Rupert Brownin Prejudice : its social psychology -teosta ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmista, joten voit varata sen yliopiston opiskelijakirjastosta.
Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield
Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Johnsonin suomennetut teokset ovat
Elettiin vuotta 1914 (Nu var det 1914)
Hänen armonsa aika (Hans nådes tid)
Kaupunki hohtaa pimeässä (Stad i mörker)
Kohti hiljaisuutta : romaani vangituista (Några steg mot tystnaden))
Rantojen tyrskyt : romaani läsnäolevasta (Strändernas svall)
Sotilaan paluu (Soldatens återkomst)
Tulta ja ruusuja (Drömmar om rosor och eld)
Tällaista on elämäsi (Här har du ditt liv)
Älä katso taaksesi (Se dig inte om)
Iloisia päiviä (novelli kokoelmassa Nobelkirjailijat 4)
Elizabeth Goudgen teosta Three plays ei löydy Suomen eikä Pohjoismaiden kirjastoista eikä enää kirjakaupoistakaan. British Librarysta sitä voi yrittää kaukolainata. Kaukolainaus maksaa vähintään 25 euroa. Myöskään Elizabeth Goudgen elämäkertaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kysyin sähköpostitse Suomi-näytelmän nimestä Victorian kirjastosta Lontoosta, jossa se piti olla varastossa. Otan yhteyttä, kun sieltä vastataan. Elizabeth Goudgen lyhyestä elämäkerrasta http://www.elizabethgoudge.org/a_short_biography_of_elizabeth_g.htm päätellen hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen.
Tässä muutama mahdollinen teos:
- Graphic designer's print + color handbook
- Color graphics : the power of color in graphic design
- Digital colour : for the internet and other media
- The big book of color in design
- Julkaisijan käsikirja
- Huom! : visuaalisen viestinnän käsikirja
- Designer's guide to color
- Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus
- Ideakirja mainonnan suunnittelijoille
Fiktiivisessä taiteessa lähtökohtaisesti "kaikki" on sallittua, mitä ei ole laissa kriminalisoitu. Keksityt viitteet ovat esimerkiksi tulevaisuuteen sijoittuvassa tieteiskirjallisuudessa yleinen tapa.
Jos fiktiiviseen kirjoitukseen sijoittaa todellisen viitteen, mutta muutettuna, asia monimutkaistuu tavalla, johon on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta.
Jos lähteen tekstiä on muutettu vain stilistisesti eli lauserakennetta tai yksittäisiä sanoja vaihtamalla, mutta lainatun kohdan ajatus ja tarkoitus säilyttäen, kirjailija tuskin syyllistyy mihinkään "luvattomaan".
Jos kuitenkin tällainen täsmällinen lainaus on selkeästi vääristelty tarkoituksenmukaisella tavalla (tukemaan kirjoittajan tarkoitusta tms.), voisi alkuperäisellä,...
Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures...
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto...
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa.
Sain runsaasti ja hyviä ehdotuksia kollegoilta:
Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille / Lauri Pohjanpää,
Jotain Aarteiden kirja 1:stä,
Teos/Kokoelma: Suomen kansan eläinkirja--kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä / Toimittanut/Kertoja: Railo, Eino,
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut,
tarkistimme kaikki Pasilan varaston virkailijan kanssa. Kaikenlaista muuta mukavaa kylläkin...
Runo voisi olla myös teoksessa Salmi, Vexi: Saapasjalkakissa tai Kieku ja kaiku sarjakuvan alkupään osissa.
Toivottavasti joku palstan lukija osaa ohjata sinut oikeaan runoon.
Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://finna.fi
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://finna.fi
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Turun yliopisto, 2012.
https://finna.fi
Riski, Minna:...
Kysyin asiaa ensimmäisen kirjan kustanjan Tammen nykyiseltä kustannuspäälliköltä. Hän vastasi näin:
"En usko että näin vanhaa asiaa pystyy enää sen kummemmin selvittämään. Meillä ei ole enää töissä ihmisiä, jotka olisivat olleet läheisesti tekemisissä kirjan kanssa. Veikkaisin että ensimmäinen osa ei menestynyt, joten enempää ei tehty."
Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi.
Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Kaivattu kirja on Winfried Wolfin kirjoittama ja Manfred Schlüterin kuvittama Unipuu (Kustannus-Mäkelä, 1987). Siinä Mikko pyörii sängyssään eikä saa unta. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit kiertävät hänen vuodettaan. Mikko haluaa nukkua ja noituu häiritsijät pienelle saarelle meren keskelle. Saarella kasvaa yksi ainoa puu. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit huomaavat puun ihanat kukat, joita kaikki ryhtyvät havittelemaan - ensin kukin ryhmä yksin, lopulta yhteistyössä. Aina, kun joku yrittää tarttua ihmekukkiin, puu kasvaa ja kädet tarttuvat tyhjään, kukat pysyvät saavuttamattomissa...
