Etsitty kirja saattaisi olla Malin Stehnin päiväkirjaromaani Kadonnut (Stabenfeldt, 2013). Siinä päähenkilö Alician (Alli) Wordfeud-harrastus on varsin keskeisessä osassa kautta kirjan.
"Alli joutuu viettämään joulun syrjäisessä tunturimökissä isänsä ja isän ärsyttävän tyttöystävän Rositan kanssa. Mökillä ei ole matkapuhelinverkkoa, ja viihdykkeet ovat muutenkin kortilla. Onneksi mökin naapurissa asuu söpö vaikkakin leuhka Anton. Kostoksi isälleen Alli päättää pilata joulun murjottamalla ja äksyilemällä. Mutta sitten tapahtuu jotain, mikä järkyttää Allin koko maailmaa, eikä mikään ole enää niin kuin ennen." [kirjan takakansiteksti]
Kadonnut | Kirjasampo
Kyseessä on ilmeisesti kohtaus, jossa Laverne kuulee väärin Esmeraldan sanat.
Esmeralda sanoo: "And maybe Frollo's wrong about the both of us." Laverne kuulee tämän muodossa: "Frollo's nose is long, and he wears a truss."
Kahdessa versiossa samaa on vain nimi Frollo ja samalta kuulostavat sanat "wrong/long" ja "us/truss". Samalla tavalla käännöksessä on Esmeraldan sanat väännetty absurdiksi lausahdukseksi. Olennaista on vain, että "kärsässä" kuulostaa hieman samanlaiselta kuin "väärässä" ja lausahdus saa Frollon kuulostamaan hölmöltä. Muuten sisältö on yhdentekevä.
Sanonta on siis kääntäjän keksintöä.
Lähde:
Elokuvan englanninkielinen käsikirjoitus
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N...
Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Uusimmat tilastot löytyvät v. 2002, jolloin lukioihin jatkamis% olivat seuraavat:
Askola 53%
Porvoo 54%
Lahti 53%
Pääkaupunkiseutu 66% (Espoo 71%,Helsinki 67% ja Vantaa 57%
Lähde: Tilastokeskus, koulutustilasto, sijoittautumispalvelu
Helsingin kaupungin Henkilöstökeskuksen mukaan kesätyöpaikoista on velvollinen ilmoittamaan se virasto, johon on hakenut töihin. Kaikille tulee ilmoittaa, mutta se saattaa kestää jonkin aikaa, koska hakijoita kaupungille on ollut kaikkiaan noin 24.000 ja työpaikkoja 733.
Asiaa tiedusteltiin hänen tyttäreltään, joka kertoi että murretta ei ole tutkittu ja että murre on Präntöön kielen ja Etelä-Pohjanmaan murteen sekamurre.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole vielä kirjaa ko. aiheesta mutta tilauksessa on teos:
Kiianmies, Matti:
Microsoft Office 2010 - Suuri käyttäjän käsikirja
Kustantaja: Readme.fi
Ilmoitettu julkaisupäivä/vuosi: 15.03.2011
ISBN: 9789522203601
Voit jättää siihen ennakkovarauksen, kun kirjatilaus alkaa näkyä kirjaston tietokannassa
Hain etsimääsi CD-levyä Frank-monihaku -tietokannasta, jossa ovat mukana Suomen maakuntakirjastot, kaupungin- ja kunnankirjastot, yliopistokirjastot ja erikoiskirjastot, eikä osumia tullut, joten näyttäisi siltä että levyä ei Suomen kirjastoista löydy.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/
HelMet-kirjastoista löytyy mm. seuraavaa:
Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit
Oheisesta linkistä aukeaa ilmestymisjärjestyksessä Thaimaahan liittyvää tieotkirjallisuutta. Kirjojen sisältöä emme valitettavasti arvioida.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thaimaa+historia&searchscope=1…
Kirjasto ei ylläpidä - eikä sillä ole oikeuttakaan ylläpitää - rekisteriä siitä, mitä kullakin asiakkaalla on aikaisemmin ollut lainassa. Lainaajarekisteristä pystymme selvittämään ainoastaan asiakkaalla tällä hetkellä olevat lainat.
Sen sijaan HelMet.fi-järjestelmässä on tätä tarkoitusta varten asiakkaiden käyttöön tarkoitettu lainaushistoria. Sen voi halutessaan käynnistää milloin vain, ja se kerää muistiin kaikki ne lainat, jotka asiakas on tehnyt otettuaan lainaushistorian käyttöön.
Jos et siis itse ole käynnistänyt lainaushistoriaa, kirjasto ei valitettavasti pysty kertomaan, mitä olet aikaisemmin lainannut. Vastaisen varalle tässä ohjeet lainaushisttosian käyttöön:
Lainaushistoria
Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi...
Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
Lahden kaupunginkirjastoon voi tilata kaukolainaksi kirjoja, joita ei omassa kokoelmassa ollenkaan ole. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko netin kautta kirjaston kotisivuilta http://www.lastukirjastot.fi/kaukolainat
tai ottamalla yhteyttä pääkirjaston tietopalveluun.
Jos kirja on tilattavissa Kuopion Varastokirjastosta, kaukolaina on maksuton, muualta tilattuna se maksaa 5 euroa.
