Ihminen itkee erityisen paljon elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta aikuiseen verrattuna lapsi itkee runsaasti tämän jälkeenkin. Keskeisenä psykologisena syynä tälle pidetään sitä, että lapsi ei ole vielä kykenevä käsittelemään tai kommunikoimaan kokemiansa epämiellyttäviä tuntemuksia muilla tavoilla. Monet tutkijat ovat myös argumentoineet, että lapsen itkulla on ollut keskeinen evolutiivinen tehtävä ihmislajin historiassa, sillä aikuisella näyttää olevan erityinen psykologinen herkkyys lapsen itkulle, mikä saa aikuisen keskittämään huomionsa itkevän lapsen hoivaamiseen.Lähteitä:Nieminen, Sanna (8.5.2024): Vauvan itkuisuus ja rauhoittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00008Campbell, John (19...
Kirjastot eivät tilastoi yksittäisten kirjailijoiden lainausta. Sanasto kerää tiedot kirjastojen lainoista lainauskorvauksien maksamista varten. Heiltä voinee tiedustella, olisiko heillä kaipaamasi tieto: Sanaston yhteystiedot. Heidän sivuiltaan löytyy myös tilasto vuoden 2023 lainatuimmista kirjoista(Sanaston sivuille viitattu 20.11.2024)
Voisikohan kyseessä olla ampiaisvieras? Tieteellinen nimi volucella pellucens. Taitaa siis olla jokin kukkakärpänen.Näyttää mielestäni ainakin hyvin samannäköiseltä kuin näissä lähteissä: https://www.otokkatieto.fi/species?id=321 https://www.naturespot.org/species/pellucid-fly https://en.wikipedia.org/wiki/Volucella_pellucens
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Muutamia suomenkielisiä aiheeseesi liittyviä teoksia:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Utrio, Kaari: Bella Donna - kaunis nainen kautta aikojen, 2005
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia, 1989
Kopisto, Sirkka: Moderni nainen, muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 voit tarkistaa edellämainittujen teosten saatavuuden ja etsiä lisää valitsemalla hakuehtoihin kaksi asiasanaa esim. kampaukset historia tai asiasanat muoti historia. Muodin historiaa koskevat teokset löytyvät hyllyluokasta 90.21.
Tähän aiheeseen...
Tieteellisten kirjastojen yhteistietokannasta Linda, http://finna.fi, löytyy asiasanoilla työhyvinvointi tai työtyyväisyys runsaasti viitteitä. Myös työaloittain, mukana mm. hoitoala, mielisairaalat, psykiatria jne.
Yleisissä kirjastoissa, kuten Turun kaupunginkirjasto, on aiheesta tietoa ainakin luokissa 36.13 (työelämä), 59.241 (työterveyshuolto) ja 69.11 (johtamisen tekniikka) tai 69.13 (henkilöstöpolitiikka).
En tarjoa käsitteiden määritelmiä valmiina, koska se riippuu siitä, mihin tarkasti ottaen haluat opinnäytetyössäsi paneutua. Esimerkiksi näkökulma asiaan on tärkeä. Toki asian yleisesti kerroit kysymyksessäsi. Sinun kannattaa käydä itseäsi lähellä olevissa kirjastoissa ja kysyä apua paikan päällä. Itse määritelmien sisällöt...
Kyseessä on varmaan seuraava kappale: Harper Valley P.T.A., alkuperäisenä esittäjänä Jeanne C. Riley.
Sanat esim. sueraalalla verkkosivulla:
http://www.oldielyrics.com/lyrics/jeannie_c_riley/harper_valley_p_t_a.h…
Valitettavasti tekstiä ei ole löytynyt. Tiedustelin sitä kirjastolaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta asia ei selvinnyt sitä kautta. Olisiko jollain lukijalla tietoa laulun sanoista?
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Erilaiset liikuntavälineet, yllätyskassit ym. löytyvät Keski-kirjastojen verkkokirjastosta aineistolajilla esine. Haun voi tehdä laajennetussa haussa: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/extended-search laittamalla aineistolajiksi esine. Hakutulosta rajataan oikean laidan rajausvalikoista.
Historiallisesta sanomalehtikirjastosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
löytyi useita naisen asemaa käsitteleviä artikkeleja esim. vuosilta 1880-1885.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=Naisten%20asema&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&startDate=1880-01-01&endDate=1885-01-01&orderBy=RELEVANCE&pages=&formats=NEWSPAPER&searchBindings=false&page=1
Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymässä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklassa todetaan "Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. " Suomen yhdenvertaisuuslaki löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Varsinaisia juridisia perusteita kannattaa kysyä oikeustieteen ammattilaisilta; oikeusministeriön viestintäyksikön s-postiosoite on viestinta.om@om.fi
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus...
Kirjaston e-aineistojen toimivuus ruudunlukuohjelmalla kannattaa kokeilla. Ellibsin ja OverDriven EPUB-muotoisen kirjan voi ladata tietokoneelle luettavaksi Adobe Digital Editions –ohjelmalla, ja se toimii useiden ruudunlukuohjelmien kanssa. Ruudunlukuohjelman pitäisi periaatteessa myös toimia kirjojen selainluvussa mutta sujuvuus saattaa kuitenkin vaihdella. Kirjojen mobiilisovelluksissa ei toimivuutta toistaiseksi ole.
Myös lehtipalveluissa toimivuus kannattaa testata. PressReader-palvelussa osa lehdistä ja niiden teksteistä on kuunneltavissa Listen-nappulaa painamalla.
Sonkajärven kirjasto vastasi Facebook kyselyyni näin: "Kyllä on ollut. Autosta on luovuttu 90-luvun puolivälin tienoilla. Auton sijaan on päätetty säilyttää Sukevan lähikirjasto, joka toimii vieläkin."
Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut...
Ihan varmaa tietoa ei löytynyt, mutta netistä löytyvän jakson lopputeksteissä on: Musiikki: Niko Sinervä, Heikki Forsström.
Viola- ja Fono-tietokannoista löytyvät tiedot kappaleeseen Lokakuun illassa, jonka esittäjä on Niko Sinervä ja säveltäjä Heikki Forsström. Voit varata Parhaat vuodet tv-sarjan dvd-levyn ja kuunnella kappaleen, mahtaisiko sanat vastata kappaleen nimeä. Jos ei, niin sitten kappaleesta ei löydy tietoa.
