Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Uudet asiakastietokoneet ovat sekavat. Kerrotaan ettei tarvitse kirjautu sisään tai ulos, mutta koneellahan ne ovat "kirjaudu sisään" ja "kirjaudu ulos"... … 317 Asiakastietokoneiden käyttöliittymiä ja asetuksia säädetään vielä. Valikoita ja työpöytänäkymää hiotaan ja rekisteröitymissivun teksteihin tulee käännöksiä. Palaute otetaan huomioon muutoksia tehtäessä. Prosessi kestää valitettavasti jonkin aikaa, sillä mukana on useita toimijoita. Tietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai mitään muuta tunnusta. Kirjautuminen koneelle tapahtuu valitsemalla alkunäytöltä Vieras ja sitten klikkaamalla Kirjaudu sisään. Ulos kirjaudutaan kaksoisklikkaamalla työpöydän kuvaketta Kirjaudu ulos - Log Off. Chromea voi tällä hetkellä käyttää vain Incognito-tilassa. Tulossa on päivitys, jonka jälkeen Chromen selaamistilan voi valita. Jos ei halua...
Taannoin televisiossa Suomessa oli brittiläinen sarja, jossa tunnetut (britti)historian henkilöt kävivät naispsykologin vastaanotolla. Mm Margaret Thatcher,… 317 Sarja on Psychobitches. Sitä on esitetty Ylellä samalla nimellä vuosina 2015-2017. Linkit: IMDb Psychobitches: https://www.imdb.com/title/tt2889186/ Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-2155089 RITVA-tietokanta: https://rtva.kavi.fi/program/search/seriesSearch/?search=psychobitches&…
Vantaalta pitäisi löytyä ainakin yksi paikka, jonka nimessä esiintyy kirjain q. Mikä se mahtaa olla? 317 Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.  Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä. https://nimisampo.fi/fi Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa: Kepsu, Saulo Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö Helsinki, 2005
Tulin katsoneeksi dokumenttifilmin pätkiä Amerikan yhdysvalloista toisen maailman sodan jälkeen. Miten sodan jälkeen nuorisolla Amerikassa olikaan noin… 317 Sodanjälkeistä ajanjaksoa 1945–65 Yhdysvalloissa on luonnehdittu "huikean taloudellisen kasvun vuosiksi". Sota vaikutti 1930-luvun lamavuosien jälkeen Yhdysvaltain talouteen elvyttävästi. Sodan aiheuttama kysyntä antoi talouselämälle vauhtia ja sotaa seuranneet vuodetkin olivat nopean taloudellisen kasvun aikaa. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten tulot olivat korkeammat kuin yhdenkään toisen valtion asukkaiden. Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella (1953–61) Yhdysvaltojen hallitus koostui pääasiassa liikemiestaustaisista ministereistä, jotka painottivat talouspolitiikassa vahvaa julkista taloutta ja hyvää palkkakehitystä. Eisenhowerin Amerikassa julkisen sektorin vaikutus maan talouselämään tuntui läpi koko...
Luin 60-luvulla kirjan jonka sankarina oli Tarsan. Tarsan seikkaili Lapin metsissä ja taisteli roistoja vastaan. Hänen nuoruuden huvejaan oli kiivetä hoikkiin… 317 Voisikohan kyseessä olla joku L. Valakiven Tarsa-sarjan kirjoista. Sarjan osat ovat Karhumies Tarsa (1940), Tarsa Hyrsylän mutkassa, Tarsa ja pakoluolan salaisuus ja Tarsan kuudes kolonna. Lisätietoa kirjailijasta ja tekstinäyte kirjasta Tarsa ja pakoluolan salaisuus löytyy Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317594227858 Karhumies Tarsa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30437 Tarsa Hyrsylän mutkassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16457 Tarsa ja pakoluolan salaisuus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54854 Tarsan kuudes kolonna: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47000
Miten jatkuu loru annakasta: Viisaskirja kuin vietävä, tuo annakka kaikki tietävä........ 317 Hei, olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi. Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata...
Löytyykö nuotteja Veikko Samulin sävellyksen ' Ei rakastaa voi tämän enempää '? Levyttänyt Seija Simola. 317 Nuottikirjoista kyseistä kappaletta ei löytynyt, mutta Kansalliskirjastosta ja Oulun yliopiston kirjastosta löytyy 3-sivuinen sävelmänuotti. Voit saada siitä kopiot, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi ja pyydät heitä Keskuskirjaston kaukopalvelun kautta tilaamaan kopiot.https://finna.fi/Record/fikka.4323818?sid=4715335509 
Eikö ole näin, että jos vaikka vertaamme suomen ja englannin kieltä, englantilaisia sanoja on enemmän? Mutta jos otetaan mukaan suomalaiset murresanat,… 317 Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot...
Mistä voisin löytää kirjan, jossa on talvi- ja jatkosodissa asevelvollisina palvelleiden sotilaiden nimet aakkosjärjestyksessä kunnittain? 317 Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa 
Etsin kirjaa jota lapsilleni luin. Nyt heidän lapsille, jos löytäisin. Siinä oli maanalainen kansa, heillä oli korsista joku ilmastointi mikä uhkasi mennä… 317 Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle, kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Ilmoitamme sinulle heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä kirjaa? 
Mikä on joulumerkin 2014 0,75 e käyttöarvo? 317 Vuotta 2016 edeltävät joulumerkit eivät ole vielä ikimerkkejä, joten kyseisen postimerkin käyttöarvon pitäisi olla edelleen postimerkkiin merkitty arvo, eli 0,75e.Lisää tietoa asiasta voi saada postin asiakastuesta Asiakastuki - Posti  tai postin toimipisteeltä.
Mistä kaikista kirjastoista voi lainata soutuveneen? 317 Soutuveneen voi lainata Asikkalan, Keuruun, Oulaisten, Iin ja Rauman kirjastoista. Näissä kirjastoissa lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla, joten niiden tiedot löytyvät Finna.fi:stä. Muissakin kirjastoissa voi olla soutuvene lainattavana, vaikka tietoja ei ole kirjastotietokannassa.LähdeFinna.fi: Soutuvene https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_…
Miksi Suomessa vuonna 1975 aloitettiin vihurirokkorokotukst osalle naisista, mutta ei muille naisille eikä kenellekkään miehelle? Miksi miehet ja pojat saivat… 316 Vaikka vihurirokko sairautena on vähäpätöinen  - oireet ovat lieviä, kestävät vähän aikaa ja tauti paranee jälkiä jättämättä -  rokotus sitä vastaan on katsottu tarpeelliseksi, koska kohdunsisäinen vihurirokkoinfektio on haitallinen sikiölle. Vihurirokkorokotuksen ensisijaisena päämääränä on sikiövaurioiden esto, minkä vuoksi vihurirokkorokotus liitettiin 11-13-vuotiaiden koulutyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 1975. Koska ensisijaisena tarkoituksena on suojata sikiötä, pidettiin tärkeänä rokottaa ainakin hedelmällisessä iässä olevat naiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä olisi paras ja taloudellisin menetelmä päämäärän saavuttamiseksi, ei välttämättä ole olemassa, ja eri maissa päädyttiinkin erilaisiin ratkaisuihin...
Joskus viime vuosituhannella oli ylellä tv-sarja jonka nimi mahdollisesti oli Toisen vasikalla, juontajana Pirjo Bergström. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja… 316 Pirjo Bergströmin emännöimä musiikkilainoja ja sävelmaailman hassutuksia pursunnut sarja oli nimeltään En minä mutta pojat. Sarjan puolituntiset jaksot esitettiin TV2:n ohjelmistossa perjantai-iltoina 27.12.1990, 4.1.1991 ja 11.1.1991. Ohjelmassa Bergström pohti vastauksia itse keksimiinsä musiikillisiin kysymyksiin flyygelin takana ja orkesterin edessä. Sarjan 11. tammikuuta esitetyssä kolmannessa jaksossa 'Laina soi' tehtiin "kokeiluluontoinen sukupuolenvaihtoleikkaus" Kesäillan valssille ja Säkkijärven polkalle.
Tarvitsisin vuonna 1880 käytössä ollutta virsikirjaa, joka käsittääkseni on vuoden 1701 laitos. 316 Kansalliskirjaston Doria-arkistosta löytyy digitoituna Uusi suomenkielinen wirsi-kirja: https://www.doria.fi/handle/10024/145227. Vuoden 1701 virsikirja oli käytössä vuoteen 1886, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua Vanhaksi virsikirjaksi. Tietoa virsikirjan historiasta esim. Hannu Vapaavuoren artikkelissa Suomalaisen virsilaulun kulmakivi (Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996), Jyväskylä 1997: https://elektra.helsinki.fi/se/s/0356-0767/86/suomvapa.pdf).
Mikä kappale alkaa: kun päivä taas näin loppuaan kohti kulkee hiljaa, silloin sinut vierelleni saan uudestaan... On mies laulaja. Kuuntelimme sitä 80-luvulla. 316 Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973). Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Mikä kirja(sarja) voisi olla kyseessä: kertoo suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät nälänhätää pakoon Ruotsiin ja asuivat siellä esim metsissä. Osa… 316 Aikaisemman vastauksemme perusteella voisi tarjota Etäällä vihreät niityt -kirjasarjaa. Hilkka Alm kertoo kirjoissaan nuijasodan jälkimainingeissa Ruotsin Värmlannin ja Taalainmaan metsiin muuttaneista savolaisista talonpojista. https://www.kirjastot.fi/kysy/suomalaissyntyinen-naiskirjailija-on-kirj… https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Kadonnut runo se alkaa näin. Kun ammutaan, onko se kipeää? Kysyy pieni 5-vuotias lapsi, jota viedään ammuttavaksi. Kun ammutaan, onko se kipeää? Nosti aseensa… 316 Kyseessä on Taisto Summasen runo, joka alkaa Kun ammutaan – onko se kipeää?. Runo on julkaistu mm. Punalippu-lehden numerossa 9/1984 (s. 74). http://library.karelia.ru/kalendar2021/html/more_info/19061931.pdf      
Etsin klassikkonäytelmää, joka sopisi lukiolaisnuorille esitettäväksi ja vielä kiinnostaisi tänä päivänkin, vaikka olisi vanha. Seitsemän veljestä en tarkoita… 316 Näytelmät.fi:ssä voi hakea näytelmiä erilaisilla rajauksilla, mm. näyttelijöiden määrällä sekä lajilla, http://www.naytelmat.fi/naytelmat. Sieltä löytyi mm. dramatisointi Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseelle, se voisi kiinnostaa tuon ikäisiä nuoria. Se on tuoreempi. Ehkä komedia voisi kiinnostaa? Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa on myös dramatisoitu ja se on aika iätön hauskuudessaan. Minna Canthin yhteiskunnallinen ote on aina ajankohtainen, esim. Kauppa-Lopo, Työmiehen vaimo. Helmet.fi:n hakutulos klassikot ja näytelmät sisältää vaihtoehtoja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=(Klassikot)%20and%20(Näytelmät)&searchscope=9&SORT=D. Finna.fi:n hakutulos näytelmät, klassikot, https://www.finna.fi/...
Kuinka monessa kirjastossa Suomessa on ikääntymiseen erikoistuneita työntekijöitä? 316 Kirjastoissa on yleensä joku senioripalveluihin, ikäihmisten palveluihin tai esteettömyyteen liittyviä asioita hoitava kirjastolainen. Luullakseni ei kuitenkaan henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet ikäihmisten kanssa toimimiseen. Mukana on ihmisiä kirjastolan perustutkinnosta korkeakoulututkintoon. Tukea toimintaan haetaan alueellisista ryhmistä, joissa voidaan keskustella palveluiden kehittämisestä ja kunkin kirjaston käytännön työstä. Finna haku löytää muutaman senioreiden kirjastopalveluihin liittyvän tutkielman. Esim. Nousiainen Katri: Kirjastopalvelut ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä : Esimerkkinä kirjallisuusteemaiset muistelutuokiot Finna.fi Google scholar haulla saa näkyviin lisää tutkielmia. esim. Katri Nousiainen:...