Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Japanilaisessa mangassa ja animessa on tutkimuskirjallisuudessea sanottu olevan taolaisuudenn, animismin ja sintolaisuuden teemoja. Taotao -piiretystä ei valitettavasti näytä tutkimuskirjallisuudessa tästä näkökulmasta löydy kirjallisuutta.
Yleistä lähdekirjallisuutta teemasta:
Anime and philosophy : wide eyed wonder
Josef Steiff and Tristan D. Tamplin [editors], Tristan D Tamplin
Chicago, Ill. : Open Court, 2010. - 348 s. : kuv.
ISBN 978-0-8126-9670-7
Kyoto Animation : a critical study and filmography
Dani Cavallaro
192 s. ; 23 cm
Filmo. Biblio. Index.
ISBN 9780786470686
The Routledge companion to religion and film
ed. by John Lyden
London : Routledge, 2011. - 500 s.
ISBN 978-0-203-87475-2
Miyazaki's animism abroad : the reception of...
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
Kirjastot eivät varaa asiakkaille tiettyjä poistettavia kirjoja. Kirjastojen poistomyynneistä tai poistettujen kirjojen poistomyyntikärryistä voit käydä katsomassa, olisiko näitä myynnissä. Emme ota myyntiin kovin huonokuntoisia kirjoja, ja juuri näitä Jääkansan tarina -sarjan kirjoja ei ole kovin monta kappaletta jäljellä kirjastoissa, ne on poistettu huonokuntoisina.
Yksi mahdollisuus on etsiä antikvariaateista, muutamalla eurolla saattaa näistä joitakin saada. Netissä on antikvariaattien yhteishaku, ks. http://www.antikvaari.fi/ ja
http://www.antikvariaatti.net/ .
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures...
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa.
Sain runsaasti ja hyviä ehdotuksia kollegoilta:
Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille / Lauri Pohjanpää,
Jotain Aarteiden kirja 1:stä,
Teos/Kokoelma: Suomen kansan eläinkirja--kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä / Toimittanut/Kertoja: Railo, Eino,
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut,
tarkistimme kaikki Pasilan varaston virkailijan kanssa. Kaikenlaista muuta mukavaa kylläkin...
Runo voisi olla myös teoksessa Salmi, Vexi: Saapasjalkakissa tai Kieku ja kaiku sarjakuvan alkupään osissa.
Toivottavasti joku palstan lukija osaa ohjata sinut oikeaan runoon.
Yleensä A3-kokoinen skannaaminen onnistuu kopiointikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla. Helsingissä olevat A3-skannerit ovat juuri sellaisia. Espoossakin sellaisia on esimerkiksi Sellon kirjastossa, ja niillä voi skannata A3-kokoiset kuvat muistitikulle. Pasilan kirjaston alakerrassa sijaitsevalla monitoimilaitteella kuvia pystyy skannaamaan muistitikun lisäksi suoraan sähköpostiin.
Konevalikoima on kirjastokohtaista. Jos haluaisit jostakin tietystä kirjastosta tiedon, onnistuuko A3-skannaaminen, kannattaa katsoa asiaa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, valita palveluvalikosta ”Skanneri” ja katsoa vielä kirjaston sivuilta kohdasta ”Palvelut”, millainen skanneri siellä on. Aivan täyden varmuuden saa asiasta...
Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat.
Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi...
Närhi on kaikkiruokainen lintu. Talvisin se nokkii mielellään talipallosta talia tai syö siemeniä tai maapähkinämurskaa. Lisää tietoa lintujen talviruokinnasta esim. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan sivuilta:
https://www.tringa.fi/lintujen-talviruokinta/
Olisiko kyseessä kirja Kongressi tanssii : historiallinen romaani / kirj. R.G. Waldeck ; suom. Sirkka Rapola. - Hki : Otava, 1948. - 523 s.
Alkuteos: Lusture in the sky.
Metsossa, pääkirjastossamme, on kolme lainattavaa kappaletta, joista kaksi on varastossa.(luokka 82.14)
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Ahti Lakan teos Isäni tarina: Portterista betoniin (2001) löytyy esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin kokoelmista. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei valitettavasti ole. Seuraavassa on linkit Turun yliopiston ja Åbo Akademin saatavuustietoihin:
https://utu.finna.fi/Record/volter.874319
https://abo.finna.fi/Record/alma.471691
Kun etsit jonkin teoksen saatavuustietoja Suomen kirjastoista, voit käyttää esimerkiksi Finna-tietokantaa (https://www.finna.fi/). Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, johon kuuluu paljon suomalaisia museoita, kirjastoja ja arkistoja. Lisäksi voit hakea tietoa kirjastot.fi-sivuston monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/). Sen avulla voit rajata hakusi esimerkiksi tiettyjen kuntien...
Runo on Eric O. W. Ehrströmin kirjasta Gugus visor om de små djuren, suomeksi Keken kesälauluja pikku eläimistä. Suomentaja on Otto Manninen. Tämä kirja, kuten myös sen suomennos, on julkaistu vuonna 1923.
Helpoimmin runon saa luettavakseen aapisesta nimeltä Meidän lasten aapinen (Aukusti Salo). Ensimmäinen painos on vuodelta 1935. Aapisesta on otettu useita painoksia, viimeisin näköispainos on vuodelta 2010. Uusimpia painoksia löytyy monista kirjastoista, mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1710003__Smeid%C3%A4n%20lasten%20aapinen%20salo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
