Tällaisia kirjoja ei valitettavasti löytynyt. Kirjat ja joululehdet, joista kuvia etsiskeltiin, olivat joko kuvattomia, tai harvat kuvat olivat piirrettyjä. Yksittäisiä kuvia varmasti on esimerkiksi aikakauslehdissä, mutta niiden löytäminen on hankalaa.
Googlen kuvahaun kautta löytyi jonkin verran kuvia, esim. nämä:
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy joitakin koulujen joulujuhla -videoita:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/aihe/kansakoulu
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#aihe/joulujuhlat
FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämässä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännösten viitetietoja.
Tekijähaulla: Sillanpää Frans Eemil saadaan tulokseksi:
käännöskieliä 28 ja tietueita 119.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ennen vuonna 2011 ilmestynyttä Ari Paulowin romaania Khilafa! islamin noususta Suomessa (ja muualla Euroopassa) kirjoitti ainakin Staffan Bruun, jonka aiheeseen liittyvä romaani Ajatolla Veikko ilmestyi vuonna 1995.
"Vuosi 2004. Muslimit ovat valloittaneet Euroopan. Islamin vihreä lippu liehuu hallintorakennusten katolla Tukholmasta Madridiin. Presidentti Esko Aho tekee kaikkensa, jotta Suomi ei muuttuisi islamilaiseksi tasavallaksi. Vastustaja on kuitenkin täysin ylivoimainen. Onko maan todellinen hallitsija suomalaisten muslimien uskonnollinen johtaja, ajatolla Veikko?"
Vaikea sanoa mistä tuollainen ilmoitus on näytölle ilmaantunut.
Saatta olla, että teksti liittyy katsomaanne elokuvaan. Youtube-videoita katsoessa saattaa näytölle ilmestyä erilaisia ilmoituksia tai verkkolinkkejä.
Toinen vaihtoehto on, että ilmoitus liittyy johonkin muuhun käyttämäänne palveluun kuin Youtubeen.
Om arvioni on, että tietomurrosta ei ole kyse. Korostan kuitenkin, että en ole tietoturva-alan ammattilainen. Mikäli haluatte saada asiantuntevan mielipiteen, kannattaa kääntyä alan ammattilaisen puoleen.
Hei,
kyseessä on todennäköisesti Omakotisäätiön lastenkoti Orpola. Säätiö on Metodistikirkon perustama, jonka toimintaan kuului orpokoti jo vuodesta 1911 alkaen. Orpokoti toimi alkuaikoina Viipurissa, mutta sodan vuoksi se evakuoitiin ensin lyhyesti Jämsään ja 1940 Lappeenrantaan Raastuvankatu 30:een. Tieto selviää säätiön historiikista, mutta lastenkotitoiminnan päättymisestä ei teoksessa selkeästi mainita. Jos asia kiinnostaa, suosittelen ottamaan yhteyden Omakotisäätiöön.
Lähde: https://www.omakotisaatio.fi/materials/555b5855-62f4-4f6a-a7c5-5e290fe0…
Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Yhdysvaltain presidenttien sekä varapresidenttien vierailuista Suomessa viran aikana ja sen jälkeen on Wikipedia-artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdysvaltain_presidenttien_vierailuista_Suomessa
Donald Trumpin tuore vierailu on päivitetty artikkeliin.
Ennen presidenttiyttä tehdyistä käynneistä ei ole vastaavaa koottua tietoa.
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972...
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila
Kysytyn kaltaisia kirjoja löytyy kyllä muitakin. Tarjolla on niin tositapahtumiin perustuvia kaunokirjallisia romaaneja kuin myös tietokirjallisuutta. Jo kysymyksessä mainittu Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut useampia tosipohjaisia historiallisia romaaneja, kuten Metsän poika tahdon olla ja Satujen kuningas. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut tositapahtumiin perustuvia historiallisia nuortenkirjoja tunnettujen kulttuurivaikuttajien nuoruusvuosista. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi Ei ole minulle suvannot ja Aurora, keisarinnan hovineito. Leena Virtanen puolestaan on viime vuosina julkaissut nuorille suunnatut tietoteokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Eeva Kilvestä. Niin ikään nuorille suunnatussa Pieni opas suureen...
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
Tekijänoikeudet ovat Juha Vainion perikunnalla. Laulujen sanoituksista sopimus voi olla Teostolla tai Sanastolla, joten on paras tiedustella asiaa näiltä molemmilta tekijänoikeusjärjestöiltä.
https://www.teosto.fi/ - yhteydenottolomake
https://www.sanasto.fi/ - sähköposti info@sanasto.fi
Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican...
Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja,...
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa...
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
Hei, ja kiitos kysymästä!
Mainitsemasi kaksi sanayhdistelmää muodostetaan aivan niin kuin sanoit, eli "syvä uni" ja "ilmastonmuutos". Koetan seuraavaksi antaa perusteet käyttäen Kielitoimiston ohjepankkia:
Sanat "syvä uni" kirjoitetaan tässä tapauksessa erikseen seuraavan säännön perusteella: "kun perusmuodossa eli nominatiivissa oleva adjektiivi (kuten harmaa, kevyt) kuvailee substantiivia, sanat kirjoitetaan tavallisesti erilleen." Sana "syvä" on perusmuodossa oleva adjektiivi, sana "uni" on substantiivi.
Sana "ilmastonmuutos" on myös yhdyssana: "kun sanajonon ensimmäinen sana on n-loppuisessa genetiivimuodossa (esim. äidin) ja kokonaisuudella on erikoistunut, termimäinen merkitys, kyseessä on yleensä...
