Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
Tässä vielä muutama kirja näiden jo Helmet-haun ja Melindan kautta löytyneiden lisäksi:
- Lea Liinu Tajakka / Saattajat: novelleja
http://www.kiiltomato.net/lea-liinu-tajakka-saattajat/
- / Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry / Kaikki romut mitä elämästä irti lähti
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1608746
- Irma Kupiainen / Kivun kuvajainen hämärän ääriviiva : Omaisrunokirja
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AKupiainen_Irma
Kysymyksessä ei tarkemmin määritellä aikakautta tai maata, josta halutaan tietoa, joten varsinaista luetteloa aiheeseen sopivista teoksista on vaikea antaa.
Aiheeseen sopivia kirjoja voisi lähteä hakemaan esimerkiksi asiasanoilla: arkielämä, arki, teollistuminen, historia, kaupungistuminen, asuminen, elinolot, elinympäristö, elämätapa, yhteiskuntakuvaus, kulttuurihistoria. Kannattaa tehdä hakuja niin, että yhdistelee asiasanoja esim. haussa muutaman asiasanan kerrallaan, esim. arkielämä JA teollistuminen JA historia. Jos haluat tietoa eri maista, lisää hakuun paikan nimi esim. Yhdysvallat.
Esimerkiksi tekemällä haun asiasanoilla arkielämä, teollistuminen ja historia tulee hakutulokseksi seuraavat teokset tai teossarjat, jotka voisivat...
Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Yhdysvaltalaisen talouslehti Forbes julkaisee vuosittain listaa maailman varakkaimmista henkilöistä. Suomalaisista korkeimmalla sijalla tuolla listalla on jo useita vuosia ollut Koneen Antti Herlin, joka vuonna 2018 oli 4,2 miljardin dollarin omaisuudellaan sijalla 514. Tämän vuoden listausta ei vielä ole saatavissa, mutta Forbesin sivulta löytyy real time -listaus, jossa Herlinin sijoitus näyttää hieman nousseen ja on nyt tätä kirjoittaessani 483. Omaisuus on tällä hetkellä 4,1 miljardia.
Forbesin listoja voi katsoa osoitteessa: https://www.forbes.com/billionaires/list/
Suomen professorit-matrikkelin mukaan (Professoriliitto 2000) Tatu Vanhasella on vain yksi etunimi. Kaikilla muilla teoksen professoreilla näkyy toinen ja kolmas nimi, jos henkilö sellaisen omistaa.
Löysin Kirjasammon sivuilta seuraavat ohjeet:
Tietojen täydentäminen
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot tulevat Kirjasampoon Kirjastopalvelun kautta. Täydennyksiä teostietoihin voi lähettää lomakkeen kautta ja lisätietoa sen käyttöön katsoa ohjeestamme. Jos jokin tieto puuttuu tai on virheellistä, palautetta voi myös lähettää palautelomakkeen kautta tai sähköpostitse kirjasampo(at)kirjastot.fi
Kirjasammon kotimaiset kirjailijatiedot koostuvat pääosin Suomen maakuntakirjastojen tekemien kirjailijasivustojen tiedoista. Kirjailijatietoja voi täydentää kyselylomakkeemme kautta.
Sivuston toimitettuun sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa...
Voit päästä alkuun tutkimalla wikipedian englanninkielisiä artikkeleita Textile https://en.wikipedia.org/wiki/Textile sekä History of clothing and textiles https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_clothing_and_textiles niistä voit saada hyviä hakusanoja erilaisiin tietokantahakuihin.
Hakukielenä kannattaa käyttää aluksi englantia, sillä suomenkielistenkin tutkimusten tiivistelmät ovat nykyään usein englanninkielisiä.
Frank monihaku https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löysi muutaman pukeutumisen pukeutumisen ja tekstiilien kulttuurihistoriasta kertovan kirjan. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
sekä tekstiilien historiasta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Melinda-haulla voi myös löytää jotain...
Kysymääsi Hannu Tenhomaan kirjaa en löytänyt kirjakauppojen verkkosivuilta, enkä käyttämistäni verkkoantikvariaateista (antikka.net). Se löytyy kuitenkin Muhoksen kunnankirjaston maakuntakokoelmasta, https://finna.fi/Record/outi.350449 . Voit olla suoraan yhteydessä Muhoksen kunnankirjastoon esimerkiksi soittamalla numeroon 044 4970 409 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@muhos.fi
Kirjaa voi myös tiedustella Oulun seudun antikvariaateista.
Ystävällisin terveisin,
Marjatta Kurenniemen satujen kokoelmassa Pilvipaimen on sekä nukkekoti- että keijuaiheisia satuja. Vanha nukkekoti -nimisessä sadussa tulee kuitenkin vieraita eikä murtovarkaita. Keiju, tyttö tai prinsessa on useammassakin tarinassa, mutta puvusta on puhetta vain rouva Lehtisen yhteydessä. Hän on mahdollisesti jonkinlainen kevään kasvikeiju. Hän ei poistu ikkunasta vaan ovesta. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja sen tarinat muissa kokoelmissa jo aikaisemmin, joten se on ollut jo 1990-luvulla luettavissa.
Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä...
Voisit tutustua Kaj Korkea-ahon romaaniin Paha kirja. Nykypäivään sijoittuvat teoksen ytimessä on 1920-luvulla kirjoitettu, julkaisematta jäänyt runokokoelma, jonka uskotaan tuovan huonoa onnea. Kirjallisuudenopiskelija Pasi Maars haluaa välttämättä, opettajansa vastustuksesta huolimatta, tehdä tutkielmansa traagisen elämän eläneestä runoilijasta, ja aihe kasvaa suoranaiseksi pakkomielteeksi. Ja mitäpä ihmeen haittaa ikivanhoista runoista voisi kenellekään olla...
Lisätietoa kirjasta: https://otava.fi/kirjat/paha-kirja-2/
Voisiko kyseessä jompikumpi seuraavista:
Opin lukemaan : lasten aapinen vuodelta 1962 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354505?lang=fin
Iloiset aapiskuvat vuodelta 1965 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375157?lang=fin
Kollega vinkkasi Catherine Robbe-Grilletin teosta 'L'image' (1956), josta on tehty elokuva The Image / Punishment of Anne (1975).
Kirja on julkaistu pseudonyymilla Jean/ne de Berg.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Wikipedia-artikkeli määrittelee lääkäriyksikön ensihoidossa toimivaksi ensihoitolääkärillä miehitetyksi liikkuvaksi yksiköksi, jonka tehtäviin kuuluu osallistua korkeariskisiksi arvioituihin ensihoitotehtäviin ja ohjata ja koordinoida alueensa päivittäistä ensihoitotoimintaa. Lääkäriyksikkö voi liikkua joko helikopterilla tai maitse:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lääkäriyksikkö
FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö. Sen sivuilla kerrotaan, että sillä on Suomessa kuusi tukikohtaa, joiden sijaintipaikat ovat Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kussakin tukikohdassa päivystävällä miehistöllä on käytössään helikopteri ja maayksikkö. Sen lisäksi Helsingin kaupungilla on...
Uuno Kailaksen Uni ja kuolema (1931) on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa. Klassikkokirjasto on1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kokoelma. Lukemiseen ei vaadita tunnistautumista.
https://www.doria.fi/handle/10024/100649
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Klassikkokirjasto-kokoelma löytyy laajennettuna myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
