Tuota sarjaa on kuvattu Pohjois-Englannissa Yorkshiren kreivikunnassa, josta löytyy helposti paljon tietoa netistä. Ohessa vain pari esimerkkiä, googlaamalla löytyy helposti lisää:
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g186343-Activities-North_Yorkshire_England.html
https://fi.topworldtraveling.com/articles/travel-guides/15-best-things-to-do-in-hawes-north-yorkshire-england.html
https://www.google.com/search?q=yorshire+landskape&tbm=isch&ved=2ahUKEw…
Suomessa aloitettiin pari vuotta sitten Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari-hanke. Siinä tutkittiin jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. Levät sitovat jätevedessä olevia ravinteita ja kun levät kerätään talteen, saadaan myös vedessä olevia ravinteita pois. https://yle.fi/uutiset/3-11174385
Lannoitustehossa päästiin parhaimmillaan noin puoleen väkilannoitteen tehosta. Levälannoitteet lisäsivät kasvua, mutta leviin sitoutuneet ravinteet liukenivat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2020/05/LOPPURAPORTTI…
Leväbiomassan lannoitusvaikutuksia tutkittiin myös Hämeen ammattikorkeakoulussa....
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Metrovaunut ovat vaihtelevan levyisiä. Niiden leveys riippuu tietysti kiskojen ja tunnelien leveydestä.
Helsingin metro on leveäraiteinen rautatie, jonka raideleveys on 1522 mm. HSL metroliikenne ja sillä liikennöivät vaunut ovat 3,2 m levyisiä HSL
Britannisassa, etenkin Lontoon metrossa, raideleveys vaihtelee, koska metro on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja raidestandardit ovat ehtineet muuttua.
1,435 mm (4 ft 8+1⁄2 in) standard gauge (1863–pres.)
7 ft (2,134 mm) Brunel gauge (1863–1869) Vaunutkin ovat kapeassa käytävässä kapeampia 2.92 m Wikipedia
Vuoden 1984 äidinkielen ylioppilastehtävät (1. ainekoe 19.3.1984/ 2. ainekoe 26.3.1984) löytyvät teoksesta Ylioppilasaineita 1984. (SKS 1984). Kirja löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta voit sen varata omaan lähikirjastoosi lähempää tarkastelua varten. Vuonna 1984 on aiheina on pyydetty pohtimaan mm. uskontoa; kirjallisuuden tulevaisuudenutopioita tai vaikkapa keskiajan kaupunkia elinympäristönä unohtamatta aina yhtä kiinnostavaa aihetta kuin "iltapäivälehtien kohumaailma". Ajankohtaisina aiheina mm. työmarkkinakevään 1984 näkymät sekä niinkin hauska aihe kuin nykyaikaisen hiihtäjän varusteet. Aiheita on kahdelle päivälle niin monta, ettei niitä ole mielekästä tähän alle listata.
Lähde : Ylioppilasaineita. 1984...
Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Ainakin Power-Docks-niminen yritys on kehitellyt venelaitureita, joissa aurinkopaneelit on rakennettu osaksi laituria. Suurin osa näiden laitureiden yläpinnoista on aurinkopaneelia.
https://plugboats.com/solar-docks-have-batteries-included/
https://www.power-docks.com/power-docks
Tuo dekkarikerho oli tosiaan ainoa, joka reippaasti tunnustaa keskittyvänsä vain yhteen aiheeseen.
Varmasti muitakin kerhoja saattaa olla, mutta ne eivät löydy kovin helposti netistä.
Kenties lukupiirit voivat ilmoittautua tämän vastauksen kommenteissa?
Kannattaa myös harkita oman lukupiirin perustamista. Siihen on tarjolla myös kirjallisuutta esim.
Lukupiiri : kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika / Kirsi Ranin,
Lukupiirikirja / toim. Johanna Matero, Ritva Hapuli & Nina Koskivaara tai
Hoitava lukeminen : teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön / Päivi Kosonen & Juhani Ihanus (toim.). Helmet.fi
Kirjastot ottavat riemumielin uusia lukupiirejä tiloihinsa. Kysy rohkeasti! https...
Pohjoisen evakkoja mm. Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta sijoitettiin Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Esimerkiksi sallalaisia sijoitettiin kahdeksaan lääniin ja 55 eri pitäjään. Suurin osa sallalaisista evakuoitiin kuitenkin Keski-Pohjanmaan kuntiin.
Lapin evakkojen lisäksi Suomen piti sijoittaa 400 000 Karjalan evakkoa. Suomi pyysi Ruotsilta apua ja otti vastaan yli 56 000 Lapin siviiliä.
Tarkempaa tietoa: Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta (2004)
Digitaalisessa Helsingin Sanomissa on lehdet vain vuoteen 2013 asti. Kaukolainaamalla voisi vanhempaa lehtiaineistoa saada mm. mikrofilmattuna käyttöön Helmet-kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi jättää lähimmän kirjaston kaukopalveluun. Kauklainaus on valitettavasti maksullinen palvelu.
Esimerkiksi Pasilan kirjaston toisen kerroksen lehtialueella on Helsingin kaupunginkirjaston laajin lehtikokoelma sekä suuri määrä asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Mikrofilmeinä tai kansiin sidottuina on saatavilla valtava määrä vanhempia lehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen.
Tiedustelut tietopalvelu.pasila@...
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin...
Yleiskatsauksen Nurmijärven muinaisaikaan voit saada ainakin Nurmijärven pitäjän historian I osasta, v. 2003 painoksesta, johon on lisätty artikkeli varhaishistoriasta. Museoviraston sivuilla on luettavissa Seppä, Nurmijärven arkeologinen inventointi, 2006. Nurmijärven kirjaston kotiseutukokoelmaan on sijoitettu Vuoristo, Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä 15.-19.10.2007. Nurmijärven kunnan museon kotisivuilta on linkki mobiilioppaaseen Luonto ja historia lähellämme. Sen kautta pääsee tutustumaan kolmeen jääkauden aikaiseen luonnonmuodostumaan ja kolmeen kivikautiseen kohteeseen.
Linkit:
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/17098-Nurmijarven_…
https://www.nurmijarvi....
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Kirjastokortille kertyneet maksut eivät estä palauttamista. Jos maksuja on kertynyt 30 euroa tai enemmän, lainaaminen tai varaaminen ei ole enää mahdollista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Aiheesta on kirjoitettu melko vähän tietokirjoja lapsille, mutta asiaa voisi pystyä valottamaan näillä teoksilla:
Suikkanen, Hanna: Piilovoimia (2022)
Teoksen takakansitekstistä katkelma:
"Piilovoimia on alakouluikäisille lapsille ja heidän lähiverkostolleen suunnattu taitoharjoitteluun painottuva adhd-opas. Kirjan avulla voi käsitellä adhd-diagnoosin herättämiä tunteita, harjoitella keskittymisen ja rauhoittumisen taitoja sekä löytää omia voimia ja vahvuuksia.
Kirja lisää tietoa ja ymmärrystä adhd:sta ja auttaa hyväksymään sen tuomia haasteita arjessa. Kirjan tehtävät ja harjoitukset antavat käytännönläheisiä vinkkejä ja ideoita sekä kotiin, kouluun että vapaa-ajalle."
Malmi, Mia: Leijonatarinoita erityisille lapsille (2020)...
