Yhdysvaltalaisen talouslehti Forbes julkaisee vuosittain listaa maailman varakkaimmista henkilöistä. Suomalaisista korkeimmalla sijalla tuolla listalla on jo useita vuosia ollut Koneen Antti Herlin, joka vuonna 2018 oli 4,2 miljardin dollarin omaisuudellaan sijalla 514. Tämän vuoden listausta ei vielä ole saatavissa, mutta Forbesin sivulta löytyy real time -listaus, jossa Herlinin sijoitus näyttää hieman nousseen ja on nyt tätä kirjoittaessani 483. Omaisuus on tällä hetkellä 4,1 miljardia.
Forbesin listoja voi katsoa osoitteessa: https://www.forbes.com/billionaires/list/
Outi-kirjastoista ei oikein aiheesta löydy materiaalia ja suomen kielellä ei myöskään. Ainoa osuma oli
Pohjola, Atlantti, maailma : ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla
Kananoja, Kalle, kirjoittaja, ; Tähtinen, Lauri, kirjoittaja, ; Hettula, Patrik, kirjoittaja. ; Hollsten, Laura, kirjoittaja. ; Koivunen, Leila, kirjoittaja. ; Weiss, Holger, kirjoittaja. ; Wilson, Victor, kirjoittaja. ; Wirta, Kaarle, kirjoittaja.
2018
Kirjallisuutta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista ja muista yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa Finna.fi:sta, mikä olisi lähin kirjasto, josta teoksia löytyy. Tässä listassa on orjuutta koskevaa kirjallisuutta ja näiden teosten kuvailussa on myös Eurooppa mainittu. Yliopistokirjastojen...
Suomen professorit-matrikkelin mukaan (Professoriliitto 2000) Tatu Vanhasella on vain yksi etunimi. Kaikilla muilla teoksen professoreilla näkyy toinen ja kolmas nimi, jos henkilö sellaisen omistaa.
Löysin Kirjasammon sivuilta seuraavat ohjeet:
Tietojen täydentäminen
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot tulevat Kirjasampoon Kirjastopalvelun kautta. Täydennyksiä teostietoihin voi lähettää lomakkeen kautta ja lisätietoa sen käyttöön katsoa ohjeestamme. Jos jokin tieto puuttuu tai on virheellistä, palautetta voi myös lähettää palautelomakkeen kautta tai sähköpostitse kirjasampo(at)kirjastot.fi
Kirjasammon kotimaiset kirjailijatiedot koostuvat pääosin Suomen maakuntakirjastojen tekemien kirjailijasivustojen tiedoista. Kirjailijatietoja voi täydentää kyselylomakkeemme kautta.
Sivuston toimitettuun sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa...
Voit päästä alkuun tutkimalla wikipedian englanninkielisiä artikkeleita Textile https://en.wikipedia.org/wiki/Textile sekä History of clothing and textiles https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_clothing_and_textiles niistä voit saada hyviä hakusanoja erilaisiin tietokantahakuihin.
Hakukielenä kannattaa käyttää aluksi englantia, sillä suomenkielistenkin tutkimusten tiivistelmät ovat nykyään usein englanninkielisiä.
Frank monihaku https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löysi muutaman pukeutumisen pukeutumisen ja tekstiilien kulttuurihistoriasta kertovan kirjan. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
sekä tekstiilien historiasta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Melinda-haulla voi myös löytää jotain...
Kysymääsi Hannu Tenhomaan kirjaa en löytänyt kirjakauppojen verkkosivuilta, enkä käyttämistäni verkkoantikvariaateista (antikka.net). Se löytyy kuitenkin Muhoksen kunnankirjaston maakuntakokoelmasta, https://finna.fi/Record/outi.350449 . Voit olla suoraan yhteydessä Muhoksen kunnankirjastoon esimerkiksi soittamalla numeroon 044 4970 409 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@muhos.fi
Kirjaa voi myös tiedustella Oulun seudun antikvariaateista.
Ystävällisin terveisin,
Marjatta Kurenniemen satujen kokoelmassa Pilvipaimen on sekä nukkekoti- että keijuaiheisia satuja. Vanha nukkekoti -nimisessä sadussa tulee kuitenkin vieraita eikä murtovarkaita. Keiju, tyttö tai prinsessa on useammassakin tarinassa, mutta puvusta on puhetta vain rouva Lehtisen yhteydessä. Hän on mahdollisesti jonkinlainen kevään kasvikeiju. Hän ei poistu ikkunasta vaan ovesta. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja sen tarinat muissa kokoelmissa jo aikaisemmin, joten se on ollut jo 1990-luvulla luettavissa.
Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä...
Voisit tutustua Kaj Korkea-ahon romaaniin Paha kirja. Nykypäivään sijoittuvat teoksen ytimessä on 1920-luvulla kirjoitettu, julkaisematta jäänyt runokokoelma, jonka uskotaan tuovan huonoa onnea. Kirjallisuudenopiskelija Pasi Maars haluaa välttämättä, opettajansa vastustuksesta huolimatta, tehdä tutkielmansa traagisen elämän eläneestä runoilijasta, ja aihe kasvaa suoranaiseksi pakkomielteeksi. Ja mitäpä ihmeen haittaa ikivanhoista runoista voisi kenellekään olla...
Lisätietoa kirjasta: https://otava.fi/kirjat/paha-kirja-2/
Yle uutisoi 15.12.2001 ns. starttipaketeista, joissa R-kioskeissa myytiin ensimmäisiä eurokolikoita. Paketin hinta oli 23 markkaa. Kolikkopaketteja laskettiin liikkeelle 500 000 kappaletta. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-5116803
Paketin nykyinen arvo selvinnee laittamalla se myyntiin keräilijöille.
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
Voisiko kyseessä jompikumpi seuraavista:
Opin lukemaan : lasten aapinen vuodelta 1962 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354505?lang=fin
Iloiset aapiskuvat vuodelta 1965 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375157?lang=fin
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Uuno Kailaksen Uni ja kuolema (1931) on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa. Klassikkokirjasto on1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kokoelma. Lukemiseen ei vaadita tunnistautumista.
https://www.doria.fi/handle/10024/100649
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Klassikkokirjasto-kokoelma löytyy laajennettuna myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
Turkki on miesten maa on Syksyn sävel -kilpailun satoa vuodelta 1976. Loppukilpailuun saakka se ei selvinnyt, mutta pääsi kuitenkin mukaan kilpailukappaleista kootulle albumille Syksyn sävel 1976, jolla sen esittää kappaleen säveltänyt ja sanoittanut Reino Länsipuro itse. Levyn kahdeksan loppukilpailukappaletta eivät ole alkuperäisten esittäjien tulkitsemia.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=8dcab5d9-d37b-463f-b598-9f33934a2c9f&culture=fi
https://www.discogs.com/Various-Syksyn-S%C3%A4vel-76/release/2032892
Kehottaisin ottamaan yhteyttä Osuuspankkien viestintään tai arkistoon. Suomen Pankin kirjastolla ei valitettavasti ole pääsyä liikepankkien arkistoihin ja historiaan.
Saari on Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "joka puolelta veden ympäröimä (mannerta pienempi) maa-alue.":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saari
Tilastokeskuksen mukaan merialueiden suurimmat saaret ovat Ahvenanmanner ja Kemiönsaari, ja sisävesien suurin on Soisalo:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html
Helsingin Sanomien artikkelissa (Suurimpien saarien selvitystyö vaati sinnikkyyttä, 9.6.2002) Tilastokeskuksen erikoissuunnittelija Kai Enkama on pohtinut saaren merkitystä tarkemmin, esim. sitä, kuinka luonnonmukainen saaren on oltava, tai onko esimerkiksi kanavan erottama maa-alue saari:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004058592.html
Saaren käsite ei...
