Laulu on "Kansan puolesta (SMP:n tunnusmarssi)". Sanat Konsta Jylhän sävelmään on kirjoittanut Pauno Haapamäki.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=71694ca0-478a-4662-8c7a-3048…
Levytyksen kappaleesta voi kuulla YouTubesta: https://youtu.be/Gd0wE_r_bws?t=967
Ainakin teksti ja ilmeisesti nuotinnos kappaleesta on julkaistu vihkossa Unohdetun kansan taistelulauluja (P-P-ohjelmakeskus, 1974). Teosta löytyy Kansalliskirjastosta sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista, mutta niteitä ei voi lainata, ainoastaan tutkia paikan päällä.
https://finna.fi/Record/jykdok.515968
Terve normaalisti nesteitä nauttiva henkilö muodostaa vuorokaudessa virtsaa noin 1–2 litraa. Viidessä päivässä erittyy siis 5-10 litraa. Vastaus löytyi Duodecimin Terveyskirjastosta, josta löytyy hyödyllisiä artikkeleja ihmisen terveyteen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto® - luotettavaa tietoa terveydestä - Terveyskirjasto
Tiheävirtsaisuus (pollakisuria) ja yliaktiivinen virtsarakko - Terveyskirjasto
Salmiakki- ja lakritsituotteet (kuten Apteekin salmiakki) kohottavat verenpainetta, joten liiallista käyttöä tulisi välttää. Tarkkoja rajoja on kuitenkin vaikea asettaa, koska eri tuotteissa on eri määriä lakritsijuuren uutteesta tulevaa glykyrretiinihappoa.
Lähteet ja lisätietoja:
Lääkärilehti 3.2.2017: Miten paljon lakritsia on liikaa? https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miten-paljon-lakritsia…
Potilaan lääkärilehti 18.3.2019: Lakritsi nostaa verenpainetta monella mekanismilla https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lakritsi-nostaa-verenpai…
Käypä hoito: Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta https://www.kaypahoito.fi/nix01452
Spes Patriae -kirjasarjasta voi tutkia eri vuosien ylioppilaita. Siinä on tosin vain ne henkilöt, jotka ovat luvan julkaisuun antaneet. Vuoden 1973 kirjan saatavuuden näet Eepos-verkkokirjastosta.
Lisäksi tietoja voi löytyä koulumatrikkeleista, esimerkiksi 30 vuotta oppikoulutoimintaa Evijärvellä vuodelta 1978, jossa on myös oppilasmatrikkeli.
Pykälä uskonrauhan rikkomisesta on sisällytetty jo alkuperäiseen Rikoslakiin vuodelta 1889.
Tämä pykälä on siis säilytetty tähän päivään asti.
10 lukua uskontorikoksista on muutettu ensimmäisen kerran vuonna 1970.
Tähän liittyy HE 51/1970,
Hallituksen esitys eduskunnalle Uskontorikoksia ja kirkollisten järjestysmääräysten rikkomista koskevan lainsäädännön uudistamisesta
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+51/1970
Tätä HE:tä koskevat asiakirjat löytyvät digitoituina osoitteesta
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documen… , pdf:n sivu 991-
- historiaa ko. kohdasta löytyy mm. hallituksen esityksestä
Nykyisin voimassa olevan rikoslain ko. kohta on säädetty 1998,...
Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot.
Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite.
Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm...
Suosituimmat miestennimet muuna kuin ensimmäisenä nimenä ovat Juhani, Olavi ja Antero. Naisten nimet ovat Maria, Anneli ja Helena.
Lähde:
Avoindata.fi: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen...
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
Kappaleen "Come prima" sävelsivät vuonna 1955 Vincenzo Di Paola ja Sandro Taccani ja sanoitti Mario Panzeri. Ensimmäisenä sen levytti vuonna 1957 laulaja Tony Dallara yhtyeen I Campioni säestämänä. Myöhemmin se on levytetty italiaksi kymmeniä kertoja.
Nimen Mietti alkuperästä ja merkityksestä on monenlaisia tulkintoja, joten yhtä varmaa vastausta ei voi antaa.Kustaa Vilkuna olettaa kirjassaan Etunimet (1976) nimen olevan Klemetti-nimen muunnos. Klemetti puolestaan on ruotsalais-suomalainen muoto latinan nimestä Clemens, joka tarkoittaa lempeää. Klemetti on todennäköisesti vanhin kristillisperäinen nimi Pohjoismaissa. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) esitetään myös muita teorioita Mietti-nimen merkityksestä. Se on voinut saada alkunsa miettiä-verbistä, ja se olisi annettu lapselle "mieleen johdattamaan miehuutta, miehen avuja ja miehen toimia". Näin on todennut A. V. Forsman jo vuonna 1891 väitöskirjassaan Tutkimuksia Suomenkansan persoonallisen nimistön...
Kyseessä voisi olla Caroline Lawrencen nuortenkirja Vesuviuksen salaisuudet, joka kuuluu Roomalaismysteerit-sarjaan. Siitä on suomennettu kolme osaa. Päähenkilöinä ovat Flavia Gemina, Jonatan, Nubia ja Lupus -nimiset lapset, ja siinä esiintyy myös amiraali ja luonnontieteilijä Plinius.
Lisätietoja ja kansikuva esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesuviuksen_salaisuudet.
Novitan sivuilla on virkattu suuri kolmiohuivi, jossa on käytetty kolmen pylvään ryhmiä. Ohje: https://www.novitaknits.com/fi/virkattu-suuri-kolmiohuivi-(arkistomalli)
Ohje on ilmestynyt Novita Syksy 2005 -lehdessä. Ikävä kyllä näin vanhaa lehteä ei enää ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta nettisivujen ohjeen saa tulostettua itselleen vaikka kirjastossa.
Nimellä isoäidin kolmiohuivi löytyy useammastakin blogista ohje. Esim.:
VillaSarkko http://www.willasarkko.fi/2019/04/isoaidin-kolmiohuivi.html ja
Kaikki se muu http://kaikkisemuu.blogspot.com/2012/01/isoaidin-kolmiohuivi.html
Toivottavasti näistä ohjeista löytyy se, mitä etsit.
Kysyin tätä Nurmijärven kunnalta, mutta selvitystyö näyttää kestävän. Ilmeisesti talo ei ole kunnan omaisuutta.
Se on kuitenkin merkitty Nurmijärven rakennusperintöselvitykseen suojeltavaksi rakennukseksi.
Vastaus saapuikin jo muutaman päivän odotuksella. Kiinteistön omistaa nykyään Ahlströ Antti kuolinpesä. Yhteystietoja ei ole saatavissa.
"Jos haluat luoda kuvan tulevaisuudesta, kuvittele vain saapasta, joka astuu ihmiskasvoille... aina, ikuisesti." (Talvitie)
"Jos haluat kuvan tulevaisuudesta, voit kuvitella saappaan, joka polkee ikuisesti ihmiskasvoja." (Mattila)
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (...
