Helka-tietokannan mukaan Askartelu ja käsityö -lehden vuoden 1996 numerot löytyvät Museoviraston kirjaston varastosta (Sturenkatu 2a, 00510 Helsinki). Museoviraston kirjastosta voi lainata Helka-kirjastokortilla, jota käytetään myös Helsingin yliopiston kirjaston toimipisteissä sekä Kotimaisten kielten keskuksen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Työväenliikkeen kirjastoissa. Helka-kirjastokortin voi hankkia maksutta.Tietoa Museoviraston kirjaston käytöstä ja asiakaspalvelun aukioloajoista löytyy täältä: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/kirjasto Askartelu ja käsityö -lehti Helka-tietokannassa: https://helka.helsinki.fi/permalink/358UOH_INST/q5v72t/alma998301683506253Lisää tietoa Helka-kirjastokortista:...
https://www.latlong.net/ -sivuston mukaan näiden kahden kaupungin pituusasteet ovat seuraavat:Auckland: 174.763336Wellington: 174.776230Wellington on siis hieman idempänä.
Kirjailijatason suosituksia voi saada tekoälyyn perustuvalta kirjallisuuden suosittelusivustolta. Se tarjoaa Eve Hietamiehen vastineeksi Anna-Leena Härköstä. https://www.literature-map.com/Tampereen kirjaston maksuttomassa Mitä lukisin? -verkkopalvelussa saa kirjaston lukuoppailta sähköpostitse toiveiden mukaan räätälöityjä lukuvinkkejä.https://www.tampere.fi/kirjastot/asiakkaana-kirjastossa/mita-lukisin-lukuvinkkeja-kirjastostaKannattaa katsoa kirjaston tietokannasta millä asiasanoilla itselleen mieluisa kirja on kuvailtu. Yösyöttö-kirjaa kuvaillaan mm. asiasanoilla isyys, vauvaperheet ja yksinhuoltajat. Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi sekä kirjaston omasta tietokannasta näillä asiasanoilla...
Hei,Tähän löytynee parhaiten tietoa Kansalliskirjaston digitoidusita aineistoista. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi hakemalla: kiulu hinta, löytyy hintaluettelot tynnyritehtaan teoksista vuosilta 1919 ja 1938.https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kiulu%20hinta&orderBy=RELEVANCEVastaavasti voit hakea leivän hintaa yms. Löytynee ainakin suuntaa antavaa tietoa.
Aihetta on käsitelty seuraavassa Kansallisarkiston digitoimassa Sotakorkeakoulun diplomityössä:Ylönen, Heikki. (1979) Lapin miinanraivaus toisen maailmansodan jälkeen. Diplomityö, Sotakorkeakoulu.Sivulla 22 kerrotaan, että Pohjois-Suomi jaettiin 1945 viiteen miinanraivausalueeseen, joista Mr.A I kattoi Rovaniemen seudun, Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan, Ranuan, Simon, Tervolan sekä Kemin kaupungin ja maalaiskunnan.
Runo saattaa hyvin olla Franciskus Assisilaisen, mutta se saattaisi myös muistuttaa Korinttolaiskirjeen 13 luvun 11 jaetta "11Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen." Linkki nettiraamattuun.Linkki Helmet hakutulos. Hakusanana tekijä Fransiscus Assisilainen.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet runoa. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä heinäkengät-haulla saa tuloksia, mutta juuri tuollaista runoa ei ollut niiden joukossa, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Vanhoista aapisista, joita on myös Onnimanni-lorussa heinäkengät mainitaan, mutta lause ei ole tuollainen, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
tähän kysymykseen tai sitä sivuavasti on vastattu aiemmin vuonna 2022, ja laitan tähän kopion vastauksesta:Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta."Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä.""Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa...
Lahden kaupunginosien nimistön alkuperä on selitetty kattavasti seuraavassa teoksessa:Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö, Lahden kaupunki 1994. 951-849-391-X
Runon nimi on "Nelivuotiaan maailma". Se sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa (Otava, 1982)Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja (Metsälehti, 1999)Tammen kultainen lastenrunokirja (Tammi, 2005)
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
Onnenkauppaa-kirjassa kääntämättä jätetyt ilmaukset ovat joruban kieltä. Seuraavassa haastattelussa Adébáyò kertoo joruban käytöstä romaanissaan: Ayọ̀bámi Adébáyọ̀ interview: 'Whenever my mother was in the UK, she'd return with a Booker-winning book' | The Booker Prizes
Nimi on mahdollisesti lyhentymä Hieronymus-nimen rinnakkaismuodosta Jeronimus tai muunnelma nimestä Ronald.[2] Heprean kielessä Roni tarkoittaa iloa. Tämä tieto löytyy Wikipediasta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Roni_(nimi) Keskisuomalaisen verkkolehdessä 7.3.2024 on Katri Niemisen kirjoittama juttu, Roninmäki nimeä pohtii Erkki Fredriksson, mikä mukaan Roninmäki ei liity Roni nimeen:Mistä moinen Keski-Suomen muotinimi oikein johtuu? Onko täällä kenties ollut historiassa suurtilallinen Roni tai Hieronymus, joka on antanut nimensä 13 korkealle kukkulalle maakunnassa?– Ei ei, mitä tekemistä jollakin Hieronymuksella olisi kivisten nyppylöiden kanssa, naurahtaa vanhojen karttojen tuntija, kamarineuvos Erkki Fredrikson.Museo keräsi...