TEKIJÄ Hamre, Leif, kirjoittaja
TEOS Lentokone kadoksissa / Leif Hamre ; [suomentanut Pentti Huovinen]
PAINOS 3. painos
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1984
ULKOASU 155, [1] sivua ; 21 cm
Kysymäsi teos lienee ylläoleva. Siitä on ollut olemassa c-kasetille luettu versio.
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Linkitetyt (lasten) kirjastokortit voi lisätä kirjautumalla ensin sisään keski.finna.fi-sivulla.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Kortin PIN-koodi pitää siis olla tiedossa. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Helvi Vasara on kääntänyt kysymyksessä mainitun kohdan Rebekan viidennestä luvusta näin: "Toivoisin olevani kolmekymmentäkuusivuotias rouva", [sanoin hurjasti, sillä muistin vielä hänen naurunsa ja annoin hienon käytöksen mennä taivaan tuuliin], "ja että ylläni olisi musta silkkipuku ja kaulassani helminauha."
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokote-infosta löytyy tämä:
mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta, tässä tapauksessa koronaviruksen pintaproteiinia.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.
Rokotteessa ei ole COVID-19 tautia...
O'Farrellin tuotannosta on käännetty suomeksi vain kaksi kirjaa, Varoitus tukalasta helteestä ja Käsi jota kerran pitelin. Näiden jälkeen häneltä on ilmestynyt kirjoja, joita ei ole käännetty, joten näyttää varsin epätodennäköiseltä. Kannattaa laittaa palautetta kustantamoille, että käännöksiä toivotaan - aiemmat käännökset ovat tulleet S&S-kustantamolta.
Etsimäsi tiedot löytyvät teoksesta
Hyvönen, Jaakko. 1982. Kohtalokkaat lennot 1939-1944: Ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet, kadonneet, sotavankeuteen joutuneet sekä laskuvarjolla pelastautuneet. Hki: Kirjateos.
Kirja löytyy useista yleisistä kirjastoista. Esimerkiksi Heili kirjastojen saatavuustiedot löydät Heili-tietokannasta: https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kohtalokkaat+lennot+1939-1944&type=AllFields
Jos kirjaa ei löydy lähimmästä kirjastosta, voit tilata sen sinne kaukopalvelun avulla.
Koulunkäynnistä 1800-luvun alkupuolella on vähemmän lähteitä tarjolla kuin loppuvuosikymmeniltä, joista on ylioppilasmatrikkeli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/aakkosittain.php ja keisarillisia määräyksiä kouluille (Hans kejserliga majestäts nådiga skolordning för storfurstendömet Finland, eri vuosilta). Autonomian ajan alusta löytyy kouluolojen historiasta kuvausta Turusta Ikonen Kimmo, Turun koulut aikansa ilmiönä, https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_koulut_hist…
Porvoon kymnaasista löytyy 1800-luvulla kirjoitettua historiaa Alopeus, M. J. Borgå gymnasii historia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=borg%C3%A5+gymnasii+histori…. Se voi sisältää kiinnostavaa aikalaistietoa.
Porvoon...
Ranskalaisen Gerad Danyelin säveltämä ja useilla kielillä levyttämä Butterfly oli Euroopan laajuinen menestys vuonna 1971. Suomeksi laulun levyttivät melko tuoreeltaan Paradise sekä Fredi. Suomenkieliset sanat teki Pertti Reponen.
Butterflyta ei ole julkaistu suomalaisena nuottiversiona, mutta ranskan- ja saksankielisin sanoin sen nuotit löytyvät mm. näistä kokoelmista:
140 deutsche Schlager der 70er und 80er Jahre (978-3-86543-978-9, 2018)
Chanson d'amour : 16 famous French pop songs (978-3-79575-937-7, 2000)
Nuotteja voi tiedustella kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhan osalta löydät lajilistan täältä https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#83d44cbd Useimmista eläimistä on oma lajisivunsa, jossa mainitaan muiden perustietojen ohessa elinikä.
Kilpikonnat ovat usein pitkäikäisiä ja Korkeasaaren hiilikilpikonnat ovat jo lähes viisikymppisiä. https://www.korkeasaari.fi/elain/hiilikilpikonna/#83d44cbd
Korkeasaaressa on myös papukaijalintuihin kuuluvia sinikurkkuaroja. Ne voivat elää tarhaoloissa jopa 60-vuotiaiksi. Syksyllä 2020 uutisoitiin Korkeasaaren Coco-laiskiaisen kuolemasta 47-vuotiaana. Se oli tuolloin eläintarhan vanhin eläin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006630894.html
Galápagoksenjättiläiskilpikonna Harriet kuoli vuonna 2006 tarhaoloissa 175...
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
Muutamia melko helppoja kirjoja löytyy. Esim.
Suunnistus : metsästä elämyksiä / Varpu Savolainen, Jani Lakanen, Miika Hernelahti,
Suomen lasten retkeilyopas / Iiris Kalliola & Lasse J. Laine ; [piirrokset: Marja Suuronen],
Retkeillään luonnossa / teksti: Berndt Sundsten ; valokuvat: Berndt Sundsten ja Jan Jäger ; piirrokset: Jan Jäger ; suomennos: Ulla Lempinen tai Oma reppu : selkokielinen opas retkeilyyn / selkokielinen teksti: Tuula Puranen ; toimituskunta: Anu Autio, Katri Lahti, Tuula Puranen, Timo Sinivuori ; piirroskuvat: Maarit Kauppinen ; valokuvat: Mikko Hieta [ja muita] ; julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry (On myös olemassa Reppu niminen tavallinen versio) Helmet hakutulos
Vaski kirjastojen...
Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Eduskunnan kansanedustajahaulla löytyi toimittaja, kansanedustaja Jokisen tietoja, mutta ei toista etunimeä, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910610.aspx. Väinöstä on tietoja hänen puolisoaan käsittelevässä pro gradu-tutkielmassa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93781/gradu01298.pdf?seque…, s. 51 kerrotaan Väinön perheestä. Väinön nimeksi annetaan tässäkin kohtaa vain Väinö, sisaruksista osalla on useampi nimi. Väinön isän nimi on tutkielman mukaan Efraim Efraiminpoika Jokinen. Valitettavasti en pystynyt tarkistamaan Kuka on kukin -teoksen tietoja, mutta olen pyytänyt kollegalta apua siihen ja palaan asiaan, jos sieltä löytyy muuta tietoa.
Hei
Kustantajan antama luokittelu on ehdotus. Kirjastojen luokittelijat katsovat kirjan sisältöä ja päättävät sitten mihin luokkaan kyseinen kirja loppujen lopuksi menee. Kustantajan luokittelu on harkinnassa, mutta ei ole epätavallista, että kirjasto valitsee toisen luokan. Varsinkin tällaisissa tapauksissa.
Tässä kirjassa kustantajan ehdotus on, että kirja on romaani, eli fiktiota. Kirjaston luokitteilja on huomannut, että kirja sisältää faktaa ja sen takia se on tietokirja. Kyseinen kirja on tenniksenpelaajan muistelma. Tämä takia kirja on monessa Suomen kirjastossa laitettu tenniksen tietokirjoihin.
Kustantaja on ehkä luokitellut kirjan romaaniksi sen takia, että se myy paremmin kuin tietokirjallisuus. He ovat myös ehkä ajatelleet,...
Kyseessä on latinan kielen sana, ja sanakirjan mukaan tristitia on käännettynä murhe, surumielisyys, tylsyys.
Ensimmäinen lista, jonka koosti Pyhä Antonius, koostui 25 paheesta, joka sittemmin pienentyi kahdeksaan paheeseen Evagrios Pontoslaisen käsissä. Näissä käännöksissä mainitaan mässäily, himokkuus, ahneus, melankolia, viha, henkinen velttous, turha kunnianhimo ja ylimielisyys. Nämä kuolemansynnit levisivät länteen Evagrioksen oppilaan Johannes Cassianuksen mukana, joka puhui "kahdeksasta pahasta ajatuksesta": vatsanpalvonnasta, lihanhimosta, rahanhimosta, vihasta, murehtimisesta, alakuloisuudesta, turhamaisuudesta ja ylpeydestä.
Seitsemäksi kuolemansynniksi lista muuttui paavi Gregoriuksen aikana, jossa murehtiminen ja alakuloisuus...
Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helmet-kirjastoja. Mahdollisuus antaa tähtiä ja arviointeja ovat Helmetin yhteisöllisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat suositella kirjoja toisilleen. Tähtiä ja arviointeja ei voi siirtää Helmetistä muihin tietokantoihin. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin ja eri tietokantaan, joten arviot annetaan siellä.
Helmet: ohjeita https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#arviointitahdet
