Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Valitettavasti en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt täsmällistä vastausta tähän kysymykseen. Yleisesti ottaen tuomioistuimen rikoksesta määräämä raipparangaistus oli kuitenkin luonteeltaan julkinen, ja vakiintunut rangaistuspaikka sijaitsi keskeisellä paikalla: kaupungissa yleensä lähellä kirkkoa, maaseudulla usein yleisen tien varrella. Raipparangaistus poistui Suomessa vuoden 1889 rikoslain myötä. Vankiloissa raippoja määrättiin kurinpidollisista syistä aina 1930-luvulle asti, mutta tällöin kyse oli vankilan sisäisestä rangaistuksesta.
Asiassa voisi kääntyä Hämeenlinnan kaupunginmuseon (https://hmlmuseo.fi/yhteystiedot/) ja Vankilamuseon (https://www.kansallismuseo.fi/fi/vankila/info) puoleen.
Lähteet:
Linjama, Topi: "...
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa....
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Apilaan liittyviä runot ainakin seuraavat:Lope de Vega: Apila (teoksessa Tuhat laulujen vuotta)Hämäläinen, Helvi: Juopunut apila (teoksessa Hämäläinen, Helvi: Voikukkapyhimykset)Leino, Eino: Onnen apila (teoksessa Leino, Eino: Laulu onnesta)Helakisa, Kaarina: Apilapila (lastenruno teoksessa Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat)
Kuikkapari on uskollinen pesimäpaikalleen. Se pysyy mielellään samalla järvellä ja omalla lahdelmallaan vuodesta toiseen eli kuikat tulevat reviirilleen takaisin, jos ne vain ovat hengissä ja paluu on mahdollista. Tämä on todistettu lintujen kaulakuvioiden perusteella: vaikka kaikki kuikat näyttävät nopeasti katsottuna samanlaisilta, niiden kaulakuvioissa on eroja.Lähde: Juha Laaksonen, Tarkka haukka ja muita lintuja
Kyseessä on Kantelettaren runo Lintuin keräjät. Painetun teoksen lisäksi se on julkaistu myös Internetissä Runosto-sivustolla: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Rakkauden sinfonia on käännösiskelmä Giorgio Moroderin Lonely Lovers' Symphony -kappaleesta, joka puolestaan perustuu Beethovenin Für Eliseen.Fredi on laulanut kappaletta suomeksi ja kirjastoista nuotit tähän löytyy ainoastaan Metropolian kirjastosta. Kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi.metropolia.finna.fi/Record/3amk.153812Chordify -palvelussa netissä on soinnut kappaleeseen.
Kyllä looseilla on omat nimensä. Suomessa toimii yli 170 loosia. Niistä vanhimmat ovat Suomen Looshi No 1, Tammer Looshi No 2 ja Phoenix Looshi No 3 (Turussa).Lähteet:Peltonen, Matti - Hjelt, Martti : Vapaamuurarius Suomessa. Suomen suurloosi ry. 1984.Kuninkaantien kiltaVapaamuurarit Suomessa - Suomen suurloosiHelsingin kaupungin historia - vapaamuurarien Helsinki
Japanilaisten toisen maailmansodan aikana surmaamien ihmisten määrän arviointia hankaloittaa se, että Japanin sotaisat ja väkivaltaiset laajenemispyrkimykset Aasiassa ja Tyynenmeren alueella alkoivat jo ennen vuotta 1939, ja aiheeseen liittyvä tutkimus käsittelee yleensä vuosia 1927–45 yhtenä kokonaisuutena. "Japanin holokaustiksi" kutsutun brutaalin tappamisen uhrien määrän on tavallisimmin arvioitu liikkuvan välillä 22–40 miljoonaa, mutta tätä tuntuvasti suurempiakin lukuja on esitetty.Erinomaisia lähdeteoksia aiheesta ovat esimerkiksi Bryan Mark Riggin Japan's holocaust : history of imperial Japan's mass murder and rape during World War II (Simon & Schuster, 2024) ja Armando Angin The brutal holocaust : Japan's World War II...
Electrovox eli niin kutsuttu "Akkustudio" sijaitsi Kaivopuiston läheisyydessä, Akkuteollisuuden tiloissa Neitsytpolku 1B:ssä.
Lähde:
Pete Hoppula, Sinkkuelämää, osa 3. - Blues News 3/2020
Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Joulupukista on julkaistu kaksi eri italiankielistä käännöstä, Il paese di Babbo Natale ja Nel Mondo di Babbo Natale. Lisäksi jälkimmäinen versio on julkaistu kirjassa Storia di Natale. Kaikkia kolmea löytyy Helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354190
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936165
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2256705
Pelitilannemaalilla tarkoitetaan maalia, joka tehdään pelin ollessa normaalisti käynnissä. Erikoistilannemaaliksi kutsutaan esimerkiksi rangaistuslaukauksesta tai vapaapotkusta tehtyä maalia.
Tämä Beatles-kappale on julkaistu lukuisissa nuottikokoelmissa. Kun Kyyti-kirjastojen hakusivulla Kyyti.finna.fi tekee haun "hey jude" ja tuloksen tultua rajaa vasemmasta reunasta aineistotyypin nuotiksi, löytyy kymmeniä vaihtoehtoja. Yksi niistä on Suuri pop-toivelaulukirja 1.
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta...
