Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Napoliin sijoittuva dekkari on esim. Cosi fan tutti…niin tekevät kaikki, kirjoittajana Michael Dib-din. Myös hänen muissa jännityskirjoissaan tapahtumat ovat usein Italiassa. Dekkarin Pyhien jäljillä, tekijänä Raymond Khoury, tapahtumat sijoittuvat useampaankin kaupunkiin, joista yksin on Napoli. Romanttinen tarina on Anthony Capellan Napolilainen naimakauppa ja Afrikan siirtolaisista kertova on Napolin ihme, kirjoittajana Tahar Ben Jelloun. Napolinlahdelle Pompeijille sijoittuu Robert Harrisin jännityskirja Pompeji. Kirsi Piha kirjoittaa myös italialaista elämänmenosta kirjassaan Medicien naapurissa: pieni kirja Italiasta.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ei tätä kirjaa tosiaankaan löydy muilla kielillä kuin englanniksi ja japaniksi. Fujisawan teoksia ei ole käännetty suomeksi.
En osaa sanoa, onko kirjaa käännetty ruotsiksi, mutta voit kysyä kirjaston kaukopalvelusta, löytyisikö kyseistä teosta ruotsin kielellä muualta Suomesta tai Ruotsin kirjastoista. Kaukopalvelu toimittaa kirjoja lainaan tänne myös Ruotsista.
Kaukopalvelun nettilomake löytyy tästä linkistä: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kirkkonummen kirjaston hyllyistä löytyy jonkun verran kirjoja joissa on käsitelty Albergan kartanoa, esimerkiksi "Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema" (1991), Bo Lönnqvistin "Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (2009) sekä August Ramsayn "Espoo II. Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla" (1984). Espoon kirjastoista löytyy varmasti paljon muuta, mm. Espoon kaupunginmuseon julkaisema "Alberga" (1997). Kuuluu sarjaan Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia.
Ikävä kyllä nenäverenvuodosta ei näytä löytyvän kuvakirjaa eikä muutakaan vastaavaa. Lapsille on kyllä useita kuvakirjoja esimerkiksi sairaalassa tai lääkärissä käynneistä ym., mutta tästä nimenomaisesta harmista ei, vaikka se on varmasti hyvin yleinen vaiva, lasta pelottavakin. En löytänyt myöskään lapsille tarkoitettua nettisivua aiheesta Asiatietoa kuitenkin löydät vaikka sivulta http://www.sairaslapsi.com/tapaturmat-ensiapu/nenaverenvuoto - sitähän voit tutkia yhdessä lapsen kanssa.
Muutos edelliseen vastaukseen:
Katsoin varaustasi vielä uudelleen lainaajatietojesi eikä kirjan tietojen kautta kuten äsken, ja kävi ilmi, että varauksesi kohdalla on merkintä, että et tahdo sitä ennen 28.7.2013. Toisessakin varauksessasi on "ei tarvita ennen" -päivämäärä. Näyttää siis siltä, että olet itse jossakin vaiheessa lukinnut varaukset, koska kirjasto ei käytä näitä "ei tarvita ennen" -päivämääriä. En myöskään pysty täältä käsin poistamaan lukituksia varauksistasi, vaan sinun pitää itse tehdä se HelMet-verkkokirjaston kautta. Kirjaudu omiin tietoihisi, napsauta auki varauksesi, poista rastit "Lukitus"-ruuduista ja napsauta painiketta "Tallenna muutokset". Muutoin joudut tosiaan odottamaan kirjoja varauksiin merkittyihin...
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen...
Helsingin Töölön kirjastossa on maksuton asianajajapäivystys maanantaisin klo 17-19.30:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapaht…
Hei!
PIKI-verkkokirjastossa on syyskuun alusta asti ollut ns. varmennevirhe, josta järjestelmäntoimittaja Axiell ilmoitti näin: ”Axiell Finland Oy:n käyttämän verkkovarmennetoimittaja Geotrustin mukaan verkkokirjaston varmenteessa saattaa ilmetä ongelmia muutaman seuraavan päivän aikana. Mikäli asiakkaanne siis saavat ilmoituksen varmennevirheestä verkkokirjaston käytössä, kyse on väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Ilmoitus varmennevirheestä ei vaikuta verkkokirjaston toimintaan.” - Virhe on tänään korjattu ja verkkokirjasto toimii normaalisti.
Lainasi on nyt uusittu ja eräpäiväkuitti niistä lähetetty sähköpostiisi.
Joistakin HelMet-kirjastoista voi lainata muistitikun käytettäväksi kirjaston tiloissa. Kyseiset kirjastot löytyvät HelMet-luettelosta helposti hakusanalla "muistitikku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä kaukolainaus muista kirjastoista on mahdollista.
Musiikkiaineiston kaukolainatilauksen voi tehdä verkossa http://lastukirjastot.fi/kaukolainapyynto
tai Lahden pääkirjaston musiikkiosastolla. Tällä hetkellä musiikin palvelupiste on osaston remontin takia lehtisalissa.
Kotimainen kaukolaina maksaa Lahden kaupunginkirjastossa viisi euroa.
Kyseessä voisi olla Grimmin veljesten satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa. Sitä on julkaistu erilaisina versioina sekä satukokoelmissa että erillisinä kuvakirjoina, vuonna 1995 Dorothée Duntzen ja vuonna 1978 Errol Le Cainin kuvittamana.
Sadussa kaksitoista prinsessasiskosta livahtaa joka yö salakäytävää pitkin tanssimaan lumotussa linnassa. Retkistä todistavat vain joka aamu puhki tanssitut kengät. Kuningas ilmottaa, että se, joka selvittää prinsessojen salaisuuden, saa yhden heistä vaimokseen. Prinsessat puijaavat kuitenkin kokelasta toisensa jälkeen. Vihdoin eräs neuvokas nuori mies onnistuu seuraamaan heitä näkymättömyysviitan avulla. Nuorin prinsessoista huomaa, että jotakin outoa on tekeillä, mutta vanhemmat vaientavat hänet kerta...
Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
Kyseistä teosta ei ole Hämeenlinnan eikä muiden Vanamo-kirjastojen kokoelmissa. Muista Suomen kirjastoista sitä kyllä löytyy. Voit jättää kaukolainapyynnön kotisivuillamme olevalla verkkolomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Artosta löytyy hakusanoilla integroitu opetus ja katkaistulla hakusanalla kielit? varsin paljon artikkeleita. Olisivatko nämä sinulle sopivia. Joukossa on artikkeleita ainakin Virittäjästä:
https://finna.fi
Kirjastosta löytyy sukukirjoja luokasta 99.31 ja Karjalan historiaa luokasta 92.87. Hyytiäisten sukukirjoja ei valitettavasti ole Vanamo-kirjastoissa, mutta niitä voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainan tilauslomake löytyy kotisivuiltamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Rämön suvusta löytyy Lassi Rämön kirjoittama Takaisin Karjalaan vuodelta 2013. Sitä näyttäisi olevan Hämeenlinnan pääkirjastossa, lähikirjastoissa sekä Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa tällä hetkellä hyllyssäkin.
Vanhoja Ilta-Sanomien ja Iltalehden numeroita voi lukea Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Vuoden 2006 lehdet ovat luettavissa mikrofilmattuina.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Kirjastossa on myös kaksi mikrofilmien lukulaitetta, joita ei voi varata etukäteen. Niissä ei ole kopiointimahdollisuutta.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
HTK / PKar. tarkoittaa Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin henkilötäydennyskeskusta.
Hannes Raikkalan teoksessa "Suojeluskuntain historia III" mainitaan seuravaa:
"...sodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jolloin kokonaiset palvelukseen kutsutut reserviläisvuosiluokat täytyi nopeasti saada lähetetyiksi kenttäarmeijan täydennykseksi, reserviläiset varustettiin suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskuksissa ja lähetettiin sieltä suoraan komennuskuntina kenttäarmeijaan".
Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Joensuussa, jossa myös (tai välittömässä läheisyydessä) henkilötäydennyskeskuksenkin voi olettaa sijainneen.
Kysymyksessä mainittu Henkilötäydennyskeskus 2 (HTK 2) sijaitsi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta...
Vexi Salmen ja Juha Rantalan Irwin Goodman : vain elämää -kirjan "Näin muistan" -osiossa Salmi kertoo käyneensä katsomassa Irwiniä sairaalassa päivittäin tämän lähes kaksi viikkoa kestäneen hoitokuurin aikana marraskuun lopulla 1990. Irwinin tapaninpäivään saakka kestäneen sairausloman aikana Salmi ja Goodman rakensivat tulevaisuudensuunnitelmia puhelimitse, mutta kasvotusten he eivät kaiketi enää Irwinin kotiuduttua tavanneet. Tapaninpäivänä 1990 Irwin lähti keikoille. Kahden viikon kiertämisen jälkeen hän sairastui ja kuoli jossakin "rajan ja Haminan välimailla" 14. tammikuuta 1991.
