Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on ensitietojen mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.
Kirkes-finnasta on mahdollista löytää tällainen tuloslista. Kirjoita ensiksi hakukenttään "84.2" lainausmerkkien kanssa ja paina suurennuslasin kuvaa. Tämä luokka tarkoittaa suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Tämän jälkeen ruudun oikeassa reunassa on erilaisia valikoita otsikon "Rajaa hakua" alla. Rajaa ensiksi kaikki teokset kirjoihin valikosta "aineistotyyppi" ja tämän jälkeen valitse "japani" valikosta "alkuteoksen kieli". Tällä hetkellä Kirkes-kirjastoista löytyy 99 kaunokirjallista teosta, jotka on käännetty japanista suomeksi. Tässä myös linkki valmiiseen listaan: https://kirkes.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=original_lng_str_mv%3A%22jpn%22&filter%5B%5D=language%3A%...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivuston mukaan Siinä näkijä missä tekijä on käännetty ainoastaan ruotsiksi (Kommer upp i tö, 1974). Englannin kielellä Salamaa löytyy novellivalikoimasta Finnish short stories (1982), joka sisältää käännöksen novellista Juopot (The drunkards).
En löytänyt kuin yhden opinnäytteen, jossa on värit-asiasana. Se löytyi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastosta ja on ranskankielinen
Shadows in paradise de Aki Kaurismäki : un film, un style
Tekijä: Kyösola, Satu
Julkaisuvuosi: 1993
Kieli: Ranska
Aineistolaji: Kirja
Kirjaston kaikki Aki Kaurismäkeä koskevat teokset, teokset, joita on kuvattu sanalla estetiikka.
Kavin kirjastosta voisi saada ehkä tarkempia tietoja, mutta he ovat valitettavasti suljettuna muuton vuoksi ensi vuoden alkuun asti, https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/. Yleisten kirjastojen kokolemista en löytänyt tällaista tutkimusta. Aki Kaurismäki -aiheiset teokset Finna.fi:ssä.
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Voisikohan kyseessä olla Timo Turusen laulama "Pieni ystäväin" vuodelta 1991?Laulussa lauletaan mm. näin: "Sä oot mun pieni rakas ystäväin,juosta kanssas mä sain lailla tuulen.Niin lämmin tunne herää sisälläin,kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen."Kappale on sen verran vanha, että meillä Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole siihen liittyvää materiaalia. Kappale on kuunneltavissa esim. YouTubessa.
Kannattaa aloittaa etsiminen Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -verkkosivulta: https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartatEri tyyppisten karttojen luettelot ovat ladattavissa excel-tiedostoina. Excel-taulukoissa aineistoa voi suodattaa esimerkiksi kartoitus- tai julkaisuvuoden mukaan. Kaikkia karttoja ei ole digitoituna saatavissa suoraan ruudulle, mutta linkit digitoituinin karttoihin löytyvät taulukoista.Myös Finna.fi-hakupalvelun kautta voi etsiä karttoja, joiden alue on Suomi / Ruotsi / Venäjä, eri ajanjaksoilta. Finnassa voi myös rajata aineistoa vuosilukujen mukaan. Digitoituihin, vapaasti saatavana oleviin aineistoihin on linkit luettelotiedoissa.
E-kirjojen jakelija Project Gutenberg toimii Yhdysvaltain tekijänoikeuslain puitteissa. Tämä poikkeaa monin tavoin Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä. Suomen tekijänoikeuslain luvun 4, pykälän 43 perusteella esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen suoja-aika päättyy, kun kirjailijan ja mahdollisen kääntäjän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Project Gutenberg -sivustolla on myös aineistoa, joka ei siten täytä näitä ehtoja. Käyttäjän on itse tarkistettava esimerkiksi kirjailijan ja muiden tekijöiden kuolinajat, mikäli haluaa käyttää näitä aineistoja. Gutenberg-sivustolla kehotetaankin tarkistamaan tekijänoikeusäädökset maakohtaisesti.Tässä tapauksessa Zachris (Zacharias) Topeliuksen (1818-1898) ja suomentaja Theodolinda Hahnssonin (1838-1919)...
Helmet-kirjastojen askartelutapahtumat löytyvät Helmet-palvelusivustolta valikosta Tapahtumat. Kirjoita Tapahtuman nimi tai paikka -laatikkoon sana askartelu, niin saat lista tulevista askartelutapahtumista. Voit toki rajata hakua vielä lastentapahtumiin.https://helmet.finna.fi/Content/tapahtumathttps://helmet.finna.fi/
Korkein Saksassa toisen maailmansodan aikana myönnetty kunniamerkki oli rautaristin suurristi (Großkreuz des Eisernen Kreuzes), joka myönnettiin ainoastaan marsalkka Hermann Göringille 19.7.1940.Kirjallisuutta:Brinkmann, J. (1976). Orden und Ehrenzeichen des Dritten Reiches. J. Brinkmann.Littlejohn, D., Dodkins, C. M. (1969). Orders, decorations, medals and badges of the Third Reich: (including the free city of Danzig). R. James Bender Publishing.Sawicki, J. A. (1958). Nazi decorations and medals, 1933-1945. L. L. Babin.Kuva merkistä ja lisätietoja saksankielisessä Wikipediassa:https://de.wikipedia.org/wiki/Gro%C3%9Fkreuz_des_Eisernen_Kreuzes
Kuvataiteilijamatrikkelia ja signeerausta vertailemalla sanoisin, että kyseessä voisi olla Nils Wikbergin signeeraus. Vuosiluvutkin täsmäävät, sillä hän on elänyt vuosina 1907-1971.Lähde: Kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Kuuntelin ruotsinkielisen sivuston luentaa Mikkeli.fi sivuilla. Tekoäly lukee siellä suomalaisittain St Mishel (jos oikein kuulin) Linkki Mikkelin ruotsinkielisille sivuille.Kotimaisten kielten keskus ohjeistaa lausumaan Sant mi'ckel. Linkki Kaino.kotus.fi -sivulle.Kysyin myös St Michel -ravitapahtuman mielipidettä ja hekin olivat Sant Michelin kannalla. Tosin tapahtuman toinen pääkieli näyttää olevan englanti. Ravien nimeä lausutaan kuulemma monella eri tapaa, koska tapahtuma on kansainvälinen. Linkki tapahtuman sivulle.Lausumistapa näyttää nojaavan englanninkielen suuntaan, mutta ruotsalainen tapa lausua ruotsinkielinen paikannimi on tietenkin aina oikein.
Jatko-osat näyttävät valitettavasti kadonneen (tai tilausta ei ole voitu toimittaa.)
Yritämme toki hankkia kokonaisia sarjoja, mutta aina emme siinä onnistu. Voi olla, ettemme huomaa sarjan uusinta osaa tilausta tehdessämme tai emme huomaa viimeisen kappaleen katoamista.
Jos kirjan julkaisemisesta on jonkin verran aikaa, saattaa painos olla loppu. Joudumme odottelemaan uutta painosta.
Onneksi Mary E. Pearsonin kirja on aika uusi. Emme vain ole huomanneet, että ainut kappale on kadonnut. Siitä kannattaa tehdä hankintaehdotus. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Joskun myös kirjan ilmestyminen lykkäytyy tai jostain syystä sopimustoimittajamme ei ole saanut kirjaa listoilleen. Amanda Foodyn kirja saattaa olla...
Kiinteistöliiton sivuilla on Maria Kulomäen artikkeli Väärin perityistä vastikkeita https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/vaarinperitynvastikkeenpalautus/Hän kertoo artikkelissa: "Mahdollisten palautustilanteiden ja lisävastikkeiden perimisen varalta asunto-osakeyhtiölaissa ei ole olemassa nimenomaisia menettelytapasäännöksiä. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan yhtiö voi periä lisävastiketta vain perimishetken osakkeenomistajalta ja palauttaa liikaa maksettua vastiketta vain maksuhetkellä osakkeenomistajana olevalle taholle." Kuulostaa hieman monimutkaiselta. Kannattaa tarkistaa myös Finlex ja asunto-osakeyhtiölaki.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599Riitatapauksissa kannattaa kysyä neuvoa...
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Saat samalla uuden kirjastokortin. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://www.laukaa.fi/asukkaat/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjast…
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007)
Realistista fictiota on melkoisen paljon aikuisten kaunokirjallisuudessa. Helpoiten sitä löytää hakusanoilla omaelämäkerrallisuus ja kaunokirjallisuus, sekä raajaamalla kokoelman, kielen ja materiaalin mukaan. Silloin mukaan tulevat esim. Ove Knausgardin Taisteluni-sarja, Antti Holman Kaikki elämästäni ja Eduard Louisin Väkivallan historia.https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Toinen vaihtoehto on hakea sanoilla Arkielämä ja kaunokirjallisuus. Silloin mukaan tulee myös viihdekirjallisuutta, jossa saattaa olla onnellisia loppuja. Muunkinlaisia toki mahtuu mukaan esim. Tommi Kinnusen Pintti, Jonas Hasse Khemerin Isän säännöt sekä Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2372292__Sd%...
