Kyseiset sanat ovat Eila Kivikk'ahon runosta nimeltä Kaupunkikuva, joka on alun perin ilmestynyt runokokoelmassa Niityltä pois (1951).
Sen lisäksi runo sisältyy ainakin Kivikk'ahon teoksiin Kootut runot (1975) sekä Kootut runot. Runot ja lyriikan suomennoksia 1942 - 1998, kolmas, laajennettu painos (1998).
Mainittuja teoksia on saatavana Helmet-kirjastoista.
Ruotsalaisesta Marabou-tuotemerkistä ei valitettavasti löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. Vuonna 1916 perustettu Marabou on nykyään monikansallisen Mondelez Internation -yrityksen tuotemerkki. Jonkin verran perustietoja löytyy Maraboun suomenkielisiltä verkkosivuilta. MTV Uutiset on myös julkaissut verkkosivuillaan Marabou-suklaata käsittelevän jutun. Tietoa saattaa mahdollisesti löytyä myös suklaan historiaa käsittelevistä kirjoista. Esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy Sophie D. Coen ja Michael D. Coen teos Suklaan historia (2005).
Lähteitä
Coe, Sophie D. & Coe, Michael D.: Suklaan historia. Suom. Auri Paajanen. Sitruuna, Kerava 2005.
Maraboun verkkosivut. Marabou Tänään. https://www.marabou.fi/maraboun-...
Muistelmiensa ilmestymisen aikoihin Ahde oli esittelemässä kirjaansa Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa, ja tilaisuudessa häntä haastatellut professori Seppo Hentilä kommentoi kirjan nimeä näin: "-- sähköä tässä miehessä ja sähinää on ikävuosien karttumisesta huolimatta vielä aivan yllin kyllin, että sähkömies sopii noin symboliseksi titteliksi hänelle vieläkin". (Hentilän Sähkömies-otsikkoa koskevat pohdiskelut kokonaisuudessaan oheisen nauhoituksen kohdassa 4:52–5:42).
Nauhoite: Matti Ahde – Sähkömies – Työväenliikkeen kirjasto (tyovaenperinne.fi)
Kysymyksessä on ilmeisesti sarja Lentoturmatutkinta (Air Crash Investigation) ja sen yhdeksännen tuotantokauden jakso "Kohde tuhottu" ("Target Is Destroyed"). Jakso on nähtävissä tällä hetkellä YouTubessa.
Lähde:
"Target Is Destroyed" (IMDB)
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Kyseessä lienee Milja Kauniston historiallinen romaanitrilogia Synnintekijä (Gummerus 2013); Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).
Kirjassa Synnintekijä Olavi Maununpoika (Turun piispan Maunu Tavastin ottopoika) lähtee 1425 Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siellä hän kohtaa Miracle de Servieresin, mieheksi pukeutuneen naispuolisen opiskelijan. Trilogia seuraa heidän elämäänsä ja seikkailujaan.
Valitettavasti en löytänyt tietoa nimimerkkiä "Tapsi" käyttäneestä henkilöstä Maija Hirvosen "Salanimet ja nimimerkit" (BJT Kirjastopalvelu, 2000), E.J. Ellilän "Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä" (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1966) tai Suomen sanomalehtimiesten liiton "Luettelo Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä käytössä olevista nimimerkeistä" (1945) -kirjoista.
Tein myös tietokanta- ja Google-hakuja, mutta en löytänyt lisätietoa asiasta. Asiaa voisi tiedustella Suomen Kuvalehden toimituksesta, mutta jos nimimerkkiä ei ole koskaan paljastettu, sen selvittäminen voi olla vaikeaa ilman yhteyttä tuona aikana lehdessä työskennelleisiin henkilöihin.
Kokonaista kirjaa en oikein onnistunut Eiffel-tornista suomeksi löytämään käytettävissäni olevista tietokannoista.
Eiffel-tornin rakentamista sivutaan joissakin yleisemmissä historian suuria rakennushankkeita käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi Nigel Hawkesin teoksessa Maailman suuret rakennelmat (Otava, 1993). Englanniksi taas pelkästään Eiffel-torniin keskittyviä kirjoja löytyy enemmän.
Suomenkielisiä artikkeleita taas aiheesta on vuosien varrella julkaistu useissakin eri lehdissä ja julkaisuissa, näiden viitetietoja voit selata esimerkiksi Finna.fi-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eiffelin+torni&type=AllFiel…
Myös historia.netissä on tietoa aiheesta:
https://historianet.fi/tekniikka/...
Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Anhavan ja Kilven asemesta tarjoan Kyllikki Villaa, kokoelman Ei, ei matkavakuutusta minulle runoa Maneesissa (nimi sisällysluettelosta): siinä vertautuvat esteradalla toisiinsa "nuoret tuliset" ja "vanha kokenut tamma".
Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
Tänä syksynä Helsingissä on ollut kielikahviloita seuraavissa kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Keskustakirjasto Oodi, Lauttasaari, Malmi, Malminkartano, Oulunkylä, Pasila, Pitäjänmäki, Töölö, Viikki ja Vuosaari. Viimeistään tällä viikolla pidetään syksyn viimeiset kielikahvilat ennen joulutaukoa. Osa kirjastoista on saattanut jo ilmoittaa Helmet-verkkokirjastossa kevään aikataulun, mutta kaikki eivät sitä ole vielä tehneet. Uskallan siis sanoa, että kielikahviloita on tulossa enemmän kuin tällä hetkellä Helmet-sivuilla näkyy.
Presidentinvaaleissa voi äänestää ennakkoon monissa Helmet-alueen kirjastoissa ennakkoäänestysaikana 17.-23.1.2024. Helmet-sivuilta löytyy tämä tiedote, johon on listattu kaikki ennakkoäänestyspaikkana toimivat Helmet-kirjastot. Sivulla on myös linkki Vaalit.fi -sivun luetteloon kaikista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista.
Helmet: Äänestä ennakkoon kirjastossa
Mitään tietoa sellaisista aikeista ei ole. Ainakin rajavalvonnassa Euroopan unioni on suhtautunut kielteisesti ääniaseen käyttöön sen jälkeen kun Kreikan raportoitiin turvautuneen tähän keinoon Kreikan ja Turkin rajalla.
https://www.euronews.com/my-europe/2021/06/03/eu-alarmed-by-greece-s-us…
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4niase
Helsingin Sanomat 7.10.1972. uutisoi, että hotelli Borealis lopettaa seuraavan vuoden - eli vuoden 1973 - toukokuussa. Syyksi ilmoitettiin hotellin liian pieni koko. Samoin Wikipediasta löytyvä luettelo Suomen hotelleista kertoo, että Borealis on toiminut vuosivälillä 1969-1973: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_hotelleista
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Muistellut säkeet ovat Mirjami Lähteenkorvan runosta Kaadettu raita, joka alun perin ilmestyi hänen viimeiseksi jääneessä kokoelmassaan Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968).
