Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisista lähteistä kenen tahansa löydettävissä. Jenni Sivosen syntymäaikaa ei näytä löytyvän.
Heikki Poroila
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita...
Kanadassa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen asteittain 1920 -luvun alussa. Syynä olivat ongelmat Kanadan ja USA:n rajaliikenteessä. Kanadan itäisessä osassa Uudessa Ranskassa liikenne on kuitenkin aina ollut oikeanpuoleista. Ks. lisää Wikipediasta, Left- and right-hand traffic (https://en.wikipedia.org/wiki/Left-_and_right-hand_traffic#cite_note-cbc-39)
Verkkohaulla löytyy seuraava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös: Nro 52/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-129,
annettu 24.6.2009. Asia: Lisäkoneiston asentaminen Hiirikosken voimalaitokseen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Linkki pdf-tiedostoon: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B13A1490E-EDCC-4C3E-BF04-E98…
Tässä asiakirjassa on joitakin Hiirikosken virtaamatietoja.
Tuoreempia lukuja kannattanee kysyä laitoksen nykyiseltä omistajalta, Vaasan Sähköltä. https://www.vaasansahko.fi/asiakaspalvelu/ - sivulta löytyy mm. yhteydenottolomake.
Ilmari Kiannon (vuoteen 1906 Calamniuksen) runo Mä lammen löysin julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja (1898). Runo sisältyy myös mm. kokoelmaan Ilmari Kiannon kauneimmat runot (1964) sekä Ilmari Kiannon Valittujen teosten osaan 4 (1923).
https://finna.fi/Record/helmet.1185874#toc
Runon voi lukea myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä (22.08.1903 no 17), jossa oli arvostelu Kiannon (Calamniuksen) kokoelmasta Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja.
Tässä linkki lehteen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/727337?term=M%C3%A4%20lammen%20l%C3%B6ysin&page=2
http://www.kianto.org/kirjailija.html
Kansallinen mediatutkimus eli KMT, joka selvittää sanoma- ja aikakauslehtien lukijamääriä kertoo, että vuonna 2019 painetun Aku Ankan keskimääräisen numeron lukijoita oli 336 000 ja digitaalisen lehden keskimääräisiä lukijoita 4 000.
Sivustolla kerrotaan, että KMT uudistui kokonaan vuonna 2019. Vuoden 2019 tutkimuksen tuottamat luvut eivät siksi ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukujen kanssa. Alla linkki tilastoihin:
https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf
Aku Ankan pitkäaikainen päätoimittaja Aki Hyyppä taas kertoo Kouvolan Sanomien haastattelussa (17.3.2020), että Aku Ankan lukijamäärä vuonna 2019 oli 680 000. Se saadaan, kun lasketaan...
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-...
Löysin muutamia suomenkielisiäkin mainintoja.
Ajanaia pasifica (latinaksi, suomenkielistä nimeä ei vielä ole päätetty) kannattaa istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen kuivaan paikkaan. Sen ainavihannat, nahkeat lehdet sietävät hyvin pakkasta.
https://kodinpellervo.fi/puutarha/2017/09/20/syysistutukset-kuulaat-kukkijat/
https://kukkainfo.fi/?plant_id=5&category=&kirjain=A&id=33
Englanninkielisellä sivustolla kerrotaan, että kasvi kestää jopa 25 asteen pakkasta, joten menestynee täällä meilläkin ulkona. Tsoin jos tarvi on yhtä märkä kuin viime talvi, saattaa kasvi kärsiä märkyydestä. Samoin keväällä lumen sulaessa. https://www.mygardenlife.com/plant-library/1991/ajania/pacifica
Nielaistu purukumi poistuu elimistöstä niin kuin mikä tahansa suun kautta nautittu ravinto. Vaikka se voi olla vaikeasti poistettavaa hiuksista, vaatteista tai kengänpohjasta, se ei takerru samalla tavalla mahalaukun seinämään tai suolistoon.
Uskomus siitä, että purukumi säilyy elimistössä seitsemän vuoden ajan, tuntuu olevan laajalle levinnyt - ja usein kumottu. On hämärän peitossa, mihin tällainen ajanmääritys perustuu. Kenties selitys on yksinkertaista lukusymboliikkaa: seitsemän on sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä kulttuureissa eniten käytetty luku, joka toisinaan merkitsee ylimalkaisesti suurta lukumäärää.
Gastroenterologi David E. Milov kollegoineen on vuonna 1998 julkaissut Pediatrics-lehdessä...
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vuokralla-asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 34 prosenttia. Omistusasunnossa taas asui vuoden 2018 lopussa 63 prosenttia. Alla linkit Tilastokeskuksen sivuille:
https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_fi.pdf
https://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_tie_002_fi…
http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tau_003_fi…
Ylen Arkistosta vastattiin näin:
"Nuorten sävellahjan ensimmäinen lähetys oli vuoden 1967 syksyllä. Kysyjä tarkoittaa rinnakkaisradiolla varmaankin rinnakkaisohjelmaa. Rinnakkaisohjelma perustettiin yleisohjelman rinnalle vuonna 1963. Vuonna 1985 yleis- ja rinnakkaisohjelma -nimet muuttuivat 1- ja 2-verkoiksi.
Eli rinnakkaisohjelmassa kuultiin Nuorten sävellahjaa vuoden 1967 syksystä vuoteen 1985, jonka jälkeen Nuorten sävellahja soi 2-verkossa.
Vuonna 1990 kanavauudistuksen myötä 1- ja 2-verkot lakkautettiin ja tilalle tulivat Ylen Ykkönen, Radio Suomi ja Radio Mafia, tuossa yhteydessä Nuorten Sävellahja loppui. (Lähteet: Ylen vuosikirjat sekä Yleisradion historia. 2. osa 1949-1996)
Nykyään ohjelman perinteitä...
Kirjasammon kautta on kätevä etsiä kaunokirjallisuutta erilaisista aiheista. Lähes kaikista teoksista on luettavissa lyhyt kuvailu, mikä helpottaa valintaa. Hakutuloksissa näkyy aina ensin 10 teosta, mutta saat lisää näkyviin painikkeesta "Lataa lisää tuloksia".
Tässä joitakin kirjoja, joissa käsitellään sotaa ja tramoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sota
Tässä vielä lisää:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sodat
Vaikuttaa siltä, ettei vuonna 2010 ilmestyväksi kaavailtua Eläinkoti pulassa -kirjaa ole julkaistu lainkaan. Kirjastotietokannoista siitä löytyvät vain kustantajan ilmoittamat ennakkotiedot. Kansalliskirjastostakin saatavuustiedot puuttuvat. Vapaakappalekirjastona sen kokoelmiin kirjan voisi ainakin otaksua kuuluvan, mikäli se olisi ilmestynyt - oli painos sitten kuinka pieni hyvänsä.
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta...
Hämeenlinnan Pyövelinmäestä löytyy Hämeenlinnan kaupunkiuutisten nettiartikkeli Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea, joka ilmestyi 27.1.2017 (https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4858081). Julkaistut Kaupunkiuutiset säilytetään kirjastossamme, eli artikkelin voi pyytää luettavaksi myös paperiversiona Hämeenlinnan pääkirjastossa.
Lyhyet kappaleet Pyövelinmäestä löytyvät myös teoksista Laitila, Inka-Maria: Puistojen kaupunki (1995) (sivu 36) ja Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana (1926) (s.145-146).
Vladimir Leninin ruumis on nähtävillä Leninin mausoleumissa Moskovassa, mutta myös muissa maissa on näytillä palsamoituja ruumiita. Esimerkiksi Mao Zedongin ruumis on esillä Mao Zedongin mausoleumissa Pekingissä, Kim Il-sungin ja Kim Jong-ilin ruumiit Kumsusan auringon palatsissa Pjongjangissa sekä Ho Tši Minhin ruumis Ho Tši Minhin mausoleumissa Hanoissa.
Englantilaisfilosofi Jeremy Benthamin ruumis taas on esillä lasikaapissa Lontoon University Collegen (UCL) uudessa opiskelijakeskuksessa. Benthamin pää on tosin vahasta tehty, sillä sen palsamointi epäonnistui. Oikeaa päätä säilytetään nykyisin UCL:n arkeologian laitoksella.
Myös muinaisesta Egyptistä on esillä...
Ihan kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Tässä on kuitenkin elokuvia, joissa on vanhoja miehiä tai miesten epätodennäköisiä ystävyyksiä.
Grumpy Old Men - Äksyt vanhat herrat (1993)
The Odd Couple - Parittomat kaverukset (1968)
Bucket List - Nyt tai ei koskaan (2007)
Land Ho! (2014)