Mahdollisesti kyseessä on Tsekkoslovakialainen animaatiosarja "Podivuhodné příběhy Šimona a Penelopky", jonka suomenkielinen nimi on "Haha-taikurin maa". Animaatiosarja on Jiří Tyllerin ohjaama ja julkaistu 1991. Animaatiosarjan suomalaisena jakelijana on toiminut Suomen Kunnallispalvelu.https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_147758?sid=4850469307Animaatiosarja pohjautuu Gerald Durrellin teokseen "The Talking Parcel" ja se sisältää 7 jaksoa. Onko kyseessä kuvaamasi pala-animaatio, en ikävä kyllä pysty tarkistamaan. En myöskään ole löytänyt kuvaa VHS:n kannesta. (Seuraavassa linkissä oleva kuva lienee kirjan kansi).https://www.fdb.cz/serial/podivuhodne-pribehy-simona-a-penelopky/popis-obsah/111366
90-luvulla ja 2000-luvun alussa suosittuja olivat ainakin Pirkko-Liisa Perttulan kokoamat kauhujuttukokoelmat, joissa oli lyhyitä, karmivia ja hauskojakin tarinoita sekä urbaanilegendoja. Olisivatkohan etsimäsi kirjat jotain näistä?Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1995Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1996Puhelias pääkallo ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1997Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1999Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2002Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2005Älä lue pimeässä: 210 karmivaa tarinaa, Otava 2010
Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista...
Tässä muutamia viitteitä "Lolita" -teoksen tiimoilta:
Kirjat:
FIELD, Andrew: Nabokov; His Life in Art; A critical Narrative. Hodder and Stoughton, 1967. (Chapter 11)
Internet-osoitteet:
http://www.nytimes:com/books/97/03/02/lifetimes/nab-r-lolita.html
(JANEWAY, Elizabeth: The Tragedy of Man Driven by Desire. New York Times. 17.8.1958)
http://www.evergreenreview.com/100/nabokov.html
(NABOKOV, Vladimir: Lolita and Mr. Girodias)
http://www.theatlantic.com//unbound/classrev/lolita.htm
(ROLO, Charles: Lolita by Vladimir Nabokov. Atlantic Monthly. September, 1958)
http://njnj.essortment.com/vladimirnabokov_rbcj.htm
(WITTMANN, Kelly: Vladimir Nabokov & Lolita)
http://www.randomhouse.com/features/nabokov/amis.html
(AMIS, Martin: Vladimir...
Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
Lahden kaupunginkirjastolla on olemassa Linda Olssonin kirjaa "Sonaatti Miriamille" yhteensä yksitoista kappaletta (pääkirjasto + lähikirjastot). Tällä hetkellä kaikki kirjat on lainassa. Kirjasta voi tehdä varauksen joko kirjastokäynnillä, puhelimitse numerosta (03) 812 5500 tai Internetin kautta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Varaus maksaa yhden euron.
Hei!
Omakustannetta voi hyvin tarjota kirjastolle hankittavaksi. Olisiko sinun mahdollista tulla näyttämään teosta? Jos teos katsotaan sopivaksi ja yleisesti kiinnostavaksi, niin se voidaan hankkia. Sisällöstä riippuen teosta voidaan hankkia lainattavan kappaleen lisäksi myös kotiseutukokoelmaan, josta sitä ei lainata, mutta jossa se on asiakkaiden vapaasti tutkittavissa.
Voit myös lähettää sähköpostitse (kirjasto@rauma.fi) teoksestasi mahdollisimman tarkan kuvauksen, jos et pääse käymään kirjastossa.
Unkarinkielistä kirjallisuutta kannattaa Helsingissä tarjota Pasilan pääkirjastoon (Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9). Kirjastoon kannattaa olla ensin yhteydessä esimerkiksi puhelimitse. Pasilan kirjaston tietopalvelun numero on 0931085001.
Saksalla oli 1.maailmansodassa Afrikan siirtomaissaan kolme erillistä sotilasosastoa (Schutztruppe): Itä-, Länsi- sekä Lounais-Afrikassa.
Askareita, eli siirtomaiden alkuperäisasukkaista värvättyjä sotilaita taisteli erityisesti Itä-Afrikan osastossa Tansanian seudulla, joka koostui juuri ennen 1. maailmansodan alkua kaikkiaan neljästätoista komppaniasta. Eversti Paul Emil von Lettow-Vorbeckin komentaman joukko-osaston kokonaisvahvuus oli tuolloin 2772 sotilasta, joista paikallisia askareita oli valtaosa, yhteensä 2286 henkeä.
Länsi-Afrikan Kamerunin osasto koostui kahdestatoista komppaniasta, joiden kokonaisvahvuus oli 1855 sotilasta, ja joista afrikkalaisia oli 1650. Lisäksi Togossa oli sodan sytyttyä erillinen, myös paikallisista...
Olisiko Svensk biografisk lexikon -teoksen artikkelista ja siihen sisältyvistä lähdeviitteistä aluksi apua?
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8049
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös...
Voit rauhassa varata kirjan. Emme voi tietää, milloin varaamasi kirja palautetaan, etuajassa, eräpäivänä, myöhässä, joten odota vain, milloin saat noutoilmoituksen. Siinä sinulle annetaan viimeinen päivä noutaa varaus, hakuaikaa on 5 päivää.
Keskikirjastojen verkkokirjastoon voi kirjautua kirjastonkortin numerolla ja PIN-koodilla. Tällöin voi tehdä lainojen uusintoja, varauksia ja mm. ilmaista mielipiteensä kirjasta klikkaamalla sille tähtiä, vähän tai paljon. Valitettavasti jatkohakua ei voi tehdä niin, että löytäisi muita paljon tähtiä saaneita teoksia.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kokeile seuraavia kotimaisia nettisivustoja samankaltaisten kirjojen löytämiseksi:
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Se on osa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta. Kirjasammosta löydät kiinnostavia kirjailijoita, kirjoja ja uusia lukukokemuksia. Lue lisää, klikkaa valikkoa Info.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kirjavinkit. Tee ensin kirjahaku. Lue koko...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla sanotaan, että Tuntuu kuin -lukemassa otetaan huomioon tuulen viilentävä vaikutus ja ilmankosteus. Niin ollen olet varmasti oikeilla jäljillä: jos maitopurkki on suojaisessa paikassa, se todennäköisesti tuntee lähemmäs -4 asteen lämpötilan ja avoimella, tuulisella paikalla se on kylmemmässä lämpötilassa. Jos ihan lähellä on ikkuna tai ovi, sekin voi vaikuttaa maitopurkin lämpötilaan, koska yleensä ne eivät ole täysin tiiviitä.
Erinäisistä lähteistä tarkistettuna kappaleen tekijöiksi mainitaan Tom Waits ja hänen vaimonsa Kathleen Brennan.
https://www.discogs.com/Various-The-Best-Of-2002/release/1054715
https://en.wikipedia.org/wiki/Blood_Money_(Tom_Waits_album)
Lähtöpesä on ainoa tietokantojen tuntema Eino Kaijaan kirja, enkä Kaijaata käsittelevistä lähteistä löytänyt mainintaa, että hän olisi julkaissut muuta. Veturimies-lehdessä kirjan ilmestymisen aikoihin olleessa esittelyssä kyllä huomautetaan aineistoa kertyneen niin paljon, että toinenkin kirja on mahdollinen, mutta ainakaan vielä ei toista Kaijaata ole kuulunut.
Veturimies 3/2006
Suomenniemen kunta liittyi osaksi Mikkeliä vuoden 2013 alusta. Suomenniemen kirjasto on nykyisin yksi Mikkelin seutukirjaston lähikirjastoista ja edelleen nimeltään Suomenniemen kirjasto. Aukioloajoista ja muutenkin Mikkelin seutukirjastosta lisää tietoa löytyy kirjaston omilta sivuilta: http://kirjasto.mikkeli.fi/aukioloajatjayhteystiedot/
Sven E. Lindqvistin Numismaattinen sanakirja -kirjassa kerrotaan, että rahan nimi karolinia on käytetty Ruotsissa, eli siis myös nykyisessä Suomessa, neljässä merkityksessä, joista kaksi sopisi kysymääsi aikaan:
- Kaarle XI:n lyöttämien markka-arvoisten hopearahojen nimitys vuodesta 1664 alkaen: 2 mk oli karolin, 4 mk 1 daler karolin
- Kaarle XII:n v. 1718 lyöttämät, 4, 2 ja 1 karoliinit, jotka olivat arvoltaan 2, 1 ja 1/2 daler
Karoliinit mainitaan myös (s. 5) Erkki Pihkalan artikkelissa Keskiajan markasta setelieuroon, joka on luettavissa Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (nro 1, 2002):
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12002/kak12002pihkala.pdf
