Aihe on Suomen sukututkimuspiireissä paljon keskustelua herättävä, sillä ennen 1920-luvun sukunimilakia Länsi-Suomessa ei talonpoikaistossa sukunimikäytäntöä ollut, vaan nimi määräytyi asuinpaikan mukaan ja saattoi siis vaihtua useinkin. Kyseessä ei siis ollut sukunimi niin kuin me sen nykyisin ymmärrämme.
Mikäli teet sukututkimusta omaksi iloksesi omassa sukututkimusohjelmassa, voit itse päättää haluatko käyttää talonnimiä sukunimenä vai etkö. Mikäli aiot käyttää sukututkimuksessasi tiettyä ohjelmistoa, selvitä onko kyseisellä alustalla jo joku ohjeistus sukunimien käytöstä. Esimerkiksi laajasti käytetyn Geni.com-sivuston ohjeistus suomalaisten henkilöiden sukunimistä löytyy sivulta www.geni.com/projects/Finland...
Kirjasto ei osta vanhoja rahoja. Jos haluat tietää, onko hallussasi olevat rahat arvokkaita, voit tutkia asiaa itse esimerkiksi tästä oppaasta
Suomi 2021: rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen
Rahat voi myös käydä arvioituttamassa asiantuntijalla. Jos hallussasi olevilla rahoilla ei ole arvoa, ne voi kierrättää. Lisätietoja saat tästä HSY:n Jäteoppaasta.
En löytänyt lyhennettä Ucey. Sen sijaan Definitions.netin mukaan ucey on englannin kielen slangin adjektiivi, joka merkitsee veljellistä, sisarellista, miellyttävää tai yhteensopivaa. Sana on peräisin samoan kielen veljeen viittaavasta puhuttelusanasta uso. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa se sai muodon uce. Adjektiivimuotoinen ucey ilmeisesti syntyi showpainin maailmassa. Se oli alun perin sanaleikki Uso-nimisten painijoiden sukunimellä.
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Ainakaan striimauspalveluita seuraava sivusto JustWatch.com ei löydä 80-luvun Halinallet-sarjaa tällä hetkellä katsottavaksi mistään palvelusta. (katsottu 28.9.2023).
Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata...
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta. Näillä tiedoin ei kukaan tunnistanut etsimääsi iskelmää. Olisitkohan muistanut kappaleesta vielä jotakin muuta? Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimän iskelmäkappaleen?
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Toukokuun ajan lentoliikenne tyypillisesti lisääntyy jonkin verran Helsinki-Vantaalla, ja näin on tapahtunut myös tänä vuonna.Tarkat tilastot löytyvät täältä: https://www.flightaware.com/live/airport/EFHK
Osoitetietoja julkaistiin puhelinluetteloissa. Vanhoja puhelinluetteloja on säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa niukasti ja hajanaisesti, Helsingin kaupunginkirjastosta kuitenkin löytyy Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1987.
Suomenkielisiä oppaita aiheesta ei tunnu löytyvän. Englanninkielisen aineiston laatu ja formaatti vaihtelevat ja niitä ei Suomen kirjastoista ole juuri saatavilla. Tässä muutama esimerkki:Chee, Alexander: How to write an autobiographical novel: essays (mahdollisuus kaukolainata Suomessa)Ledain, David: How to: tell your LGBTQ+ storyHay, Lucy V.: Writing diverse characters for fiction, TV or filmByrd, Virginia Ann: I'm still writing: women writers on creativity, courage, and putting words on the pageParhaiten kirjoitusneuvoja näyttäisi löytyvän verkkosivujen kautta. Esim. hakulauseilla "how to write a feminist story" tai "how to write a LGBTQ+ story".
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kyseessä on sama teos. Samuli Paulaharjun Sompio : Luiron korpien vanhaa elämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939.Teoksesta on otettu useita painoksia, uusimman pitäisi ilmestyä vuonna 2025.Tiedot eri painoksista voit etsiä Fennicasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen".
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Titanicin uppoaminen esitetään ainakin Don Rosan piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa Maailman rikkain ankka (The Richest Duck in the World). Se on julkaistu Suomessa ensimmäisen kerran jatkosarjana Aku Ankka -lehden numeroissa 15, 16 ja 17/1994 sekä sittemmin mm. Roope Ankan elämä ja teot -kirjassa.
En tiedä onko lukemista tutkittu tuosta näkökulmasta. Lukuisia tutkimuksia on siitä, miksi lukeminen on hyväksi sinulle. esim. Lukukeskuksen Päivän lehti 4.6.2017 kertoo kymmenen hyvää syytä lukea: vähennät stressiä, vahvistat sosiaalisia suhteita, edistät terveyttä, viihdytät itseäsi, parannat keskittymiskykyä, kehität lukutaitoasi joka antaa sinulle eväät menestykseen koulussa ja työelämässä, auttaa arjen hallinnassa ja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa
Tuo ei kuitenkaan kerro, miksi lukeminen koukuttaa.
Opetushallituksen sivuilta löysin jutun, jossa 11 ihmistä kertoo, miksi lukee. Lukea voi esim. unohtaakseen murheensa, avartaakseen näkökulmaansa elämään ja asioihin, oppiakseen uutta, palatakseen...
Japani kuuluu niihin maihin, joilla ei ole kotimaisia öljyvaroja.
Käyttökelpoisen katsauksen Japanin energiataloudesta – nimenomaan öljyn näkökulmasta – voi lukea Paul Robertsin kirjasta Kun öljy loppuu : uuden energiatalouden vaihtoehdot. Roberts huomauttaa Japanin olleen jo kauan tuontiöljyn varassa ja toteaa kotimaisten öljyvarojen puutteen johtaneen maassa sekä energiatehokkaan politiikan omaksumiseen että niukasti energiaa kuluttavan elämäntavan hyväksymiseen.
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-...
