Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Valitettavasti Helmet-haussa vanhaa listaa ei säilytetä, vaan uusi uutuusluettelo tulee aina edellisen päälle. Helmet-haun voi järjestää uusimmat listauksessa ensimmäiseksi, toivottavasti näin löydät jotain uutta kiinnostavaa.
Perinteinen yrityshakemistomme on nimeltään "Sininen kirja", ja se on nykyisin myös Internetissä osoitteessa www.suomenyritykset.fi
Voit hakea esimerkiksi sanalla "maahantuontia" tai klikkaa Toimialat -painiketta.
Hankintajärjestelmästämme näkyy, että kyseistä levyä on tilattu useaan pääkaupunkiseudun kirjastoon. Kirjastoon aineisto saapuu kuitenkin aina hitaammin kuin kauppoihin ja teokset täytyy vielä viedä rekisteriin, luetteloida, leimata, tarroittaa ja niin edelleen, ennen kuin ne ovat hyllyssä asiakkaan lainattavissa. Kärsivällisyyttä siis!
Lasten aineistosta ei peritä sakkoja eikä sellaisesta aikuisten aineistosta, jonka lapsi on lainannut omaan käyttöönsä omalle kortilleen. Olisitko lainannut aikuisten osastolle kuuluvan kirjan ja maksut näkyvät siksi asiakastiedoissasi? Virkailijan tulisi poistaa sakot tiedoistasi seuraavan kerran käyt kirjastossa. Lainaus- tai varauskiellossa et ole, koska maksukatto on 10 euroa. Hyvää kesää myös sinulle!
Hei!
Olisin uusinut kirjasi, mutta nimelläsi ei löydy kirjastokorttia! Onko kyse esim. opiskelijakirjastosta vai mistä? Ole hyvä, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Tässä on tiedot HelMet-kirjastojen uusinnasta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4ba67149-c47…
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
Viimeisin suomennettu Sue Graftonin aakkosdekkari näyttäisi olevan "T niin kuin tappaja" vuodelta 2008. Englanniksi on sen jälkeen ilmestynyt "U is for Undertow", "V is for Vengeance" ja "W is for Wasted", mutta niitä ei tosiaan ole suomennettu. Kysyimme asiaa Gummerukselta ja sieltä vastattiin, että he eivät näillä näkymin jatka sarjan suomentamista, sillä sarjalle ei löytynyt Suomesta riittävästi lukijakuntaa.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Pähkinärinteen kirjaston itsepalvelukäytössä on tällä hetkellä teknisiä ongelmia, joten se ei ole valitettavasti käytössä toistaiseksi. Omatoimikirjasto yritetään saada käyttöön taas mahdollisimman pian. Toistaiseksi kirjasto on auki ma 9-16, ti ja ke 14-20, to ja pe 9-16.
HelMet-kirjaston OverDrive-palvelussa on tällä hetkellä (20.1.2015) 339 englanninkielistä äänikirjaa, kuusi ranskankielistä äänikirjaa ja neljä suomenkielistä lastenkirjaa sekä muutama kielikurssi.
Löydät ne osoitteen http://helmet.lib.overdrive.com/ kautta valitsemalla joko otsikoista äänikirjat - kaunokirjallisuus tai äänikirjat - tietokirjallisuus tai klikkaamalla hakukentän alta tarkennettu haku ja valitsemalla kohtaan kaikki formaatit kaikki äänikirjat ja klikkaamalla hae.
Lainaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Kuunteluun tarvitset lisäksi OverDrive Appin, jonka voit ladata osoitteessa http://app.overdrive.com/
Tarkempia ohjeita voit kysyä sähköpostitse osoitteesta helmet.overdrive.tuki@hel.fi
Kerro tällöin...
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei Anneli Kivelästä oikein löydy lehtiartikkeleita. Arto- ja Aleksi-tietokannoista ei löytynyt oikein mitään, ei edes mainintoja hänen kirjojensa arvosteluista. Myöskään tutkimani kirjallisuuden hakuteokset näytä sisältävän tietoja Anneli Kivelästä.
Varmaankin paras tietolähde Anneli Kivelästä on Kirjasammon sivu osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986474216#.VRU…. Vasemmasta reunasta löytyy myös hänen kirjasarjaansa käsittelevä artikkeli. Hiukan tietoa löytyy myös Kivelän kustantajan Kariston sivuilta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k….
Ainakin vuodesta 2002 on ollut käytössä ilkkaremes.com. En saanut asiaa tämän tarkemmin selvitettyä ja teidän kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Ilkka Remeksen kustantajaan WSOY:n asian selvittämiseksi.
Sekä HelMetin että Kirjastot.fi:n oikeus käyttää kirjojen kansikuvia luetteloissa perustuu kustantajien kanssa tehtyyn sopimukseen. Mitä näissä sopimuksissa on mahdollisesti sanottu muiden kirjastojen käyttöoikeuksista, selviää vain ottamalla yhteyttä suoraan Helsingin kaupunginkirjaston verkkopalveluihin ja Kirjastot.fi:n toimitukseen.
Internetissä on laajasti hyväksytty (ns. hiljaisella suostumuksella) sellainen kansikuvien käyttö, joka edistää kyseisten tuotteiden myyntiä. Hiljainen suostumus tarkoittaa, ettei oikeudenomistaja valvo näiltä osin oikeuksiaan, koska ei pidä toimintaa haitallisena vaan jopa hyödyllisenä. Se ei tee toiminnasta muodollisesti laillista, mutta käytännössä seurauksetonta.
Kansikuvan tulostaminen ja tulosteiden...
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/...
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Kun kyse on suosituista viihdesävelmistä, paras lähde ovat erilaiset nuottikokoelmat, joita on julkaistu paljon ja julkaistaan uusina paketteina myös jatkossa. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi sarjalla Suuri toivelaulukirja, jossa on ilmestynyt jo 24 osaa ja lukuisia teemaosia. Kannattaa mennä tutustumaan oman kirjaston tarjontaan ja jos se on liian pieni, kokoelmia voi tilata myös kaukolainaksi isommista kirjastoista. Kirjaston musiikkiosasto on ehdottomasti paras paikka lähteä hakemaan harrastajalle soitettavaa ja laulettavaa, koska musiikkikauppoja on varsin harvassa.
Toisaalta on niin, että suinkaan kaikkia maailman lauluja ei ole julkaistu nuottina, joten jokaista mielikappalettaan ei välttämättä voi edes tavoitella. Esmerkiksi tämä...
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...