Kirjastot noudattavat koronavirusepidemian aikana kaikessa toiminnassaan kukin oman kaupunkinsa linjauksia ja käytännön ohjeita. Monessa kirjastossa kierrätyshylly on otettu tilapäisesti pois käytöstä, koska lähikontekteja ja oleskelua kirjastotilassa tulee välttää. Vain lainaus-, palautus- ja varausten nouto on sallittua.
Kesäkuun alusta palvelut avautuvat laajemmin, joten uskon, että voit viedä aineistoa lähikirjaston kierrätyshyllyyn 1.6. jälkeen.
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat...
Sitaatti on teoksesta: Nuori Johannes.
"Mitä on onni", hän sanoi ja haukotteli nautinnollisesti. "Seitsemänkymmenen vuoden ikään olen ehtinyt, mutta ei onnea kirjoista löydä ja tiedon tuska on ruttoakin pahempi koska se myrkyttää ihmiseltä kaiken onnen. Katso sen sijaan tuota pientä koiraa miten autuaan kylläisenä se makaa antaen auringon kuumasti paistaa kylkeään. Viisas joutilaisuus on ihmisen paras onni, ja jos pahansuovat moittivat minua ahneeksi, niin tietty varallisuus on suloisen laiskuuden välttämätön edellytys. On vain muistettava että ruumiin miellyttävään laiskuuteen on liityttävä myös hengen hedelmällinen laiskuus. Kaikki ponnistelu, niin ruumiin kuin hengen vaivaaminen, on vain omiaan kuluttamaan voimia ja suistamaan ihmisen...
Kyseessä on todennäköisesti Dominique Sigaudin Aavikkoromaani. Hyvä kuvaus teoksesta löytyy oheisesti linkistä https://kiiltomato.net/dominique-sigaud-aavikkoromaani/
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole.
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto...
Kirjasta näyttää tosiaan olevan painos loppu ja siksi fyysistä kappaletta ei saa ostettua kirjakaupoista. En myöskään löytänyt sitä myynnissä nettiantikvariaatteista (19.8.2021 klo 15:20). Uudesta painoksesta voi laittaa toivetta kustantajalle, joka on WSOY.
Helmet-kirjastosta kirjan saa lainaksi https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155407
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.
Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihan
Tuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puusti
Ijäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.
Elänyt olen kylläks; elon-aika
Jo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;
Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,
Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —
Ne mennytt' on; sen sijaan kirousta
Salaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,
Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —
Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www....
Voisit aloittaa Finna.fi haulla, joka etsii arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoja. Hakusanoilla raamatun naiskuva löytyy runsaasti aineistoa esim. Junkkaala, Eero: Ihanat naiset - esseitä raamatun naiskuvista, Sukupuoli raamatun maailmassa tai Vuola, Elina: Eevan ja Marian tyttäret - kristinuskon naiskuvia.
Haku löytää myös erilaisia opinnäytteitä esim. Väyrynen, Leena: Toinen nainen : naiskuva Sananlaskujen kirjan luvuissa 5-7 tai Keränen, Raili: Vaimona, äitinä, tyttärenä : Diskurssianalyysi eräiden uskonnon oppikirjojen välittämästä naiskuvasta. Finna hakutulos
Nettiaineistoja löytää mm. Google scholar haku. Haussa kannattaa käyttää lainausmerkkejä. Hakutulos
Sukupuolentutkimuksen soveltamisesta raamattuu löysin...
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi...
Espoon kaupunginkirjaston aikuisten musiikkikokoelma on keskitetty Tapiolan kirjastoon. Kokoelmaan ei hankita enää uusia cd-levyjä. Lasten musiikkia löytyy edelleen kaikista kirjastoista.
Kirjaston ratkaisusta kertoo kirjastopalvelupäällikkö Miika Miettunen kirjaston blogissa: Musiikkikokoelmat 2020 ja Musiikkikokoelmat, revisited
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut juuri tällaista prinsessasatua. Esimerkiksi Kirjasammon kautta löytyy valtava määrä satukirjoja, joissa on pääosassa prinsessa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/prinsessat%20sadut
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen satukirjan tai lastenkirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Barbapapasta on tehty tehty kolme eri piirrossarjaa (IMDb:n, International Movie Database) mukaan:
Barbapapa 1973-1977: 100 jaksoa
Barbapapa maailman ympäri 1999-: 50 jaksoa
Barbapapa en famille 2019: 52 jaksoa
Maailmassa on vain harvoja maita, joissa ei makseta yhteisöveroa. "Fifteen countries do not have a general corporate income tax. Those countries are Anguilla, the Bahamas, Bahrain, Bermuda, the British Virgin Islands, the Cayman Islands, Guernsey, Isle of Man, Jersey, Saint Barthelemy, Turks and Caicos, the United Arab Emirates, Vanuatu, and Wallis and Futuna Islands."https://worldpopulationreview.com/country-rankings/corporate-tax-rates-by-country
Joten se on monissa maissa yksi verotuksen peruspilareista. Kovin korkeaa ei yritysverotus kuitenkaan ole. "The worldwide average statutory corporate income tax rate, measured across 180 jurisdictions, is 23.54 percent. When weighted by GDP, the average statutory rate is 25.44 percent" https://...
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua...
Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä".
Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Aihe on Suomen sukututkimuspiireissä paljon keskustelua herättävä, sillä ennen 1920-luvun sukunimilakia Länsi-Suomessa ei talonpoikaistossa sukunimikäytäntöä ollut, vaan nimi määräytyi asuinpaikan mukaan ja saattoi siis vaihtua useinkin. Kyseessä ei siis ollut sukunimi niin kuin me sen nykyisin ymmärrämme.
Mikäli teet sukututkimusta omaksi iloksesi omassa sukututkimusohjelmassa, voit itse päättää haluatko käyttää talonnimiä sukunimenä vai etkö. Mikäli aiot käyttää sukututkimuksessasi tiettyä ohjelmistoa, selvitä onko kyseisellä alustalla jo joku ohjeistus sukunimien käytöstä. Esimerkiksi laajasti käytetyn Geni.com-sivuston ohjeistus suomalaisten henkilöiden sukunimistä löytyy sivulta www.geni.com/projects/Finland...
Kirjasto ei osta vanhoja rahoja. Jos haluat tietää, onko hallussasi olevat rahat arvokkaita, voit tutkia asiaa itse esimerkiksi tästä oppaasta
Suomi 2021: rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen
Rahat voi myös käydä arvioituttamassa asiantuntijalla. Jos hallussasi olevilla rahoilla ei ole arvoa, ne voi kierrättää. Lisätietoja saat tästä HSY:n Jäteoppaasta.
En löytänyt lyhennettä Ucey. Sen sijaan Definitions.netin mukaan ucey on englannin kielen slangin adjektiivi, joka merkitsee veljellistä, sisarellista, miellyttävää tai yhteensopivaa. Sana on peräisin samoan kielen veljeen viittaavasta puhuttelusanasta uso. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa se sai muodon uce. Adjektiivimuotoinen ucey ilmeisesti syntyi showpainin maailmassa. Se oli alun perin sanaleikki Uso-nimisten painijoiden sukunimellä.
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
