Helsingin kaupunginkirjastossa on "Optimi" tietokonetiedon mukaan tällä hetkellä lainattavissa Pasilan, Kannelmäen ja Viikin kirjastoista.
"Yrityksen viestinnän" kaikki pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen 30 kappaletta ovat lainassa, varausjonoa on 9 varausta. Aalto-yliopiston kirjastossa Helsingissä näyttäisi kirjaa olevan paikalla 1 lainattavissa oleva kappale. Myös Helsingin Hankens bibliotekissa näyttää usea kappale kirjaa erääntyvän lähipäivinä eikä varausjonoa näyttäisi olevan.
Lähde: Milennium- ja Linda-tietokannat
Elokuva on julkaistu DVD-muodossa, mutta sitä ei valitettavasti löydy Suomen kirjastoista. Jos sinulla on mahdollista katsoa VHS-kasetteja,sellainen voisi löytyä Vaalan kirjastosta. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://vaala.verkkokirjasto.fi/
Kyseessä on ilmeisesti japanilaisen Keiko Matsuin melodian pohjalta lyhytelokuvaan "Arabat Steed" sovitettu kokonaisuus. YouTubessa löytyvissä esityksissä kesto on yli 7 musiikkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei juuri tätä musiikkia ole julkaistu Matsuin lukuisilla albumeilla, ei ainakaan nimellä "Beautiful music about love".
Matsuin omilla verkkosivuilla on tarjolla neljän sävellyksen nuotit
http://www.keikomatsui.com/sheet.html mutta etsitty ei kyllä näyttäisi olevan mukana. Matsui säveltää soitinmusiikkia, joten tämä sanoilla varustettu versio lienee jonkun muun sovittama. Matsuilta on 2005 julkaistu tusinan sävellyksen nuottikokoelma, mutta sitä ei ole enää myynnissä.
Yritin turhaan etsiä lisätietoja tästä lyhytelokuvasta itsestään....
Hei. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Pasilan kirjastossa on painotus liiketalouden aineistoon, mukaan lukien markkinointiaineistoon. Ainakin ammattikorkeakouluun oppimateriaalia löytyy valikoimasta ja jonkin verran toisen asteen kirjallisuutta.
Painettujen kirjojen lisäksi myös e-aineistosta löytyy kasvava määrä liiketalouden kirjallisuutta.
Suomenkielistä aineistoa löydät Ellibsistä: https://www.ellibslibrary.com/collection
Englanninkielistä aineistoa löydät OverDrivesta:
https://helmet.overdrive.com/browse
Löysin kirjan "Kirjeitä Faraoiden Egyptistä" (2004) jonka egyptologian tohtori Jaana Toivari-Viitala on kirjoittanut. Kirja käsittelee tavallisten ihmisten elämä Egyptissä, Deir el-Medina kylässä. Kirja löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastossa hyllyssä 91.11.
Jaana Toivari-Viittala on myös kirjoittanut muutaman artikkelin Deir el-Medinasta, tietoa niistä löytyy täältä: http://www.egyptologinenseura.fi/Johtokunta/Jaana.htm Linkistä pääsee myös Deir el-Medina tietokantaan josta voi löytää paljon enemmän luettavaa Deir el-Medinasta.
Vanhempaa tietoa etnisten ravintoloiden määrästä on Tilastokeskuksen sivulla https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_004.html
Kannattaakin kääntyä Tilastokeskuksen tietopalvelun puoleen, yhteystiedot https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kannattaa myös olla yhteydessä, yhteystiedot https://mara.fi/yhteystiedot
Viron osalta tietoa voisi löytyä Viron tilastokeskuksesta, yhteystiedot https://www.stat.ee/contacts
Sakari Topeluksella on satu nimeltä Koivu ja tähti, joka päättyy tuohon tähden löytymiseen tietyn koivun latvasta.
Satu löytyy useista Topeliuksen satukokoelmista lähimmästä kirjastostasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu_ja_t%C3%A4hti
Animaatiohahmot ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka eivät vanhene, jos heidän tekijänsä tai julkaisijansa ovat päättäneet niin.
Animaatioelokuvien ja sarjakuvien hahmot ovat kuitenkin tärkeitä ihmisille, joten kysymystä on pohdittu enemmän tai vähemmän vakavissaan monelta kannalta. Animaatiohahmojen tulkitaan elävän "kelluvasssa aikajatkumossa", jossa erään näkemyksen mukaan aika kuluu vain esitysajan verran. Esim. Simpsonit-sarjan 29 tuotantokauden aikana esitettyjen jaksojen kokonaisajaksi on laskettu n. 10 vuorokautta. Näin vähäinen ikääntyminen ei näy ulospäin: vauva pysyy vauvana, koululaiset samalla luokalla. Teorian voi kyllä kumota se havainto, että sarjassa vuodenajat vaihtuvat.
Hahmon pitäminen yhden ikäisenä ja näköisenä on...
Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY 1959) päähenkilö Kirstin luokkatoveri Marja lyö vetoa, että hän kirjoittaa seuraavaksi aineen Margareetasta, olipa opettajan antama aihe mikä tahansa. Niinpä hän aiheesta Vihreä ja valkea kultamme kirjoittaa traagisen rakkaustarinan kartanonneito Margareetasta, joka auttaa köyhiä ja jota siksi kutsutaan nimellä Vihreä ja valkea kultamme. Opettajan tarkoitus oli, että aiheessa käsitellään koskivoimaa ja metsätaloutta.
Brian Aldissin Helliconia-trilogia (Helliconian kevät, Helliconian kesä ja Helliconian talvi) on ilmestynyt 1980-luvulla, mutta saattaisi olla lukemasi kirjasarja. Alla linkit sarjan kirjojen esittelyyn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_340
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11062
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9061
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Nimillä on usein uskonnollinen merkitys, mutta merkitys ei yksin riitä selittämään, miksi henkilölle on annettu tietty nimi. Tarvitaan ehdottomasti tietoa siitä, millä paikkakunnalla henkilö on asunut, ja mihin aikaan. Missä kysyjän isänpuoleinen isoäiti on ollut kirjoilla, onko hän asunut Suomessa? Onko suvussa muita, joilla on sama nimi?
Yliopiston almanakkatoimiston, https://almanakka.helsinki.fi/fi, esimies Minna Saarelma-Paukkala löysi ortodoksisesta kalenterista Aftonios-pyhimyksen muistolle varatun päivän 2. marraskuuta. Aftonios tarkoittaa avuliasta tai anteliasta. Mutta Aften- ja Aftena -nimisiä tyttöjä löytyy myös Yhdysvalloista.
Vanhasta testamentista, Valitusvirsistä, löytyy lause "Eklafsen ep afteen". Afteen...
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa.
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Heldan on tai on ollut Suomessa alle 51 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Valitettavasti kirjaston nimioppaista tai muistakaan lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä.
Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
