Valitettavasti tällaista vertailua ei käytettävissä olevista lähteistä löytynyt. Katsoin kirjastojen käytössä olevan eMagz –palvelun, johon kuuluu mm lehdet TM Rakennusmaailma, Meidän Mökki ja Maaseudun Tulevaisuus. Näitä lehtiä löytyy vuosi taaksepäin. Kuluttaja lehden testeistä ei myöskään löytynyt vertailua jätevesijärjestelmistä. Finna –palvelusta löytyy muutamia opinnäytetöitä, jossa käsitellään erilaisia menetelmiä. Näissä ei kuitenkaan ole mitään vertailua eri kaupallisten toimijoiden tuotteista.
Lassila & Tikanoja neuvoo kierrättämään lasin näin:
"
Lasin kierrätys
Lasin kierrätysohje
Lasin kierrätykseen voi laittaa kaikki tyhjät ja puhtaat värilliset ja kirkkaat lasipullot ja -purkit.
Lasin kierrätykseen eivät kuulu kristalli, posliini, keramiikka, ikkunalasi, autojen tuulilasit, hehkulamput, pullojen korkit ja kannet, lämpölasi tai peililasi.
Tyhjennä ja huuhtele lasin kierrätykseen toimitettavat lasipurkit ja -pullot ennen keräysastiaan laittamista. Poista purkeista ja pulloista myös metalli- ja muoviosat, kannet ja korkit. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa välttämättä."
Eli metallihäkkyrä pois.
Voisiko se olla Eric Hillin kirjaan perustuva piirretty, koirahahmosta nimeltään Tippen. Se on ainakin esitetty kerran Buu-klubben lastenohjelmassa? Mitään muuta emme täällä valitettavasti keksi.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivuilla kerrotaan muunsukupuolisuudesta, että: "Jotkut muunsukupuoliset ovat myös transsukupuolisia. Osalla niistä muunsukupuolisista, jotka ovat myös transsukupuolisia, on tarve sukupuolenkorjaushoidoille, jotta oma keho vastaisi sukupuoli-identiteettiä ja mahdollinen kehodysforia eli kehoristiriita, voimakas vierauden tunne itselle vääristä kehon sukupuolipiirteistä, helpottaisi." Siten myös muunsukupuoliset voivat päästä korjaushoitoihin. Korjausprosessia varten tarvitsee lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin, minkä jälkeen alkaa tutkimusjakso asuinpaikasta riippuen joko Helsingin tai Tampereen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla.
Lisätietoja muunsukupuolisuudesta
https://...
Hei
Näyttäisi siltä, että keitot ovat vanhimpia ruokiamme. Satokausi.fi-sivuston mukaan jo 1700-luvulla on keittoja syöty.
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin keittojen historiaan. Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Kirjaa en onnistunut aiheesta löytämään.
https://www.isomitta.fi/vinkit/teemat/keitot/keittojen-historia
https://satokausi.fi/lusikka-soppaan-suomalaisten-keittoruokien-historia
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta.
Uutisessa viitataan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen muodostamaan kantaan ja suositukseen, jotka julkaistiin 24.6.2010. Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi siihen oman vastauksensa seuraavan vuoden tammikuussa. Asiakirjat löytyvät EN:n verkkosivuilta:
https://pace.coe.int/en/files/17888
Sivulta löytyy neuvoston oma selvitys (Report, dok. nro, 12283, yleiskokouksen kanta ja suositus (nro 1749 ja 1929, sekä ministerikomitean vastaus, dok. nro. 12484).
Ministerikomitean vastauksessa viitataan Maailman terveysjärjestön WHO:n tuolloin tekeillä olevaan selvitykseen, jonka se teetti ulkopuolisilla toimijoilla. Arvio julkaistiin 5.5.2011 ja se löytyy WHO:n verkkosivuilta:
Implementation of the...
Valitettavasti Loviisan kirjastossa ei enään ole mahdollista tutkia kirkonkirjoja mikrofilmiltä.
Loviisanseudun Sukututkijoilla on hallussaan omat mikrokortit ja lukulaitteet.
Seuran puheenjohtajana toimii Tom Olanderi, puh. 040 520 7200.
Agricolan suomalaisen seurakunnan yhteystiedot:
Brandensteininkatu 11, 07900 Loviisa
puh. 044 722 9229
Sähköposti: agricolanseurakunta@evl.fi
Avoinna
ma, ti, to ja pe klo 9-12 ja 13-15
keskiviikkoisin klo 13-15
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954)
Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä näyttää olevan ekirjana käytettävissä vain Laurean ja Metropolian oppilaitoskirjastoissa. Working Ethically in Child Protection ainakinJyväskylän yliopiston kirjastossa sekä Helsingin yliopiston Helka-kirjastosta. . EKirjat ovat oppilaitosten omien opiskelijoiden käytössä.
Kirjamuotoisina teoksia on lainattavissa eri kirjastoissa. Helsingin kirjastoista Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä. Vastapaino. (ISBN 978-951-768-566-5 löytyy Kaisa-talon kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Sen voi varata myös Helmetin kautta. Working Ethically in Child Protection. (ISBN 978-0-415-72933-8 sidottu ISBN 978-0-415-72934-5 nidottu) on varattavissa Kaisatalon...
Hei!
Kyseessä on Digitaitoviikon (16.-20.5.22) ohjelmistoon kuuluva luento, jolla käsitellään netti - ja puhelinhuijauksia Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin johdolla. Tämänhetkisen tiedon mukaan luento järjestetään mainitsemanasi ajankohtana 16.5.2022 Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. kerros) ja erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Ohessa linkki tapahtumaan Turun kaupungin verkkosivuilla. Tervetuloa mukaan!
Miten meitä huijataan? – Ajankohtaiset netti- ja puhelinhuijaukset | Turku.fi (2.5.22)
Lehtisen arvio Ilkka Niiniluodon kirjasta Tekniikan filosofia on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa 5/2021.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1123854
Hei!
Kahta sanaa, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen kohdalla, kutsutaan minimipariksi.
Riimipariksi kutsutaan kahta, keskenään rimmaavaa sanaa.
Lähteet: Karlsson: Yleinen kielitiede (https://keski.finna.fi/Record/keski.147946)
Kielitoimiston sanakirja
Valitettavasti kirjaston teoksista en onnistu löytämään vastausta tälle erikoiselle ilmiölle. Verkossa on muutama luontoasioihin erikoistunut sivu, josta ehkä olisi apua:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/kasvit
Voisiko olla kyseessä Marja-Leena Nikander - Aili Jantunen, Ruotsin kielioppi, https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.6193? Kansikuva löytyy esim. Goodreadsista, https://www.goodreads.com/book/show/30225496-ruotsin-kielioppi. Toinen vaihtoehto voisi olla Ossi Lahti - Eino Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
Finna-hakupalvelun mukaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on turkmeeninkielisiä Raamattuja.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=raamattu&type=AllFields&filter%…
Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit tiedustella mahdollisuutta tilata aineistoa lainaan oman kotipaikkakuntasi kaukopalvelun kautta.
