Yleiset kirjastot hankkivat pääosan kirjoistaan ns. sopimustoimittajan kautta. Näitä ovat esimerkiksi Kirjavälitys Oy ja BTJ Finland Oy, mutta pienemmillä paikkakunnilla usein myös paikallinen kirjakauppa. Jos oma kirja ei ole näitten isojen välittäjien listoilla, konstit ovat aika vähissä.
Kaikkia kirjastoja ja kansalaisia palvelevalla sivustolla www.kirjastot.fi on myös keskustelufoorumi "Pienkustantajien uutuuksia" (http://www.kirjastot.fi/fi/forum/404#.VXG_OEYjmfU), jonne voi kirjoittajaksi rekisteröitymisen jälkeen jättää uutuuskirjaesittelyjä teoksista, joiden kustantaja ei kuulu isojen joukkoon. Tätä palstaa luetaan juuri siinä mielessä, että sieltä voi löytää muuten hankalasti löytyvien julkaisujen tietoja.
Heikki Poroila
Opinnäytteen tekijä saa työlleen samanlaisen suojan kuin mikä tahansa omaperäinen kirjallinen teos. Työn pitäisi olla hyvin kaavamainen ja/tai selkeä plagiaatti, että se ei suojaa saisi.
Laki takaa opinnäytteen tekijälle normaalin suojan. On kuitenkin mahdollista, että oppilaitos allekirjoituttaa kaikilla opinnäytteen tekijöillä sopimuksen, jonka nojalla tekijä on velvollinen luovuttamaan teoksestaan kappaleen laitoksen kirjastoon tms. Tähän ei ole pakko suostua, mutta odotettavissa lienee silloin hankaluuksia muissa asioissa. Automaattisesti ei opiskelijan tekijänoikeus kuitenkin katoa minnekään vain siksi, että hänen kirjallista teostaan kutsutaan opinnäytteeksi.
Heikki Poroila 15.5.2013
Yleisesti ottaen kustantajilla ei ole tekijänoikeutta, vaan pelkästään tekijöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva yksinoikeus julkaista tekijöiden tekstit tietyssä muodossa ja yhteydessä. Vanhat tekstit ovat itsessään tekijänoikeudellisesti vapaita, mutta sellaisesta tehtyyn käännökseen on kääntäjällä tekijänoikeus, joka on voimassa kuten varsinainenkin tekijänoikeus.
Yliopistopainon "epämääräisyys" asiassa voi johtua siitä, ettei kääntäjien kanssa ole aikoinaan tehty kunnollisia sopimuksia. Jos sopimuksia ei ole tehty, Yliopistopainon oikeudet rajautuvat kustannettuun kirjaan ja sen levittämiseen. Kustannussopimukset yleensä sitovat tekijää niin, ettei hän voi vapaasti hyödyntää tekstiään sopimatta asiasta kustantajan kanssa. Mutta...
Kun on tarpeeksi kuuma, esimerkiksi aavikolla, muurahaiset vetäytyvät pesänsä maanpinnan alapuolisiin osiin, jossa lämpötila ei ole liian korkea. Suomen kaltaisissa viileämmissä maissa tämä ei ole ongelmallista yhtä usein, mutta meilläkin muurahaiset toimivat samoin, jos pesän yläosien lämpötila kasvaa liian korkeaksi.
Nämä ja muutakin tietoa muurahaisista löytyy muurahaiswikistä:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista vanhoja Hesareita voi lukea mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa, toisen kerroksen lehtialueella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Mikrofilmejä ei lainata kotiin. Lukemista varten varataan lukulaite, jonka voi varata Varaamo-palvelun kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaamo ja ohjeet siihen löytyvät alta. Lukulaite löytyy seuraavan polun kautta Kuvaa ja ääntä > digitointi > mikrofilmien lukulaite.
https://varaamo.hel.fi/
Myös Espoon Sellon ja Vantaan Tikkurilankirjastoissa on sanomalehtiä mikrofilmeinä, mutta viiden vuoden takaisia heillä ei ole:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helsingin%20sanomat%29%2…
Kirja on lainattavissa Parikkalan kunnankirjaston Saaren kirjastosta:
http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id=…
Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
...
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Koneet on valmistettu Singerin Wittenbergin tehtailla vuosina 1908-1940. Käytettyjen ompelukoneiden hinnat antiikkimarkkinoilla näyttävät vaihtelevan melkoisesti. Erilaisia Singerin malleja esimerkiksi on kaupan alkaen kymmenestä eurosta; hintavimmista koneista pyydetään joitain satasia. Kokonaan toinen asia tietenkin on se, onko joku niistä valmis maksamaan niin paljon - pyytäähän aina voi. Mikään varsinainen rahasampo koneenne tuskin kuitenkaan on.
https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-vanhan-valurautarunkoisen-poljettavan-singer
Kysyjä tarkoittanee Juri Bessonovin vuonna 1929 Lontoossa julkaistua teosta My 26 prisons and my escape from Solovetsky (Kustantaja Jonathan Cape). Kirjaa ei ole suomennettu eikä tuota englanninkielistä julkaisua näytä löytyvän mistään suomalaisesta kirjastosta.
Heikki Poroila
Hei,
Tässä olisi ainakin hyvä ehdokas Suomen vanhimmaksi moottoripyörälehdeksi:
Suomen moottorilehti
Linkki digitoituun aineistoon Vuosien 1924-1929 digitoidut numerot vapaasti verkossa
Vuosien 1930-1944 digitoidut numerot käytettävissä vapaakappalekirjastoissa
Aikakauslehti
Werner Söderström 1924-1946.
Teto tästä lehdestä löytyi Varastokirjasto Finnasta (vaari.finna.fi). Hakusanoina käytin: moottoripyörät, aikakauslehdet ja rajasin aineistotyypin lehtiin. Vapaasti verkossa olevat digitoidut numerot löytyvät Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta.
Hyvä kakkonen on Moottoriurheilu, joka oli Suomen moottoriliiton virallinen äänenkannattaja ja...
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa...
Tiedustelin kirjastotyössä pidempään olleilta kysymystäsi. He muistelivat, että kirjastot ovat saaneet esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja kovakantisina versioina Kirjastopalvelun kautta. Tämä tieto vahvistettiin myös Kirjastopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että Kirjastopalvelu osti ennen Aku Ankan taskukirjat arkkeina ja sitoivat ne Vippulan varastolla kirjasidoksiksi. Tätä on heidän mukaansa tehty aina 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
Helmet-kirjastoista Espoon Sellon kirjastosta saa lainaan mikrofonin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2391685__S%C3%A4%C3%A4nity*__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Elektroniikka-hakusanalla ei lainattavia esineitä löytynyt. Voit etsiä kirjaston lainattavia esineitä käyttäen hakusanana esineen nimeä tai selata koko lainattavien esineiden luetteloa Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%29%20f%3Aq__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
"Muistan sua Elaine" on Allu Kososen säveltämä ja Matti Jurvan sanoittama fox, jonka levytti ensimmäisenä The Ramblers vuonna 1931. Se on sävelletty trumpetisti Kososen ja kaverinsa pasunisti Klaus Salmen yhteisen tyttöystävän Elainen muistoksi.
Marko Tikan ja Toivo Tammisen kirjassa "Tanssiorkesteri Dallapé - Suomijatsin legenda 1925-2010" (SKS, 2011) on jopa kuva tästä salaperäisestä Elainesta.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta ei löytynyt annetuilla tiedoilla vastausta.
Ylellä on oma tietokantansa, jossa ohjelmien sisältöä on kuvailtu tarkemmin.
Kannattaa ottaa yhteyttä Yle Arkiston asiakaspalveluun:
eva.andberg@yle.fi
Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
