Auli Eho on kirjoittanut kolme historiallista romaania: Kohtaamme Mattilassa (2011, Anna Olsoni (2016) ja Kuninkaan Gustafva (2019). Lisäksi Eholta on ilmestynyt kaksi tietokirjaa: Perttilä, talo kylän laidalla : "Montaa lajii ku Pertlan pöksyis" (2011) ja Postlarista Rientolaan (2021) sekä Kotitalousopettajienliiton historiikki Sata vuotta vaikuttamista ja yhteistyötä : Kotitalousopettajien liitto - Hushållslärarnas förbund ry 100 vuotta 1918-2018 (2018).
Auli Ehon teokset historiikkia lukuunottamatta ovat lainattavissa kirjastoalueesi kokoelmista.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22eho+auli%22&type=AllF…
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eho%20auli
Tarkkoja keskivertoarvoja tuntuu olevan vaikea määritellä, koska mittaus on hankalaa ja koska luustolihasten massa vaihtelee paljon iän myötä ja riippuu myös esimerkiksi ihmisen pituudesta ja painosta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 468:n eri-ikäisen ja -painoisen miehen ja naisen joukkoa ja lihasmassa määriteltiin magneettikuvauksen avustuksella. Tulosten mukaan miehen luustolihakset painoivat keskimäärin noin 33 kilogrammaa ja muodostivat noin 38,4 prosenttia miehen kokonaispainosta.
Tässäkin tutkimuksessa todetaan, että tutkimustietoa luustolihasmassan määrästä ja jakaumasta on vähän. Täten luotettavaa tietoa siitä, mitä pidetään terveellisenä määränä ei näytä olevan. Löytyy erilaisia taulukoita normaaleista määristä...
Elias Salmisen teos Suomen panssarisota (2016) on OUTI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata sen lähikirjastoosi varaamalla kirjan verkkokirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1703138
Reino Lehväslaiho on kirjoittanut romaanin nimeltä Panssarisotaa 1941-1944 https://outi.finna.fi/Record/outi.577272, mutta se on kaunokirjallinen teos.
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Pasi ja Mysiini -yhtye julkaisi v. 1983 singlen, jonka A-puolella on Pasi Raappanan säveltämä ja sanoittama Marokko. Kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Sanat voi kirjoittaa ylös kuuntelemalla esim. Youtubesta.
Lähteet:
Haku Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta
Fenno - suomalaiset äänitteet https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Juoni kuulostaa vahvasti kirjalta Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin (Ernest et Célestine ont perdu Simeon, Gabrielle Vincent 1981). Ninni ja Nestori -animaatio on kuitenkin paljon uudempi, eikä Simeon on kadonnut! -jakso noudata kirjan juonta kuin päällisin puolin. Uusi Ninni ja Nestori -animaatio ei myöskään ole nukkeanimaatio.
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
Asiaa voisi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta, jos siirtola on kuulunut Helsingin kaupungille. Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Linkki Kaupunginarkistoon
Varmaa vastausta kumpaankaan kirjaan en valitettavasti löytänyt. Kuvaukseen sopiva kanatarina voisi olla Kana kot - kun taivas putosi, mutta ainakin Disneyn kirjan kuvitus ei vastaa muistikuviasi. Kana kot -tarinassa kana luulee, että taivas putoaa päähän ja lähtee kertomaan siitä kaikille. Toinen kanatarina, jossa kuljetaan on kansanruno Kukon ja kanan saunamatka, jossa kukko ja kana lähtevät hakemaan vettä saunaan. Runosta on useita muunnelmia, joissa joka tapauksessa lähdetään jotain etsimään.
Kuvituksen puolesta kanatarinaan voisi sopia Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Kana Karoliina, mutta siinä taas tarina on kansansatu, jossa kana löytää vehnänjyvän, kylvää sen, korjaa sadon ja leipoo leivän. Tarina ei siis sovi...
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
Mainitsemasi kansanlaulu on nimeltään "Minun kultani kaunis on" tai toiselta nimeltään "Kullan ylistys".Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Finnasta löysin tiedon, että Hjalmar Frey lauloi kyseisen kappaleen vuonna 1903 fonografilla soitettavalle äänilevylle. Se näyttäisi löytyvän digitoituna SKS:n Kansalliskirjastosta.Minun kultani kaunis on SKS:n Finnan sivuilla
Vesisateen ja tuulen yhteys johtuu pohjimmiltaan siitä, että molemmat ilmiöt liittyvät ilmavirtoihin. Tuuli syntyy ilman virtaamisesta korkeapainealueilta matalapainealueille, kun taas sadepilvet syntyvät ilman pystysuuntaisista virtauksista. Näillä ilmavirroilla on keskinäisiä yhteyksiä, mikä selittää, miksi sateen yhteydessä usein tuulee.Aiheesta voi lukea lisää:Britt, Robert Roy (13.10.2005): Weather 101: All About Wind and Rain. Live Science. https://www.livescience.com/407-weather-101-wind-rain.htmlPaasonen, Seija (2001): Sää.
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki...
Kyllä vaan: Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla järjestetään Asianajajapäivystyksiä syyskuusta joulukuuhun kerran kuussa aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 17-19. Tarkemmat tiedot löytyvät Keski-verkkokirjaston tapahtumista: https://keski.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=100373b5-cb5d-4901-8973-d3bdaa26c5aa sekä Facebookista: https://www.facebook.com/events/302373642841409. Päivystykset ovat hyvin suosittuja ja voi olla, että kaikkia asiakkaita ei pystytä ottamaan vastaan päivystysajan puitteissa.
Kuntaliiton Liikennemerkkien käyttö kaduilla -ohjeessa kerrotaan, että kieltomerkki C17 "Kielletty ajosuunta" voidaan näkyvyyden lisäämiseksi sivusuunnassa tehdä lieriömäiseksi.Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2147-liikennemerkkien-kaytto-…
Kirjasampo on mitä mainioin paikka löytää suomenkielista ja suomennettua kaunokirjallisuutta ympäri maailmaa. Kirjasammon hakuun voi syöttää erilaisia asiasanoja ja löytää niiden avulla yksittäisiä teoksia. Palvelussa on myös runsaasti erilaisia temaattisia kirjahyllyjä, joista voi löytää sopivaa luettavaa. Seuraavista kirjahyllyistä löytyy useita naiskirjailijoiden teoksia Suomesta ja ulkomailta.Käännöskirjallisuutta englannin kielialueen ulkopuolelta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/14225Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1742?language=fi1970-luvun feministinen kirjallisuus Pohjoismaissa https://www.kirjasampo.fi/fi/node/12723Lukemalla maailman ympärihttps://www.kirjasampo.fi/fi/node...
Olisikohan kyseessä Sankari-Porsaan uljas urotyö (Yrjö Ruutu 1953)? Ks. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au53ae5f88-67e8-4909-8eb7-3d26223c36e4
22.5.1862 syntynyt Karl Ferdinand Ahlqvist oli Uudenkirkon (T.l.) nimismiehenä vuosina 1921–26. Hän aloitti virassa toukokuussa 1921, kun maaherra "tehdystä anomuksesta" siirsi hänet Köyliöstä Uudenkirkon nimismiehen virkaan ja "viimeksimainitun piirin nimismiehen Jesiel Abram Aunion nimismieheksi Köyliön piiriin". Hänen seuraajakseen nimitettiin elokuussa 1926 Uno Waldemar Spoof. Spoofin lisäksi virkaa hakivat nimismies A. K. Karppinen Kauhavalta, varatuomari Santeri Pimentola Raippaluodosta, Tyko Havas Leppävirroilta, Berndt Stenberg Taivassalosta, Lenni Pirjola Virolahdelta, varatuomari N. J. Luukkala ja hovioikeuden auskultantti U. M. Lehmus sekä "kaksi henkilöä, jotka eivät halua nimeään sanomalehtiin". Kunnallisneuvosmiehenä Ahlqvist...
