Eeva Joenpelto kirjoitti romaanin Tulee sittenkin päivä salanimellä Eeva Autere. Teos julkaistiin vuonna 1950 Kariston kustantamana. Se on melkoinen harvinaisuus kirjastojenkin kokoelmissa. Montaakaan nidettä ei ole tallella.
Ei liene muita keinoja kuin etsiä kirjaa antikvariaattien tarjonnasta. Esimerkiksi Antikvariaatti.net -sivustolta voi hakea tiettyä kirjaa. Se on useiden antikvariaattien ja keräilyesineiden kauppiaiden yhteinen kauppapaikka. https://www.antikvariaatti.net/
Antikka.net -sivustolla on myös mahdollisuus jättää toive puutelistalle https://www.antikka.net/puutelista.asp
Muidenkin antikvariaattien verkkosivuja kanattaa tutkia. Erilaisille verkon osto-myyntipalstoille voi laittaa ilmoituksen kirjasta.
Ranskalaisen kirjailijan Yasmina Rezan näytelmää A Spanish Play (Une pièce espagnole) ei ole saatavilla kotimaisten e-kirjastojen valikoimissa https://ekirjasto.kirjastot.fi/?kirjasto=kaikki
Ranskankielinen Une pièce espagnole näyttäisi maksua vastaan löytyvän e-kirjana ranskalaisen Numilog-palveluntarjoajan sivuilta. https://www.numilog.com/Yasmina-Reza/45379.Auteur
Englanninkielisenä e-kirjana emme onnistuneet kyseistä tekstiä löytämään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Yasmina_Reza
Tietoa kehitysvammaisuudesta löydät esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kehitysvammaliitto: https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/
Verneri - verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta: https://verneri.net/yleis/
Kehitysvammaisuutta käsittelevää kirjallisuutta löytyy paljon. Voit selailla teoksia esimerkiksi Vaski-verkkokirjastossa kirjoittamalla hakukenttään sanan "kehitysvammat" tai "kehitysvammaiset". Hakutulosta voi rajata esimerkiksi kielen tai ilmestymisvuoden mukaan oikean laidan palkista (mobiiliversiossa kohdasta "rajaa hakua"). Kehityisvammaisten parissa työskenteleville ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille on suunnattu esimerkiksi teos "Vammaistyön käsikirja" (Sanoma Pro 2020) https...
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
O. E. Lampénin ja Hannes Korpi-Anttilan Aarresaari-suomennosten tekstissä lempinimeä Barbecue ei ole käännetty, mutta molemmat ovat liittäneet mukaan sitä selittävän alaviitteen: "Kokin hyväilynimi - porsaspaisti." (Lampén); "Barbecue (/baabikjuu/), tässä = 'Paistinkääntäjä', kokin lempinimi; merkitsee oik. isoa telinettä, jolla eläimen ruho paistetaan, tai myös paistettua (sian, härän) ruhoa (haitil.-esp. sana)." (Korpi-Anttila). Jukka Kemppisen suomennoksessa nimi on käännetty Paistinkääntäjäksi.
Helmet-kirjastojen Sateenkaarihyllyistä löytyy paljon sukupuoli-identiteettiä koskevia lukusuosituksia ja Kallion kirjaston tekemästä jutusta pääsee hyvin alkuun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Jutt…
Hakusanalla 'sukupuoli-identiteetti' antaa Helmetin aineistohaku runsaasti luettavaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssukupuoli-identiteetti__Or…
Kysymäsi teokset ovat keskeisiä kurssikirjoja, joita on useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Haluamaasi painovuotta tai painosta et ole maininnut. Löydät teosten ajantasaiset saatavuustiedot aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Sivun vasemmassa palkissa on ohjeet aineiston hakuun ja varaamiseen. Jos teos on lainassa, voit varata sen toimitettavaksi toisesta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastosta haluamaasi toimipisteeseen.
Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa olemassa useampiosainen kirjasarja "Suomen rintamamiehet", josta voit tulla katsomaan tietoja isoisästäsi. Tällöin sinun kuitenkin täytyisi tietää divisioona tai prikaati, jossa hän on palvellut. Muuten kirjastosta ei oikein löydy tarkempia tietoja yksittäisestä henkilöstä. Jos haluat enemmän tietoja isoisästäsi, kehotan sinua kääntymään maakunta-arkiston tai sota-arkiston puoleen ja aloittamaan tutkimukset sitä kautta. Siellä kyllä autetaan eteenpäin isoisäsi tietojen etsimisessä.
Provencen sisustustyylin,"le style provencal Francais'n", upea virtuaaliesittely löytyy Internetsivulla
http://www.maisonscouleurprovence.com/index2.htm
Tyyli on lähellä Välimeren alueen siustustyyliä, jonka yleispiirteet kerrotaan lyhyesti sivulla
http://www.inredningsportalen.se/inredningsstilar/medelhavsstil/
Internetistä Provancen asuntojen tyylipiirteitä kannattanee hakea www.google.fr -sivustolta ranskankielisillä termeillä (maisons, meubles de Provence jne.).
Sisustuskirjoja on paljon, esim.:
Coignard: Provence: style of living
Provence style: landscapes, houses, interiors, details
Lovatt-Smitt: Mediterranean living
Haig: Mediterranean style
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kokoelmista:
Walden: Living in Provence: interior...
Ilmoitus saapuneista varauksista ja erääntyneistä lainoista voi saada omaan s-postiin käymällä lähimmässä HelMet-kirjastossa. Asikkaalla tulee olla mukana henkilökohtainen kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus. Virkailija täydentää asiakkaan korttitietoihin s-postiosoitteen ja valitsee postinkuluksi s-postin.
Erääntynyt laina: ilmoitus tulee kaksi vrk ennen eräpäivää.
Myöhässä oleva aineisto: ilmoitusajot tehdään kerran vuorokaudessa ja ilmoitus tulee asiakkaalle n. vrk:n sisällä.
P.S Etkö saa kirjastolta sähköposteja?
Tarkista sähköpostisi roskapostiasetukset.
Kirjaston postia tulee osoitteista:
circadm@kirjtuo1.helmet.fi nimellä HelMet-Kirjasto
exporter@kirjtuo1.helmet.finimellä HelMet-Kirjastot
Hei!
Sinappeja on monenlaisia, Wikipediasta löytyy seuraavanlainen kuvaus
(s. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinappi ). Tomaatteja en tiedä sinapeissa käytetyn.
Helsingin kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintaehdotuksia mm. netin kautta seuraavaa reittiä:
www.lib.hel.fi > vasemmasta reunasta 'Aineisto ja tietokannat' > 'Hankintaehdotus'
Kyllä voi. Helsingin kaupunginkirjastossa se onnistuu parhaiten kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ . Oulun kaupunginkirjastossa näyttää myös olevan skanneri, http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut1.html .
Kirjastokortin saatte lähikirjastosta, henkilöllisyystodistusta kysytään, joten se pitää muistaa ottaa mukaan. Lisää tietoa löydät täältä, http://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/maksut_ja_saannot/fi_FI/kirjast… .
Kysymys on sinänsä ymmärrettävä ja perusteltu, mutta siihen on mahdotonta vastata näin yleisellä tasolla. Kun ei tiedetä, minkä ikäisistä lapsista ja nuorista puhutaan tai minkälaisia kiinnostuksen kohteita kyseisillä lapsilla ja nuorilla on, mikä tahansa vastaus on sattumanvarainen.
On aina suositeltavaa mennä tällaisen kysymyksen kanssa kirjaston henkilökunnan puheille. Silloin voidaan täsmentää kysymystä ja etsiä yhdessä mahdollisesti sopivia ideoita. Varsinkin ns. lasten- ja nuorten osastoilla on tällaisiin kysymyksiin erikoistuneita ammattilaisia, joiden apua kannattaa käyttää hyväksi.
Lähde siis käymään omassa kirjastossasi, tai jos siellä ei ole erillistä lasten- ja nuortenosastoa, lähimpään riittävän isoon kirjastoon. Olen varma,...
Kirjaa ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta. Voimme kaukolainata kirjan Itä-Suomen yliopiston kirjastosta. Kaukolainamaksu on 4 €. Kirjaa ei löydy myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Hei, isotekstiset kirjat löytyvät meidän kirjastojärjestelmästämme parhaiten hyllymerkinnän avulla, mutta tätä hyllymerkintää ei ikävä kyllä pysty ainakaan vielä hyödyntämään verkkokirjastossamme. Verkkokirjastossa voi hakea isotekstiset kirjat ja rajata tuloksia kielen ja aikuisten aineiston mukaan. Laitan sinulle kirjastojärjestelmästämme saadun listan suomenkielisistä isotekstisistä kirjoista liitteenä. Otathan yhteyttä, jos et saa liitettä avattua, laitan sen sitten sinulle toisessa muodossa.
Puhtahaksi-runo on merkitty suomennokseksi Olavi Ingmanin kirjassa Lasten laulu- ja leikkikirja (WSOY 1952). Alkuperäisen tekstin kirjoittajaa tai suomentajaa ei mainita. Hengellisiä lauluja ja virsiä: nuottipainos (Suomen lähetysseura 1964) -kirjan mukaan (s. 321) sanoittaja on Tuntemattoman saksalainen, 1888.