Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot seuraavista lasten- tai nuortenkirjoista, jotka on suomennettu portugalista.
Amado, Jorge: Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen : rakkauskertomus (O Gato Malhado e a Andorinha Sinhá, suom. Hilkka Mäki, Otava, 1984)
Nunes, Lygia Bojunga: Seitsenlokeroinen laukku (A bolsa amarela, suom. Kaija Löytty ; kuv. Reinhard Michl. WSOY, 1987)
Pepetela: Koiran tarina (O cão e os calús, suom. Jarna Piippo, Like, 1992)
Limong, Fernand Papaterra: Käpälämäki ( Fernand Papaterra Limongin kertoma ja elävöittämä brasilialainen kansansatu, suom. Irmeli Ivalo-Sjölie, Multiprint, 2010)
Kono, Yara - Martins, Isabel Minhós: Sata siementä, jotka lensivät pois (Cem sementes...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai...
Valitettavasti tuo Itäkeskuksen kappale oli ainoa juuri tuon piirustuksen osalta. Rauno Niemisen noin 2009 tekemä "Les Paul -tyylinen sähkökitara 1959" löytyy sen sijaan useammastakin kirjastosta, vaikka ei HelMet-kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi seuraavista: Salo, Rovaniemi, Oulu ja Lahti (tämä on lainassa). Myös Petri Jaakkonen (Korpi Instruments) on 2010 julkaissut piirustuksensa otsikolla "Les Paul -tyylinen sähkökitara" ja se löytyy seuraavista: Turku, Uusikaupunki, Rovaniemi, Kuopio, Kempele ja Lahti. Joensuusta löytyy myös Timo Mustosen 1984 piirtämä "Les Paul -tyylinen 1970-luvulta". Jospa näistä jokin olisi mieleen? Voit pyytää kaukolainaa oman kirjastosi henkilökunnan kautta.
Heikki Poroila
Ohjeita ukulelen virittämiseen löydät esim. seuraavista kirjoista: Julkunen, Arto: Suuri ukulelekirja ja Pretor-Pinney, Gavin: The ukulele handbook. Hyviä ohjeita löytyy myös Youtubesta, esim. https://www.youtube.com/watch?v=Du7T0OZSmRA ja https://www.youtube.com/watch?v=7xKTKjwGCVg
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
Hei,
Näyttäisi, että noista mainitsemistasi vain ensimmäinen on suomennettu.
Suomennoksia voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, josta pitäisi löytyä suomalainen julkaisutuotanto kokonaisuudessaan.
1) Brown Bear, Brown Bear, What Do You See?
Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (Weilin + Göös, 1985)
2) The Very Quiet Cricket
3) The Very Lonely Firefly
4) The Very Busy Spider
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Tiussa sijoittuu pääosin Saimaan seudulle. Tämän enempää nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Vastaukseni voi kuulostaa tylyltä, mutta tarkoitus on ehdottomasti hyvä! Nimittäin, miten ihmeessä kukaan muu voisi haravoida kiinnostavia blogeja sinulle, joka ketään muuta paremmin tiedät, mitkä asiat, tyylit ja kirjoitustavat miellyttävät tai kiinnostavat itseäsi. Joissakin blogeissa käytetään karkeita hakusanoja, mutta pidän itse niitä aika hyödyttöminä, koska samojen aiheiden tiimoilta voidaan kirjoittaa miljoonalla eri tyylillä.
Kannattaisiko asennoitua tarjonnan paljouteen sillä lailla, että systemaattisen kahlailun sijasta rupeat tekemään lyhyitä ja spontaaneja piipahduksia sen selvittämiseksi, onko joku tietoosi tullut blogi kiinnostava? Et kuitenkaan koskaan ehdi tai jaksa tutustua kaikkiin. Jos taas luotat jonkun toisen...
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin seuraavaa:
Teollistuneissa maissa on todennäköisempää tulla isäksi 80-vuotiaana kuin kehitysmaissa, koska miesten elinajanodote ja keski-ikä ovat teollistuneissa maissa korkeampia kuin kehitysmaissa. YK:n viimeisimmän tilaston mukaan kehittyneimmissä maissa miesten elinajanodote on 75,2 vuotta ja keski-ikä 41 vuotta. Vastaavasti vähiten kehittyneissä maissa miesten elinajanodote on 60,7 ja keski-ikä 19,5 vuotta.
Lähde:
World Population Prospests 2019, United Nations
https://population.un.org/wpp/
Valerio Zurlinin elokuvaa Ensimmäinen yö kanssasi (La Prima notte di quiete, 1972) ei valitettavasti löydy DVD-tallenteena Suomen kirjastoista. Elokuvasta ei olet tehty julkiseen levitykseen DVD-tallennetta. Myöskään elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta ei ole lainattavissa.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/125695
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Kirjasampo.fi on hyvä paikka kirjailijatiedon etsimiselle, sieltä löytyy myös kuvausta kirjailijan teoksista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Delikouras%25252C%252BAleksi
Kustantajan sivuilta löytyy yleensä myös tietoa kirjailijoista, Otavan sivulla https://otava.fi/kirjailijat/aleksi-delikouras/#author-info
Uutisista ja lehdistä voi myös löytää tietoja, joista saa kuvan, millainen kirjailija on esim. Yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-10634770 ja Iltasanomissa, https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005863997.html
Vähän laajempi artikkeli löytyy Kirjastolehdestä, se kannattaa lukea http://kirjastolehti.fi/artikkelit/nortti-kirjailija-pelimies/...
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen...
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Meillä on selkeä sääntö, joka on se, että palvelumme toimittaa perinteistä kirjaston tietopalvelua. Sen ydin on löytää suositeltavia tiedonlähteitä niitä kaipaaville. Tarkoitus ei siis ole kirjoittaa käännöksiä tai yrittää itse laskea esim. maantien rakentamisen hiilijalanjälkeä. Mikäli tuollaiset tiedot ovat lähteistä helposti löydettävissä, voimme toki viitata niihin, mutta kirjastoammattilaisuus ei tarkoita sitä, että pystymme tekemään erikoisalojen tutkimuksia. Niitä tehdään niissä laitoksissa ja palveluissa, joissa on erikoisosaamista. Palvelumme periaatteet löytyvät sivuston kohdasta Info, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Palmu- ym. öljyä käytetään raaka-aineena varsin monissa erilaisissa tuotteissa. Palmuöljylle on olemassa RSPO-sertifikaatti (Roundtable of Sustainable Palm Oil), joka pyrkii takaamaan kyseisen palmuöljyn olevan vastuullisesti tuotettua. RSPO-sertifioidun palmuöljyn tuotannossa huomioidaan sekä ympäristöasiat kuten metsäkadon ehkäisy että sosiaaliset tarpeet.
Ongelmana kuluttajan näkökulmasta on tuotteiden valmistajien kirjavat käytännöt tuotemerkinnöissään. Eri tuotemerkkien raaka-ainelähteet voivat myös muuttua joskus nopeastikin. Apua voi löytää ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen julkaisuista, joissa tutkitaan ja vertaillaan tuotteita ja tuottajia selkeiden kriteerien perusteella. Kannattaa siis lukea tarkkaan...
Teoksessa Musliminimiä (Mäkynen,Sainabu) (sivu 37) nimi Jafar tai Ja'far tarkoittaa "lähde, puro, Profeetan (saas) seuralainen ja serkku".
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840431__Smusliminimi%C3%A4%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Helmet-kirjastoista nuotit tähän kappaleeseen löytyvät näistä nuottijulkaisuista (oheisessa linkissä):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spieni%20ja%20hento%20ote__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Verkkokirjakaupoista ja antikvariaateista näyttäisi ainakin löytyvän Lindbergin kirjoja. Esim. Booky.fi ja Antikvaari
Kirjoja voi tietenkin löytyä myös vaikkapa kierrätyskeskuksista.
Helmet haulla löytyy helposti kirjojen nimiä eri kielillä.
