Tuntomerkkien perusteella kyseessä on todennäköisesti Georges Perecin klassikko Elämä Käyttöohje (Loki-kirjat, 2006). Kirja koostuu 99 luvusta, jotka vastaavat erään pariisilaisen kerrostalon huoneita. Jokaisesta huoneesta kerrotaan jotain. Joskus huone vain kuvaillaan, mutta useimmiten siihen liitetään jokin tarina huoneessa asuvasta tai asuneesta ihmisestä. Henkilöiden kohtalot sivuavat toisiaan. Teoksessa mainitaan yli tuhat henkilöä.
https://ylioppilaslehti.fi/2006/12/monomaanien-kerrostalo/
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla...
Taiteilijasta ei näytä löytyvän tietoja eikä häntä mainita kuvataiteilijamatrikkeleissa. Sen sijaan hänen nimensä on Kuvaston tuntemattomat taiteilijat -listauksessa https://kuvasto.fi/tuntemattomat-taiteilijat/ .
”Jaakkima-pitäjä Laatokan Karjalassa” -ryhmän Facebook-sivuilla sanotaan, että ”Mikli : Jaakkiman suurin kylä” -kirjan kannessa oleva maalaus paikallisesta kansakoulusta on E. Kuhan tekemä. Liitteessä olevan maalauksen aiheena on puolestaan Jaakkiman kirkko. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel.
Näiden tietojen perusteella E. Kuhan voisi arvella asuneen Jaakkimassa tai ainakin hänellä olleen jonkinlainen yhteys kyseiseen kuntaan.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot....
Kukaan kirjaston vastaajista ei osannut vastata tähän, mutta osaisiko joku kysymyksen lukijoista auttaa? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ei löytynyt tietoa, että Turgenevilla olisi teosta tai teoksen osaa nimeltä Kissa sateessa. Sen sijaan Hemingwaylta löytyy kyseisen niminen novelli. Olisitkohan mahdollisesti muistanut tekijän väärin? Hemingwayn Kissa sateessa sisältyy mm. novellikokoelmaan Ensimmäiset 49 kertomusta.
Kirjasampo. Kissa sateessa.
Kyllä, Ukrainan itsenäisyyspäivää vietetään 24.8.
https://ukrainians.fi/fi/ukrainan-itsenaisyyspaiva/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4
Sopivan kirjan löytyminen riippuu aina pitkälti siitä, minkälaiset asiat lukijaa kiinnostavat ja kuinka kokenut lukija hän on. Tässä muutama mahdollinen Finlandia-palkinnon voittanut kirja niin aikuisten-, nuorten- kuin tietokirjojenkin puolelta.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (2021). Kirja on dystoopinen tieteisromaani, jossa mm. ihmiskokeilla kajotaan ihmisen muistiin. Sen päähenkilönä on nuori poika.
Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016). Päähenkilöinä on sekä poika että tyttö. Kyseessä on rakkauskertomus, mutta myös muita teemoja, kuten maahanmuuttoa käsitellään.
Nadja Sumanen: Rambo (2015). Kirja on kertomus 15-vuotiaasta ADHD-diagnoosin saaneesta pojasta,...
Tilastokeskuksen tutkintorekisterin vuoden 2022 tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita oli 15 vuotta täyttäneessä väestössä 1 996 236 henkilöä, eli 42,3%. Näistä 1 404 873:lla henkilöllä eli 29,7%:lla ammatillinen peruskoulutus oli korkein suoritettu tutkinto. Erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 113 683 henkilöä ja ammattitutkinnon suorittaneita oli 310 311 henkilöä. Kahteen jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua osin samoja henkilöitä kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin, eli heitä ei suoraan voi lisätä joukkoon.
Tarroja voi tehdä esim. vinyylileikkureilla, joita löytyy useasta Helmet-kirjastosta. Löydät kyseisten kirjastojen yhteystiedot Helmet-sivuilta valitsemalla etusivun valikosta Kirjastot ja palvelut. Sen jälkeen sivulta löytyy hakulaatikko, jossa lukee valitse palvelu. Kirjoita hakulaatikkoon vinyylileikkurit, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joissa tarroja voi tulostaa.
Tässä linkki sivulle: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä tietoa Oodin vinyylileikkurista:
https://varaamo.hel.fi/resources/av7e2kfkcrga?date=2024-01-16
Kannattaa kysyä Oodin henkilökunnalta voiko kuvailemiasi tarroja tehdä heidän laitteellaan.
Mosaiikin kirjaston Värkkäämössä Vantaalla on Elektroninen leikkuri,...
Pieni yleisesitys kabbalasta löytyy esimerkiksi Liisa Väisäsen kirjasta Salaiset symbolit: avain esoterian maailmaan (SKS Kirjat, 2023)
Siinä kerrotaan, että kabbalalla voidaan tarkoittaa puhujasta riippuen eri asioita. Historiallisessa merkityksessä kabbalalla tarkoitetaan juutalaisuuden mystistä suuntausta, jossa keskitytään tulkitsemaan viittä Mooseksen kirjaa eli Tooraa. Kabbalistiset kommentit Tooraan on koottu 1500-1600-luvuilla Sefer Ha-Zohar -nimiseen aramean- ja hepreankieliseen tekstikokoelmaan.
Nykyisin harjoitettu niin sanottu uuskabbala on kuitenkin oma uushenkinen uskontonsa tai lahkonsa, jota ei voi enää laskea juutalaisuuden piiriin kuuluvaksi. Siihen liittyvää kirjallisuutta löytyy jonkin verran Helmet-...
Hei, ruumiskuoriaisilla tarkoitetaan todennäköisesti raatokuoriaisia eli haiskiaisia tai turkkiloita. Ne ovat melko yleisiä, kookkaita kovakuoriaisia joista osa syö raatoja osa pyydystää ruokansa elävänä. Raatokuoriaisilla on erinomainen hajuaisti, jolla ne haistavat mätänevän ruumiin jopa kahden kilometrin päästä.
Lisätietoa:
Ötökkätieto: Ötökkätieto – Haiskiaiset, turkkilot (Raatokuoriaiset) (otokkatieto.fi)
Suomen Luonto: Raatokuoriainen hoivaa jälkikasvuaan (suomenluonto.fi)
Mieleen tulee ainoastaan vuoden 2000 australialainen minisarjaversio Nevil Shuten romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach). Siinä on hyvin samanlainen kohtaus, mutta siinä molemmat henkilöt ovat miehiä ja he löytävät ensin kuolleen naisen tutkimusasemalta ja sitten kuolleen perheen vuoteessa omakotitalossa. Lisäksi sarja esitettiin televisiossa vasta vuonna 2002.
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat...
En löytänyt kysymykseesi vastausta internetistä, enkä myöskään omaa matemaattisia taitoja, jotka riittäisivät asian todistamiseen suuntaan taikka toiseen. Internetissä on kuitenkin monia sivustoja, joilla tällaisia kysymyksiä voi kysyä ja pohtia yhdessä matemaattisesti lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ehkä suosituin tällainen sivusto on https://math.stackexchange.com/. Uskon, että voit saada kyseiseltä sivustolta varsin nopean ja perusteellisen vastauksen kysymykseesi.
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Hei,Kyseessä lienee kuusenkäpylude (tai joku muu lude, esim. ruostelude). Näitä voi kulkeutua joulukuusen mukana sisällekin. Ihan varmaa tunnistusta ei kuvan perusteella voi tehdä.Lisätietoa luteistateoksessa Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne (Hyönteistarvike Tibiale, 2011).
Alla olevat tiedot pohjautuvat Helsingin sanomissa tammikuussa 2022 julkaistuun artikkeliin Lapsikaupan piirteitä.Vaikka hyvinvointivaltio oli jo rakentumassa, Suomesta luovutettiin adoptiolapsia 1970-luvun puoliväliin saakka. Virallisia adoptioita hoitivat kunnat ja Pelastakaa Lapset ry. Tämän rinnalle syntyi arveluttava ilmiö, jossa ulkomaalaiset pariskunnat etsivät lapsia adoptoitaviksi lehti-ilmoituksilla. Jollain tapaa vaikeassa elämäntilanteessa olevat naiset saattoivat näihin tarttua. Heitä houkuteltiin synnyttämään ulkomaille ja heille saatettiin maksaa siitä, että luopuivat lapsestaan.Helsingin Sanomat kirjoitti Suomesta Tanskaan suuntautuneista adoptioista 3.1.1974. Tanskaan tuli tuolloin toiseksi eniten adoptiolapsia Suomesta....
Kysyitte kirjaa:
92.89
Suur-Sodankylän historia /(julk. Suur-Sodankylän historiatoimikunta.
1 / Aimo Kehusmaa, Samuli Onnela
1995 (Jyväskylä: Gummerus)
ISBN 951-96796-2-6
Kirja löytyy Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä ja muualtakin Lapin läänin kirjastoista. Voimme tilata sen teille kaukolainana (Rekku). Hinta on 2 €. Ottakaa yhteys Kemin kaupunginkirjaston tietopalveluun, niin asia hoituu.
Yhteystiedot ovat puh. 016- 258 252, email: kirjasto-info@kemi.fi .
