Kysymäsi aapinen on nimeltään Lasten oma aapinen. Tekijät ovat Somerkivi, Tynell ja Airola.
O-kirjain sivun tekstit menevät näin :
Ollin laiva
Laivan nimi on Oiva.
Oiva on Ollin laiva.
Teksti menee näin kirjan 5. painoksessa, joka on ilmestynyt 1962.
Monet ompelukoneliikkeet tarjoavat opastusta uuden koneen hankkijalle.
Jos se ei onnistunut, voisit katsoa, onko työväenopistossa kurssia ompelukoneen käytöstä. https://ilmonet.fi/?lang=fi
Jos olet yli 65 seniori, voit turvautua keikkaapuun. Sieltä saattaa löytyä ompeluosaajia. https://www.uusimaalaiset.fi/toiminta/keikka-apu-yli-65-vuotiaille-kotihoidon-asiakkaille/
Kenties myös Kässämartat voisivat auttaa. https://www.martat.fi/martat/tutustu-toimintaamme/vapaaehtoistoiminta/kassamartat/
Töölön kirjaston verstaassa voit tutustua Singerin käyttöön. Jos haluat opastusta, kannattaa soittaa ja varata aika. Varaamo Töölön kirjasto
Helsingistä löytyy myös yksityisiä opastajia esim. Verstas 247 https://www....
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenterin mukaan hernekeittotorstai on vanha perinne. Keskiajalla katolisen kirkon tapoihin kuului paastota perjantaisin. Sen vuoksi torstaisin syötiin täyttävää ruokaa, kuten hernerokkaa tai papusoppaa. Hernekeitto liittyy myös laskiaisen ruokaperinteisiin.
Laskiainen | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Juhlakalenteri (finlit.fi)
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
Valitettavasti varauspäivä ei näy enää Helmet omissa tiedoissa eikä Taskukirjastossa.
Varauspäivän näkee kuitenkin virkailijoiden järjestelmästä. Voit tarkistaa sen kirjastokortilla lähikirjastosi tiskiltä asiakaspalveluaikaan.
Asiaa voisi tiedustella laittamalla palautetta Vaasan kaupungille https://feedback.vaasa.fi/eFeedback. Uimarannat kuuluvat Viheralueet ja puistot -osioon https://feedback.vaasa.fi/eFeedback/fi/Feedback/2-Viheralueet%20ja%20pu…;
Puutarhamansikka on amerikkalaista alkuperää, sillä se on kehitetty risteyttämällä viriginianmansikka (Fragaria virginiana) ja chilenmansikka (Fragaria chiloënsis). Ahomansikka (Fragaria vesca) kuuluu samaan kasvisukuun.
LuontoPortti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka
Taipalsaaren kirjaston sivuilla tai Kirjastohakemistossa ei mainita mahdollisuudesta lainata moottorisahaa. Epäilen, että missään Suomen kirjastossa ei ole lainattavaa moottorisahaa.
Oli ainakin 1960-luvulla. Helsingin Sanomien arkistohaulla löytyy vuosilta 1965 ja 1966 Vehon mainoksia, joissa liikkeen osoitteeksi kerrotaan Helsinginkatu 30, Urheilutaloa vastapäätä.
Mikään löytämistämme juhannukseen sijoittuvista kirjoista ei muistuttanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa vielä käydä Kirjasammon listaa läpi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mikäli olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et valitettavasti voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
TEKIJÄ Tanninen, Seppo-Juhannus, kirjoittaja
TEOS Krunoja : runoja ja kuvarunoja / Seppo-Juhannus Tanninen
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977
ULKOASU 68 sivua : kuvitettu ; 21 x 18 cm
Tässä runokirjassa on paljon krunoja.
Kyseessä on varmaan Toini vuoriston kirjoittama Pyppelis-Pyppelis 507:s: Satu kiiltomatokokardista vuodelta 1958.
Löytyy myös Piki-verkkokirjastosta:
https://piki.finna.fi/Record/piki.7259
Auli Eho on kirjoittanut kolme historiallista romaania: Kohtaamme Mattilassa (2011, Anna Olsoni (2016) ja Kuninkaan Gustafva (2019). Lisäksi Eholta on ilmestynyt kaksi tietokirjaa: Perttilä, talo kylän laidalla : "Montaa lajii ku Pertlan pöksyis" (2011) ja Postlarista Rientolaan (2021) sekä Kotitalousopettajienliiton historiikki Sata vuotta vaikuttamista ja yhteistyötä : Kotitalousopettajien liitto - Hushållslärarnas förbund ry 100 vuotta 1918-2018 (2018).
Auli Ehon teokset historiikkia lukuunottamatta ovat lainattavissa kirjastoalueesi kokoelmista.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22eho+auli%22&type=AllF…
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eho%20auli
Tarkkoja keskivertoarvoja tuntuu olevan vaikea määritellä, koska mittaus on hankalaa ja koska luustolihasten massa vaihtelee paljon iän myötä ja riippuu myös esimerkiksi ihmisen pituudesta ja painosta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 468:n eri-ikäisen ja -painoisen miehen ja naisen joukkoa ja lihasmassa määriteltiin magneettikuvauksen avustuksella. Tulosten mukaan miehen luustolihakset painoivat keskimäärin noin 33 kilogrammaa ja muodostivat noin 38,4 prosenttia miehen kokonaispainosta.
Tässäkin tutkimuksessa todetaan, että tutkimustietoa luustolihasmassan määrästä ja jakaumasta on vähän. Täten luotettavaa tietoa siitä, mitä pidetään terveellisenä määränä ei näytä olevan. Löytyy erilaisia taulukoita normaaleista määristä...
Elias Salmisen teos Suomen panssarisota (2016) on OUTI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata sen lähikirjastoosi varaamalla kirjan verkkokirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1703138
Reino Lehväslaiho on kirjoittanut romaanin nimeltä Panssarisotaa 1941-1944 https://outi.finna.fi/Record/outi.577272, mutta se on kaunokirjallinen teos.
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Pasi ja Mysiini -yhtye julkaisi v. 1983 singlen, jonka A-puolella on Pasi Raappanan säveltämä ja sanoittama Marokko. Kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Sanat voi kirjoittaa ylös kuuntelemalla esim. Youtubesta.
Lähteet:
Haku Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta
Fenno - suomalaiset äänitteet https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
