Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Löysin yhden nuotin, jossa on tämä kappale:
Jasmine (Esitt.)
"Soittaja"
Jasminen esittämien kappaleiden nuotinnoksia. Sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys, kitaran soinnut.
Kyseinen laki löytyy mm. teoksista:
Osakeyhtiölaki ja muuta lainsäädäntöä (Edita 2007)
Osakeyhtiölaki - Aktiebolagslag - Limited Liability Companies Act (KHT-Media 2007)
Näistä ensimmäinen on tällä hetkellä lainassa ja jälkimmäinen hyllyssä.
Laki löytyy myös Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624
Lisäksi Lapin maakuntakirjastosta löytyy säädöskokoelma vuodelta 2006. Säädöskokoelmia emme lainaa.
Omalta listalta ei monen varauksen tekeminen kerralla näyttäisi olevan mahdollista. Sen sijaan perinteisessä Helmet-haussa usean varauksen tekeminen samanaikaisesti on mahdollista, mikä ei sekään tosin onnistu ihan yhdellä napin painalluksella.
Kirjaudu Helmetissä ensin omiin tietoihisi sivun http://www.helmet.fi oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä. Tämän jälkeen valitse painike Hae/varaa. Valitse perinteinen aineistohaku ja tee hakusi. Voit myös tallettaa hakusi klikkaamalla tallenna-painiketta, joka näkyy listan yläpuolella olevan hae-painikkeen perässä. Haku tallentuu näin omiin tietoihin ja listaa voi katsella ja siitä voi tehdä varauksia myös myöhemmin.
Valitse listasta haluamasi ruksaamalla ja klikkaa "merkityt koriin". Tämän...
Kotiin lainattavia diaskannereita ei kirjastoissa ole. Sen sijaan voit skannata kirjastossa dioja kirjaston skannereilla. Skannerin omaavia HelMet-kirjastoja voi valita palveluvalikosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tarkempia tietoja voit kysellä haluamaltasi kirjastolta. Kirjastojen Palvelut-sivulta palveluvalikon kautta voi myös saada lisätietoja.
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
Etsin sanaa "patajeesus" sekä painetuista sanakirjoista että urbaanin sanakirjan nettisivuilta. Patajeesus-sanaa ei löytynyt. Otin yhteyttä Suomen murteiden sanakirjan toimitukseen, ja sain seuraavan vastauksen:
"Sanasta patajeesus ei murretietoja ole lainkaan, ei Kainuusta eikä
muualta.
Sanaa pata käytetään kyllä vahventavana alkuosana sellaisissa
adjektiiveissa kuin patalaiska_ 'hyvin laiska', patavanhoillinen_
'äärivanhoillinen', patajuoppo 'aivan juoppo', patatyhmä 'täysin
tyhmä'. Tällainen _pata-sanan käyttö on saanut alkunsa sanasta
patamusta 'pikimusta', alkuaan 'musta kuin pata', ja levinnyt
sellaisiin sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä padan kanssa. Sana patajeesus ei kuitenkaan sovi tähän joukkoon.
Heikki Paunosen...
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan...
Ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Staffan Skott julkaisi vuonna 2000 kirjan nimeltä Lenins älskarinna och andra ryska öden. Se on suomennettu nimellä Leninin rakastajatar ja muita venäläisiä kohtaloita (Atena, 2002). Myös Larisa Vasiljevan Kremlin naiset (Otava, 1994) käsittelee neuvostojohtajien puolisoita.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Liitepartikkelia ”-kin” voinee käyttää kaikkien substantiivien kanssa ja siten myös kaikkien paikannimien yhteydessä, myös niiden ollessa taivutettuja. Yleisimmät tarkoitukset ovat sanan ”myös” vastineena käyttö ja ilmauksen tehostaminen tai korostaminen. Matti Vilppula valottaa aihetta Kielikello-lehden artikkelissa osoitteessa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=248.
Liitepartikkelin luonteva käyttäminen riippuu ihan asiayhteydestä. Esimerkiksi ”Muuten Helsinkikin on kaupunki” voisi sopia vaikkapa sellaiseen asiayhteyteen, jos ensiksi on puhuttu jostakin muusta kaupungista ja halutaan sitten korostaa, että myös Helsinki on yhtä lailla kaupunki.
Erisnimet kirjoitetaan aina isolla.
Kielenhuollon ohjeita löytyy...
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
Kirjastojen tilat ovat rajalliset, siksi varastoihin päätyy osa aineistosta. Näen nykyisestä kirjastojärjestelmästämme 2000-luvun lainaustilanteen Hämeenlinnassa. Tuomas Anhavan toimittama ja valikoima Eleniuksen Saarelaistarinoita on ollut 53 kertaa lainassa. Muita kahta teosta ei ole tänä aikana lainattu. Kaukolainaksi saamme asiakkaille teoksia, joita ei Hämeenlinnan seudun kirjastoissa ole. Kaukolaina maksaa 8 euroa/teos. Kaukolainapyynnön voi tehdä soittamalla kirjastoon tai käymällä kirjastossa tai verkkokirjastossamme. Verkkokirjastoomme tilauksen voi jättää seuraavasti:vanamo.verkkokirjasto.fi > A-Ö > kaukolainatilaukset, valitse joko "Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston asiakkaille" tai "Kaukolainatilaus...
Kyseessä voisi olla Jenni Sarras: Tavarataidot: arkijärjellä koti kuntoon (2017), jota mainitaan "uuden ajan kotimaiseksi konmariksi". Muita samantyyppisiä ovat Mira Ahjoniemi: Loistava järjestys (2017) ja Ilana Aalto: Paikka kaikelle: mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan (2017) sekä Elina Alasentie: Joka kodin raivausopas (2016).
Hakemalla Vaskista https://vaski.finna.fi/ aiheella, vaikkapa kirjoittamalla hakulaatikkoon asiasanat tavarat ja järjestys, avautuu ikkuna, josta voi valita vaihtoehdon "hae aiheista" ja saa listauksen. Oikeasta yläkulmasta voi vielä valita Relevanssista "Uusimmat ensin".
Jätskiautossa näyttää olevan yksi sokeroimaton jäätelö, vaniljatuutti http://www.jatskiauto.com/tuotteet/product/vaniljatuutti-sokeroimaton
Sia valmistaa 3 eri jäätelömakua ilman sokeria, http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=31 (palvelussa on kartta, josta löytyvät jälleenmyyjät http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=236)
Ingmanin jäätelön olit jo löytänytkin http://www.ingman.fi/Products/ProductDetail.aspx?bid=&sid=&pid=415662
Pingviini-jäätelöistä ei löydy erikseen sokeroimatonta vaihtoehtoa haulla eikä erikoisruokavalioiden kohdalla, yhteystiedot löydät täältä, jos haluat kysyä heiltä suoraan https://www.pingviini.fi/yhteystiedot/ .
Myöskään Pirkan http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/jaatelokesa-lahestyy/, Rainbow'n https://...
Suomen kirjasäätiön sivulla (kirjasaatio.fi/sivut/8/finlandia-palkinto) löytyy Finlandia-palkkinnon jako-ohjeet ja niissä kerrotaan, että "Kirjailijan tai kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa romaanin ehdolle Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain ".
Ei voi. Kaikkien myrkkykäärmeiden myrkky syntyy käärmeen päässä sijaitsevissa myrkkyrauhasissa. Yleensä myrkky siirtyy käärmeestä uhriin hampaiden välityksellä, mutta jotkut käärmelajit osaavat myös sylkeä myrkkyä.
Lähde: http://jrscience.wcp.muohio.edu/studentresearch/costarica03/venom/anatomy.htm
Uusimmissa kartoissa maakaistaletta ei ole nimetty. Joensuun kartassa vuodelta 1949 pitkulainen kaistale on nimeltään Kuhakivi ja kaupungin puoleinen vastaranta on Vallinporras. Siihen väliin on Joensuun kanavaa rakennettu. Kanavoinnin jälkeen Kuhakiven kärkeä on nimitetty Kanavaniemeksi, jonne on pystytetty Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki.
Lähteet:
Joensuun kaupunki 1848-1948 : satavuotis-muistojulkaisu. Joensuu 1949.
Joensuun kaupungin historia 1 : 1848-1920. Joensuu 1985.
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa. Moniste. 1968.
Vuonna 1930 julkaistun artikkelin mukaan viimeinen Bachin tiedetty jälkeläinen oli Carolina Augusta Wilhelmine Ritter, joka kuoli 13 toukokuuta 1871. Myöhemmin on tutkittu lisää ja löydetty, että olisi Von Colson-nimisiä henkilöitä, jotka ovat suoraa sukua, mutta ei siis nimellä Bach.
Tieto täältä (englanniksi). Tällä keskustelupalstalla myös viitataan von Colsoniin ja Göschel-nimiseen henkilöön jälkeläisinä (saksalaisen artikkelin perusteella).
Voit tutustua Suomen sukututkimusseuran julkaisuihen heidän kotisivuillaan: http://www.genealogia.fi/litt/.
Voit myöskin tutustua niihin käymällä www.helmet.fi sivulla. Ehdotan että teet sanahakua niin saat esille sukututkimusseuran kustanteet
Sampio: Sukututkimusken avaimet sekä Kankaanpää: Sukututkimus askel askeleelta ovat mm heidän kustantamia.
