni esiinny kirjallisuudessa ennen 2000-lukua.
En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.
Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä, https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Etsin Finna.fi:stä eri tavoilla, muun muassa aihesanoilla ratkaisukirjat ja lastenkirjallisuus ja rajaamalla opinnäytteisiin (väitöskirjat, pro gradut jne.), mutta haku ei tuonut kysymystäsi vastaavia tuloksia ainakaan otsikoiden perusteella. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannastakaan ei löytynyt vastaavuuksia. Aihetta on tietysti voitu käsitellä osana jotain laajempaa tai eri tavalla rajattua tutkimusta.
Google Scholar -tietokannasta suomenkielisellä hakusanalla ratkaisukirjat saadaan vain 14 osumaa, joista mikään ei näytä kuitenkaan käsittelevän ko. aihetta vaan esimerkiksi oppimateriaalien ratkaisukirjoja. Hakusanalla lastenkirjallisuus taas saadaan yli 900 osumaa. Hakutuloksia voit tarkastella ja...
Harper Leen esikoisromaani Kuin surmaisi satakielen (To kill a mockingbird, 1960) on ajaton nykyklassikko. Teos sai kaunokirjallisuuden Pulitzer-palkinnon vuonna 1961 ja Maija Westerlund käänsi kirjan suomeksi samana vuonna. Romaani kertoo Scout-tytön kasvutarinan 1930-luvun Alabamassa. Scoutin isä, asianajaja Atticus Finch, puolustaa oikeudessa valkoisen naisen raiskaamisesta syytettyä mustaa miestä. Vakavasta teemasta huolimatta teos on mukaansatempaava lukuromaani, joka valittiin vuonna 1999 Library Journalin äänestyksessä vuosisatansa parhaaksi romaaniksi.
Elinluovutuskortti.fi-sivusto kertoo asiasta näin: "Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt tehty kudoslain muutos antaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalla sukulaisella ja hyvälle ystävälle mahdollisuuden toimia luovuttajana." Luovuttajan ei siis tarvitse enää olla sukulainen. HUS.fi-sivulla puolestaan kerrotaan, että luovuttaja voi olla joko täysi-ikäinen läheinen omainen tai muu läheinen (esimerkiksi puoliso). Luovuttajan on lisäksi oltava terve.
Lähteet:
https://www.elinluovutuskortti.fi/ajankohtaista/uusi_kudoslaki_antaa_uuden_mahdollisuuden_usealle_uutta_munuaista_odottavalle.674.news
https://www.hus.fi/hoidot...
"In This Heartista" löytyy sovitus pianolle, lauluäänelle ja kitaralle nuottijulkaisussa Universal Mother (IMP, 1994). Julkaisua on Helmet-alueella yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1436094
Kirja voisi olla E.M. Hullin Sheikki : kertomus aavikolta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1919. Tarinassa itsenäinen nuori englantilaisnainen, lady Diana, ei halua avioliittoon, vaan lähtee mieluummin seikkailemaan autiomaahan. Täällä sheikki Ahmed Ben Hassan kuitenkin sieppaa hänet ja vie telttaansa, jossa pitää häntä vangittuna. Kirjassa on varsin latautunut seksuaalinen tunnelma, lähinnä sanallisina vihjauksina. Se kuitenkin aiheutti kirjan julkaisuaikana melkoisen skandaalin mm. Amerikassa. Kirjassa kaikki menee kuitenkin säädyllisesti ja eikä mitään tapahtu ennen kuin se on sopivaa...
J.V . Korjula suomensi Sheikin vuonna 1924. Sen jälkeen siitä on tullut parikin uutta painosta, viimeisin vuodelta 1977.
Kirja on...
Tietoja Vesa-Matti Loiria koskevista lehtiartikkeleista löytyy runsaasti Finna.fi-haun kautta. Myös Jari Tervon kirjoittamassa elämäkerrassa LOIRI. on käytetty paljon artikkelilähteitä, joista on mainintoja tekstissä. Aiempi elämäkerta Loirista on Petri Nevalaisen Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri (2010). Loiri itse ei osallistunut sen kirjoitusprosessiin.
Lähteet ja lisätietoa
Finna.fi, lehtiartikkeleja Vesa-Matti Loirista: https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=vesa-matti+loiri&ty…
Petri Nevalainen: Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri OUTI-kirjastojen kokoelmissa: https://outi.finna.fi/Record/outi.966933
Vesa-Matti Loirin paheksuma elämäkerta ilmestyi | Kaleva
Ohessa muutama kirjailija, joilta löytyy ruotsiksi käännettyjä teoksia. Linkistä pääset katsomaan teoksen tietoja ja tekemään varauksen.
Sayaka Murata: Hur mår fröken Furukura (Japani, 162 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3991499
Oyinkan Braithwaite: Min syster, seriemördaren (Nigeria, 223 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4003719
Mohsin Hamid: Exit väst (Pakistan/Iso-Britannia, 218 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3636063
Ananda Devi: Eva ur spillrorna (Mauritius, 182 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4034071
Cesár Aira: Fri flykt framåt (Argentiina, 329 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3158974
Chimamanda Ngozi Adichie: Lila hibiskus (Nigeria, 277 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.677376
Yaa...
Joskus olen nähnyt tarjottavan Aku Ankkoja alueellisissa Facebook-ryhmissä. Lähellä asuvat saattaisivat hakea lehtiä omille lapsilleen tai lapsenlapsille. Koulut, päiväkodit ja nuorisotalot yms. saattavat tosiaan ottaa lehtiä myös vastaan. Niitähän voi hyödyntää paitsi lukemiseen myös askarteluun. On sinun oma asiasi, haluatko repiä osoitetiedot pois.
Tässä joitakin mahdollisesti sopivia kirjoja.
Aikuisten kaunokirjallisuutta
Tommi Kinnunen: Lopotti
Kalle Niinikangas: Tervetuloa Mongoliaan
Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja
Sofi Oksanen (toim.): Sokea ei pelkää pimeää (novellikokoelma)
Vappu-Tuuli Fagerson: Special edition
Tietokirjallisuutta
Hanna Väätäinen: Rumbasta rampaan - vammaisen naistanssijan ruumiillisuus pyörätuolitanssissa (väitöskirja)
Matti Laitinen: Vammaiset - vaivaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi?
Amu Urhonen: Kompastuksia - vammaispoliittinen pamfletti
Janette Hannukainen, Tuomas Leppäniemi, Veeti Nevalainen, Sanni Purhonen & Sanna Rämö (toim.): Puhu...
Guy des Cars'n teos Les sept femmes on lainattavissa Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.995132643506253
Tietokantojen mukaan Guy des Cars'n Les sept femmes –teosta ei ole käännetty englanniksi.
https://www.worldcat.org/
Ranskankielisenä teos näyttäisi olevan tilattavissa ulkomailta. Nettikauppoja, joista teos on tilattavissa löytyy helposti googlettamalla teoksen nimellä.
Hei,
Kannen suunnittelija Seppo Pietikäinen kertoi, että kuva on otettu Helsingissä Johanneksen kirkon edessä. Kuvassa ei ole Pekka Pohjola, vaan Risto Nieminen, josta tuli myöhemmin Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja.
Ensimmäinen Sinikka Nopolan paikinakokoelma, jossa on Kuukausiliitteessä julkaistuja tekstejä, on Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia, ja siinä on koottuna HS-kolumneja vuosilta 1997-2001. Joissakin Eila ja Rampe -kirjoissa ollaan myös kesämökillä, mutta ne eivät ole kolumnimuotoisia.
Vexi Salmi teki myös Markku Arolle tekstejä. Näistä tunnetuimmat taitavat olla kappaleet Anna kaikkien kukkien kukkia, Pois sun vien ja Oo mikä nainen.
Teatterikorkeakoulu on julkaissut verkossa hyvän esityksen Eurooppalaisen teatterin historiasta. Sen luvussa 1.2. analysoidaan teatterin alkuperää, kerrotaan varhaisten ihmisten kalliopiirrosten esittämistä ihmishahmoista ja nidien esittämisestä liikeessä. Jo näitä voitaisiin pitää esittämistaiteen kuvauksina. Joka tapauksessa luvussa todetaan, että varmaa, yksiselitteistä tietoa esittävien muotojen alkuperästä ei ole eikä täyttä varmuutta voida koskaan saadakaan. Ensimmäisten esitysten tulkinta liittyy yhteisöjen elämään, rituaaleihin, vuotuiskiertoon sekä tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi myyttien kertominen (tai laulaminen) oli selkeästi jo esittämistä ja sitä tuo teos pitääkin ratkaisevana askelena kohti teatteria....
Tämä sarjanumero onkin ehkä F587363? Yksittäisen E:n sarjaa en onnistunut löytämään.
Singereiden sarjanumeroita löytyy netistä, F-sarja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos kone tosiaan on F-sarjaa, se olisi valmistettu vuonna 1910 Clydebankissa, Skotlannissa.
Tori.fi:ssä on vanhoja Singer-koneita myynnissä muutamalla kympillä, kalliimmat satasen tienoilla.
Jos omasi on hyväkuntoinen, sen arvosta kannattaa kysyä tarkemmin antiikkiliikkeistä.
