Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Kyllä on mahdollista: Sivun http://www.helmet.fi ylävalikon Info-osiosta, pudotusvalikon kohdasta Hankintaehdotus.
Tässä vielä hankintaehdotus-sivun suora osoite:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Napsauta "pylpyrää" Helsinki-sanan edessä, täytä lomake ja lähetä.
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015....
Kuvauksenne sopisi Shirley Eskapan teokseen Toinen nainen - ystävä vai vihollinen? (Woman versus woman), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1985 Eeva-Liisa Jaakkolan suomentamana. Googlettamalla teoksen nimellä löydätte helposti kuvan teoksen kannesta.
Teosta on Helmet-kirjastojen varastossa yksi kappale, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Kyseessä taitaa olla Tittamari Marttisen kirjoittama Hotelli Pyrstötähti (Itupiikki, 2008).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au12717d78-69a7-40fe-b240-42222f4158f1
Lahden kaupungin sivuilta löytyy julkaisu Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä https://www.lahti.fi/PalvelutSite/KaavoitusSite/Documents/Selvitykset%20ja%20l%C3%A4ht%C3%B6tiedot/Moderni_web.pdf. Siinä on tieto, että Iso-Saksalan maat kaavoitettiin 1970-luvulla ja sinne rakennettiin rivitaloja.
Google-haulla tuli seuraava osuma: https://asunnot.oikotie.fi/talo/anttilankatu-1-lahti/133574: Anttilankatu 1, rivitalo, rakennettu 1978.
Samoin selvisi, että Anttilankatu 1 senioritalot omistaa Lahden vanhusten asuntosäätiö http://www.lvas.fi/senioritalot. Sieltä tiedustelemalla voisi selvitä tarkempaa tietoa.
Etelä-Suomen Sanomista löytyi uutinen, että kyseiset rivitalot olisi purettu: https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/04/18/S%C3%...
Joulutauluja löytyy kuvina museoiden kokoelmista, helpoiten niitä saa nähdäkseen etsimällä Finna.fi-palvelusta hakusanalla joulutaulut tai pääsiäistaulut. Jälkimmäisiä on paljon vähemmän. Samassa haussa Finnasta saa tulokseksi muuten myös teoksen Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa, Kirja Hoffmann, Heinrich. Holm 1886 eli Jörö-Jukan, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144462/Lasten_joulu-tauluja…
Haulla opetustaulut löytyvät:
Vanhat opetustaulut : näyttely Kuopion museossa, Kirja Tikkanen, Toivo1984.
Kirja kotona ja kylillä : opetustaulut. Valokuva .Suomen Kirjainstituutti 2007.
Koulujen taide Kirja Härme, Jussi ; Nikoskelainen, Jukka ; ...
Aihetta käsittelee perusteellisesti Adam Tooze teoksessaan The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy (Viking 2006). Huomattavasti tiivistäen, kyseessä oli yhdistelmä taloudellisia silmänkääntötemppuja (kuten MEFO-rahoitusinstrumentit) ja pakko-ottoja. Vienti ja tuonti hiipuivat jo 1930-luvun rauhan vuosina Saksan pyrkiessä omavaraisuuteen. Inflaatio pystyttiin pitämään kurissa hinta- ja palkkasäännöstelyllä. Saksan valuuttareservit käytettiin loppuun vuoteen 1938 mennessä. Miehitettyjen maiden valuutta- ja kultavarannot takavarikoitiin. Työvoimapulaa helpotettiin sotavankeja ja valloitetuista maista tuotua pakkotyövoimaa hyödyntämällä. Reichsmarkin arvo asetettiin huomattavan korkealle miehitettyjen maiden...
Lentokonealan tutkinnoissa on tiettyjä terveydentilavaatimuksia. Opiskelijaksi ottamisen esteenä saattaa olla esim. värisokeus. Avioniikka-asentajilta edellytetään hyvää värinäköä.
Lisätietoja terveydellisistä vaatimuksista saat oppilaitoksilta, eli tilanne kannattaisi vielä varmistaa sieltä käsin.
Lisätietoja:
https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/hakijan-terveystila/terveydelliset-vaatimukset-tekniikan-ja-liikenteen-alalla/
http://www.tyonako.fi/tiedostopankki/6/Varinako_ja_tyo.pdf
http://www.tyonako.fi/tyonakeminen/ammattien_nakovaatimukset/
https://sivistysvantaa.fi/varia/artikkelit/varia/ammatillisettutkinnot/artikkelisivu.html
Armas Ruotsalaisen teoksen Nuoren äidin kirja (1948, 9. uud. p.) mukaan vauvoilla on käytetty 1940-luvulla alusriepua. "Edullista on tehdä alusrievut pehmoisiksi kuluneesta, vanhasta liina- tai pumpulikankaasta, sillä semmoinen ei paina pienokaisen ihoa, kuten uusi ja vielä kankeahko kangas."
Kehdoissa on käytetty ennen vanhaan myös kosteutta imeviä lampaantaljoja ja olkia ja kehdon pohjassa on ollut reikiä tai kouru, joista pissa on päässyt valumaan pois.
Ensimmäiset kertavaipat kehitettiin 1940-luvulla. Tarve kangasvaippojen korvaamiselle muilla materiaaleilla juontui siitä, että sota-aikana puuvillalle oli tärkeämpää käyttöä. Ruotsissa kehitettiin 1940-luvun alussa kreppiselluloosaa oleva tyyny, jota käytettiin muovihousujen sisällä....
Äänet ovat nykyään matalammat, sillä puhetyylinä suositaan matalampaa ääntä. Matalaa ääntä pidetään kauniina. Vanhoissa elokuvissa näyttelemisen piti näkyä ja kuulua.
Tästä aiheesta enemmän sivulla
http://yle.fi/alueet/lahti/2011/03/kimittava_aani_madaltui_vakuuttavaks…
Häräntappoase DVD:nä on Kouvolan pääkirjastossa mutta ei Kuusankosken kirjastossa. Se on juuri nyt lainassa mutta siihen voi tehdä varauksen. Kirjana Häräntappoase on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastossa.
Yhteistä teattereiden ohjelmistoportaalia ei Suomessa ole.
Helsingin tarjonta löytyy osoitteesta:
https://kohokohdat.fi/helsinki/teatterit2/
Turun teattereiden ohjelmisto löytyy osoitteesta:
http://www.visitturku.fi/s/teatterit-ja-teatteriohjelmat_fi
Muutoin joutuu hakemaan kaupunkia ja teatteriohjelmistoa.
Parasta aikaa menee Espoossa teatteri Mustassa Aukossa Shakespearen Myrsky.
Tampereella Teatteri Telakalla teatteri Vanha Jukossa on maaliskuun lopussa pari esitystä Shakespearen Rikhard III:ta.
Shakespearen Kesäyön uni on tulossa Ryhmäteatterin kesäteatteriin Suomenlinnaan. Muutoin Suomessa ei näytetä juurikaan vietettävän Shakespearen kuoleman 400-vuotis juhlia.
Huomattava on että elokuvateattereissa nähdään kolme teatteritaltiointia...
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
